Stade 2025
Emmiina Niemi
Tieto- ja viestintätekniikka
21.4 – 17.5.2025
Stade, Saksa
Transko GmbH
Weissenfelder Straße 1
D-21698 Harsefeld
Embedded Files
Näkymä kämpän oven ulkopuolelta, asuimme 3. kerroksessa
Ensimmäisen kerran keudalainen todennäköisesti kuulee KV-jaksosta, kun opettaja tulee etsimään opiskelijoita matkalle. Näin kävi minullekin. Ensimmäisenä vuonna en vielä halunnut kokemattomana lähteä mukaan, mutta lupasin tulla ensi kerralla. Jos asia kiinnostaa, kannattaa olla itse aktiivinen, näin saa todennäköisemmin itse vaikuttaa kohteeseen ja ajankohtaan.
Henkilökohtainen valmistautumiseni jaksolle oli riittävä. Tiesin jo etukäteen, että firma ei ole meidän alaltamme, joten työtehtävien erilaisuus ei niin yllättänyt.
Koin Keudan antaman valmennuksen riittäväksi, mutta olen myös monta kertaa aikaisemmin asunut ulkomailla, joten en voi puhua vähemmän kokeneen opiskelijan puolesta. Kuitenkin kahdella valmennustunnilla käydään asiat perusteellisesti läpi, ja epävarman opiskelijan kannattaakin kysyä kaikki mieltä askarruttavat asiat siellä selväksi! KV-toimiston tehtävä on auttaa opiskelijaa, joten pelotta vaan kysymään. Toinen hyvä tiedonlähde on kohdemaan yhteyshenkilö(t) sekä mm. harjoittelupaikan ihmiset, joilta minä sain mahtavia vinkkejä.
Keudan paikallinen yhteistyökoulu, BBS II
Staden satama
Työpaikalla tehtävät olivat rentoja mutta mielenkiintoisia, paineita ei ollut hirveästi koska ala oli meille niin tuntematon. Päivät koostuivat enimmäkseen toimistohommista ja kirjanpidosta, mutta pääsimme myös usein mukaan katsomaan käytännön hommia, kuten kuormien purkua ja lastausta trukilla. Kouluttajana ja vahtijana toimi firman uusin työntekijä, joten senkään puolesta meihin ei kohdistunut odotuksia suorittaa täydellisesti jokaista tehtävää.
On vaikeaa korostaa liikaa, kuinka ystävällisiä ja ymmärtäväisiä kaikki työntekijät olivat, vaikka heillä olikin kiire ja olit kysymässä samaa kysymystä miljoonannen kerran.
Pro-vinkki: ota mukaan vihko ja tee muistiinpanoja jos tuntuu, että et muista kaikkea. Vaikutat särmältä ja voit luntata siitä myöhemmin vastauksia.
Muovigranulaattilavalliset odottivat vastaanottajaa firman pihalla
Excelin rinnalla yleisin ohjelma töissä, eli kirjanpitosofta nimeltään Spedifix
Työntekijä siirtämässä lavaa
Saksalainen työkulttuuri ei näkemäni perusteella juurikaan eroa Suomesta. Epäilen, että firmojen sisällä on enemmän eroa kuin suomalaisen ja saksalaisen kulttuurin välillä. Aina puhutaan, että saksalaiset olisivat tiukkoja aikataulujen kanssa ja übertehokkaita kaikessa, mutta mm. meidän työpaikalla oli joustavat työajat. Jos sovit tulevasi myöhemmin ja lähteväsi myöhemmin, se kyllä onnistui.
Komppaan kuitenkin aikaisempia raportteja, että pukukoodin tärkeys korostuu Saksassa. Ihan verkkapuvussa ei siis tulla töihin minnekään.
Yksi ensimmäisistä ongelmista oli löytää työpaikalle autolla, ja sieltä sitten takaisin kämpälle. Kaikkiin navigointiongelmiin on kuitenkin yksinkertainen vastaus: Google Maps tai sen kaltainen karttasovellus. Oma sijainti päälle ja naps, reitti löytyy.
Tätä varten tarvitsee toki mobiilidataa, joten kannattaa tarkistaa oman palveluntarjoajan ulkomaan datamäärä. Jos mitään ei suoraan tarjota, suosittelen hommaamaan jonkun halvan dataliittymän Saksaan. Helpottaa elämää huomattavasti, kun pystyy kätevästi navigoimaan ja vaikka kääntämään lauseita suomeksi.
Toinen yleinen ongelma on yhteisen kielen puuttuminen. Ja tähänkin vastaus on usein puhelimen kääntäjäsovellus, mutta yleensä pelkkä elekieli ja jonkun saksankielisen sanan osaaminen riittivät yhteisymmärrykseen, esimerkiksi kun kävin noutamassa ravintolaan unohtunutta lippistä. Hyvä että ehdin edes avata suutani kun tarjoilija osoitti minua ja kysyi "Baseball cap?" ja minä vastaanotin sen huonolla saksallani.
Meidän auto, varmasti Staden komein kaara 😎
Saksalaiset junat, siedettävän puhtaita ja hitaita - mutta varo, sillä ilmoitukset ovat harvoin englanniksi
Jos Suomessa osataan jotain paremmin kuin Saksassa, se on julkinen liikenne. Eli meillä yksinkertaisesti mm. junat liikkuvat luotettavammin ja ovat yleensä ajallaan. Saksassa jo lippujen ostaminen oli melko epäselvää, onneksi Hampurin alueen paikallisliikenteen sovellus löytyi myös englanniksi! Opiskelijan kannattaakin mielestäni varautua tähän ja selvitellä jo etukäteen oman alueensa liikennettä. Enkä suosittele olettamaan, että tietoa löytyy muulla kielellä kuin saksaksi.
Digitalisaatio on toinen asia, jossa olemme kirkkaasti edellä. Monessa paikassa sai edelleen tuskailla kun ei pystynytkään maksaa kortilla tai puhelimella. Lopulta kysyin ensin etukäteen onko mahdollista maksaa kortilla. Ja työpaikalta löytyi edelleen faksi, jota en valitettavasti päässyt operoimaan.
Kuten jo mainitsin, pohjois-Saksa ja Suomi ovat lopulta mielestäni niin lähellä toisiaan, että minun on vaikea eritellä niitä. Saksalaiset olivat kyllä muodollisempia ja ystävällisempiä, mutta se saattoi johtua meidän ulkomaalaistaustastamme. Ja maassa lähes kaikki on halvempaa, varsinkin ruoka. Jos kokkaa itse ruokansa, voi tulla toimeen melko vähällä. Huomaa myös, että ravintoloissa pitää muistaa tipata!
Kliseiseltä kuin se kuulostaaakin, opin jakson aikana luottamaan itseeni, taitoihini ja varsinkin kielitaitoihini paremmin. Parasta oli, kun kuunteli tai luki jotain saksankielistä ja huomasi ymmärtävänsä suurimman osan siitä.
Toimistohommissa käytettävät laitteet ja ohjelmistot eivät olleet erilaisia suomalaisiin verrattuina, mutta itse logistiikan termit ja käytännöt olivat minulle täysin tuntemattomia. Tästä johtuen firman vihreimmätkin työntekijät pystyivät kouluttamaan meitä, ja neljän viikon aikana saimme raapaistua alaa hieman pintaakin syvemmälle.
Vapaa-ajalla parasta oli pyöriä Stadessa ja lähialueilla. Koska meillä oli käytettävänämme auto, oli helppoa kulkea kaikkialle kämpältä. Laiskoina päivinä saattoi kuitenkin vain kävellä pari minuuttia ja löytää itsensä Staden kauniista vanhasta keskustasta. Kaupunkihan on yli tuhat vuotta vanha, eli historiaa löytyy. On kaikkea taidegalleriasta kauppakeskukseen ja jopa museolaiva. Minulta iso suositus Schwedenspeicher-museolle, mutta muista raahata mukaan joku paikallinen sillä pysyvä näyttely on vain saksaksi.
Luontoakin löytyy, kuvassa Hohes Moor
Rüstjer Forst, kiva lenkkimetsä Staden lähellä
Majoituksen meille järjesti saksalainen yhteyshenkilö. Se oli vuokrakämppä kaupungin keskustan vieressä. Muutamasta vaihtoehdosta puhuttiin opettajien kanssa ennen lähtöä, mutta lopulta päädyttiin tähän. Hotellit ja Airbnbt olisivat olleet huomattavasti kalliimpia, joten jos opettajilla ja paikallisilla yhteyshenkilöillä on parempia vaihtoehtoja heitä kannattaa kuunnella.
Huoneisto itsessään ei eronnut Suomen vastaavista. Se oli tarpeeksi iso kahdelle ihmiselle, ja meillä oli oma suihku, keittiö ja jääkaappi. Ainoastaan vaatteiden pesu oli jaettua, mutta kuitenkin ilmaista ja aivan meidän kämpän vieressä.
Interenet-yhteys ei ollut kovin kummoinen, mutta Saksassa nettiyhteydet ovat muutenkin hitaampia kuin Suomessa, mikä kannattaa taas pitää mielessä kun hommaa vaihdolle mobiilidataliittymää.
Kuukauden reissuun kannattaa varautua huolella. Jos otat kaiken oikeasti tarpeellisen mukaan, vältyt lisäkustannuksilta kohdemaassa. Mutta ei kannata kantaa mukana yli kahtakymmentä kiloa vaatteita, vaan pakata noin viikon verran tarpeellisia kamppeita, joita voi kuitenkin erittäin todennäköisesti pestä kohdemaassa. Itselläni oli lähtölaukussa kolmetoista kiloa, eikä missään vaiheessa tuntunut olevan liian vähän mukana.
Lennot ostin Finnairilta - taitaa olla ainoa joka lentää suoraan Hampuriin Helsingistä - jo helmikuussa, heti kun sain Erasmus-rahan. Lennon hommaamisen kanssa jos viivyttelee niin hinta nousee nopeasti. Lentäminen, varsinkin Finnairilla, ei ole halvin vaihtoehto, mutta ainoa jolla pääsee helposti ja nopeasti suoraan kohteeseen. Suosittelen lisäksi ruumaan menevän matkatavarapaikan ostamista, ei tarvitse sitten kituutella liian pienen matkalaukun kanssa.
Itse lento oli yksinkertainen ja vaivaton tapahtuma. Stadeen saapuvat saavat myös mahdollisesti maahan tullessaan kyydin lentokentältä kämpälle, varsinkin jos mukana on suomalaisia opettajia. Lähtöpäivänä viimeistään joutuu kuitenkin käyttämään julkisia, Stadesta kulkee S5-juna Hampurin keskustaan, josta tulee vaihtaa lentokentän S1-junaan. Jos olet ymmälläsi, seuraa muita matkalaukkua vetäviä ihmisiä!
Jälkikäteen miettien en keksi syytä, miksi ei kannattaisi lähteä KV-jaksolle. Erasmus-rahan avulla voit maksaa kaiken, pääset näkemään vieraan maan ja kulttuurin, työtehtävät ovat mielenkiintoisia vaikka eivät välttämättä omalta alalta. Ja jos ei ole paljoa matkustanut ennen, tässä on hyvä tilaisuus tehdä se helposti. Neljä viikkoa on juuri sopivan lyhyt ja pitkä tällaiselle reissulle, siinä ehtii tottua mutta ei kyllästyä kohdemaahan.
Page updated
Google Sites
Report abuse