Lauantaina 16.9.2023, Joensuu.

Kutsumme Teidät riemukkaalle jugend-henkiselle velosipediturneelle Joensuuhun. Turnee ajetaan kuvankauniin Pielisjoen rannasta Utran saarille ja takaisin. 

Polkurattaiden ajajille on historiallinen urheiluasu suositeltava. Tapahtuma on aloittelijaystävällinen. Trampparullan tyyppi on vapaa.

Inspiraatiota voi etsiä kokoamastamme kuvakollaasista: https://pin.it/6adws3R

Tervetuloa Joensuuhun! 

Joensuun kaupunki perustiin vuonna 1848 tämän maanosan kaupan ja taloudellisen elämän edistämiseksi. Kaupunki on rakennettu Pielisjoen suun vasemmalle rannalle; asemapiirustus säännöllinen levein, suorin kaduin. Pitkin joen rantoja kulkee muhkeat esplanaadit suurten koivujen varjoamine puistokäytävineen, joten satamaryhmä ynnä Pielisen kanavan alin sulku saa miellyttävän näön; täältä menee myöskin suurin silta joen yli sen toiselle rannalle; sillalta kauniita näköaloja joelle; muuten ei kaupungin ulkoasu tarjoa mitään mainittavaa.

(Suomi Matkaopas 1895, kirj. T:ri August Ramsay, Suomen Matkailijayhdistys)

Aikataulu

12.00 Kokoontuminen rautatieaseman puistossa (Jukan Antiikki, Itäranta 14)

Rautatieaseman puistossa sijaitsee asemapäällikön virka-asunto, joka rakennettiin v.1896. Joensuun rautatieasema rakennettiin Viipurin ja Sortavalan kautta kulkeneen Karjalan radan pääteasemaksi. Sortavala–Joensuu-rata avattiin säännölliselle liikenteelle 1. marraskuuta 1894. Uusrenessanssia edustava päärakennus rakennettiin vuosina 1892–1894, ja rakennustyössä käytettiin samoja piirustuksia kuin Oulun rautatieasemaa rakennettaessa. Se on Suomen rautateiden arvokkaimpia historiallisia ja rakennushistoriallisia suojelukohteita, sillä 18. toukokuuta 1894 valmistuneen Joensuu–Värtsilä-radan 18 asemasta se on toinen Suomen rajojen sisällä oleva säilynyt asema.

13.00 Pyöräily Utran saarille (n. 30-45min). Matkalla näemme Joensuun nähtävyyksiä. 

Ilosaari on tunnetuin Pielisjoen saarista Joensuussa. Valtaosa Ilosaaren rannanmuodoista on tehty 1800-luvulla. Myös rauhaisa laguuni hiekkarantoineen on keinotekoinen. Kosken vastaiset rannat on tuettu isoin kivenjärkälein, joista useat ovat kuitenkin jo joutuneet koskeen.1907 Joensuun kaupunki rakensi Ilosaareen puurakenteisen uimalan torneineen. Samana syksynä perustettiin Joensuun Uimaseura, jonka harjoitus- ja kisapaikka Ilosaari oli vuoteen 1969. Puiset hyppytorni ja 25 metrin rata lähtökorokkeineen purettiin 1970-luvulle. Niskasaarella kadun toisella puolella sijaitsee Pielisjoen linna, joka on alun perin viljasiilo.

Pakkahuone on Joensuun vanhimpia puutaloja; se on vuodelta 1897. Hirsinen talo on toiminut pakkahuoneena ja tullikamarina. Pakkahuoneen yhteydessä sijaitsevassa matkustajasatamassa toimii Tuulaaki-kesäravintola.

Joensuun kaupungintalo ja kaupunginteatteri on Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1914 valmistunut kansallisromantiikkaa ja myöhäisjugendia yhdistelevä tiilirakennus Joensuun keskustassa.

Vesikioski on klassisen 1900-luvun alun koristeellisen vesikioskin mukainen rakennus. Vesikioskit olivat pieniä aumakattoisia, neliön muotoisia, huvilatyylisiä puurakennuksia. Rakennuksen nimi on peräisin 1800-luvun lopulta, kun ennen vesijohtoverkostoja janoisille kaupungilla liikkuville ihmisille myytiin juomavettä vesimyymälöistä, joita kutsuttiin vesikioskeiksi. Vesikioskit ovat perinteisesti perustettu keskeisille kauppapaikoille kuten satamien lähistöille tai torialueille.

Nykyinen taidemuseorakennus on kaupungin keskustassa Kirkkokadulla sijaitseva entinen Joensuun lyseo, joka on tyyliltään uusrenessanssia ja valmistunut 1894. (Kirkkokatu 23)

Ristinpuiston ympäröimä Pyhän Nikolaoksen kirkko on Joensuun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko. Se on valmistunut 1887. Kirkkoa ympäröi Ristinpuisto. Kirkkoa voidaan pitää 1800-luvun ortodoksisen puukirkkoarkkitehtuurin merkkiteoksena koristeineen ja yksityiskohtineen. G. I. Karpovin suunnitteleman kirkon arvokkain osa lienee ikonostaasi, joka on maalattu Aleksanteri Nevskin lavrassa Pietarissa.

13.30 - 16.00 Piknik Utran Saarilla. Nuotio lämpiää ja mahdollisuus syödä omia eväitä. Nautimme myös lauluesityksestä ja perehdymme Utran Saarten historiaan oppaan johdolla. Osallistujat voivat myös halutessaan itse esittää runoja tai tilaisuuteen sopivia ohjelmanumeroita. 

Summattomat lankkupinkat joen suussa ja joen toisella puolen todistavat todistavat suurenlaisesta puuasioimistoimesta. — Jos höyryaluksella matkustaa muutamia km. kaupungista olevaan Utra nimiseen paikkaan, missä [näkee] kaksi höyrysahaa ja lasitehdas on käymässä. (Matkasuuntia Suomessa I-IV, 1888-1890)

Utran saarissa sijaitsi kalastamo 1600-luvun alussa, ja mylly ja saha jo 1700-luvulla. Nykyisin Utran saaret ovat hyvin hoidettu virkistysalue. Kuudelle saarelle pääsee mukavasti puusiltoja pitkin. Alueella on useita laavuja ja illanviettomaja.

n. 16.00 Paluu Ranta-Mutalankatua, Utrantietä, Rantakatua pitkin keskustaan.

18.00 Yhteinen illallinen ja jatkot ravintola Aittarannan Viinikellarissa, Penttilän entisellä saha-alueella. Illan aikana kuulemme alueen historiasta ja saamme kuulla laulua. Osallistujien on edelleen mahdollista pitää pieniä esityksiä, tarinoita tai runoja. Ilmoittautuminen pöytävarausta varten (max. 14 hlö). Huom. Illallinen on omakustanteinen ja paikan sisustus on nykyaikainen! 

Joensuun Penttilän saha oli sadan vuoden ajan kaupungin keskeinen työnantaja. Sen alueella ja ympäristössä muotoutui perinteinen suomalainen työläisyhteisö elämäntapoineen, omaperäisine ihmissuhteineen sekä luokkaristiriitoineen. Sahan perusti vuonna 1871 Gustaf Cederberg & Co, jonka oli samana vuonna perustanut Gustaf Cederberg yhdessä Petter Parviaisen kanssa. Saha paloi 1896, mutta se rakennettiin uudelleen. Viimeisin saha valmistui vuonna 1918 ja oli aikanaan Pohjoismaiden suurin saha.

Tapahtuman järjestää Societe Helsinki ry:n Historiallinen Huvimatkailuseurue yhteistyökumppaneineen, joita ovat:

Joensuun Kaupunki

Mannun Vartijat ry

Joensuu Academic History & Dance Society

Jukan Antiikki

Ravintola Aittaranta