75 vuotta Naturefreunde Internationaalia – 75 vuotta sitoutumista elämisen arvoiseen tulevaisuuteen
75 vuotta Naturefreunde Internationaalia – 75 vuotta sitoutumista elämisen arvoiseen tulevaisuuteen
30. syyskuuta 2025
Mottonsa "75 vuotta Naturefriends Internationalia – 75 vuotta sitoutumista elämisen arvoiseen tulevaisuuteen" alla Naturefriends Internationalin (NFI) 11. vuosikonferenssi pidettiin 27. syyskuuta 2025 Timișoarassa, Romaniassa. Tämä erityiskokous oli virstanpylväs Sveitsissä vuonna 1950 perustetun kattojärjestön historiassa. Painopisteenä olivat kansainvälisen Naturefriends-liikkeen menestykset ja tehtävä, joka sopeutuu jatkuvasti globaaleihin haasteisiin.
Avauspuheenvuorossaan NFI:n puheenjohtaja Manfred Pils korosti liikkeen saavutuksia, arvoja ja dynaamista kehitystä:
"Luonnon ystävät ovat tehneet historiaa tekemällä matkailusta työväenluokan saavutettavaa. Toimintaohjelmamme avulla meillä on edelleen tärkeä rooli kestävän matkailun kehittämisessä, ilmastonmuutoksen torjunnassa, rauhassa ja kansainvälisessä solidaarisuudessa."
130 vuotta sitoutumista
Luonnon ystävien historia ulottuu 130 vuoden taakse. Alusta alkaen liike on puolustanut kestävää kehitystä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sopeutuen nykyisiin olosuhteisiin pysyen samalla uskollisena ydintehtävälleen: kestävän matkailun ja kaikkien saatavilla olevien ulkoiluaktiviteettien edistämiselle.
Nykyään Luonnonystävät mahdollistavat edelleen kaikkien luonnon kokemisen – vuoristomajojen, Luonnonystävien -majojen, vaellusreittien ylläpidon ja monien muiden aktiviteettien kautta. Kaiken toiminnan ytimessä ovat kunnioittava vuorovaikutus luonnon kanssa, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kaikkien osallistumismahdollisuudet.
Ilmasto-oikeudenmukaisuus keskiössä
Luontoystävien nykyisen agendan keskeinen pilari on ilmasto-oikeudenmukaisuus. NFI tunnustaa, että ilmastokriisi vaikuttaa eniten etelään globaalisti, ja ajaa siksi kansainvälistä solidaarisuutta ja tukea. Vuodesta 2017 lähtien Luonnonystävien ilmastorahasto on mahdollistanut ilmastohankkeiden rahoituksen Afrikan maissa eurooppalaisten luonnonystävien lahjoitusten ansiosta. Nämä hankkeet keskittyvät konkreettisiin, yhteisölähtöisiin ratkaisuihin, jotka parantavat elinolosuhteita, luovat uusia tulevaisuudennäkymiä ja lieventävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Yhdessä kestävän kehityksen puolesta Euroopassa ja maailmanlaajuisesti
NFI tunnustaa vahvojen liittoutumien merkityksen kestävälle globaalille kehitykselle. Se on jäsenenä useissa kansainvälisissä verkostoissa, kuten Green 10:ssä, joka on kymmenen Euroopan vaikutusvaltaisimman ympäristöjärjestön yhteenliittymä ja joka työskentelee yhdessä edistääkseen kestävää ja oikeudenmukaista eurooppalaista politiikkaa.
https://www.nf-int.org/presse/presseaussendungen/75-jahre-naturfreunde-internationale-75-jahre-engagement-fuer-eine
HTR:n hallitus kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa ja tarvittaessa useamminkin! Järjestämme n, 2-3 kertaa vuodessa yhteistapahtuman luonnossa liikumiseen, johonkin tapatumaan tai tutustumiseen. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia, tiedotamme niistä Retkeilijälehdessä, sekä kaksikertaa vuodessa jäsenkirjeellä.HTR-HeLy:läiset osallistuvat myös muitten SRL:n seurojen järjestämiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin! Toimimme ns. talkootyövoimalla jotta kuluerät muodostuisivat mahdollisimman edulliseksi niin osallistujalle kuin HTR-HeLy:n taloudelle.
Liity mukaan Luonnonystävät ja Retkeilijät-Facebook-ryhmään!
Tule Retkeilijöiden ja Luonnonstävien jäseneksi ja "retkenvetäjäksi! Kokoa ryhmäsi ja hyödynnä ryhmällesi jäsenyyteesi liittyvät jäsenedut Suomessa ja Keski-Euroopassa.! Tuemme toimintaasi ja osaamistasi aktiivisena retkeilijänä ja luonnonystävänä!
Helsingin Työväen Retkeilijöiden 50-vuotisjuhla. Puheenjohtaja Matti Huttusen tervehdyspuhe
50 vuotta retkeilyä helsinkiläisittäin
Eila Oranen, Helsingin Työväen Retkeilijöiden sihteeri ja rahastonhoitaja esittelee kirjoittamansa ja kokoamansa Helsingin Työväen Retkeilijöiden 50-vuotishistoriikin
Kuvakooste Helsingin Työväen Retkeilijöiden taipaleelta
Hilkan ja houkutuksen historiaa
Hilkkka Laitinen, Retkeilijä -lehden päätoimittaja ja Esdpoon Retkeilijöiden voimahahmo kertoo houkutuslaulun synnystä ja retkeilijöiden anorakista…
Helen Katajisto ja kuolleet lehdet
Helen Katajisto esitti Helsingin Työväen Retkeilijöiden 50-vuotisjuhlassa vaahteranlehtiyhdistyksen tunnukseenkin sopivan laulun “Kuolleet lehdet” - ranskaksi…
Helsingin Työväen Retkeilijöiden 50-vuotisjuhlassa palkittiin ansioituneita vaeltajia. Ansiomerkkien jakajina toimivat Työväen Retkeilyliiton liittohallituksen jäsen Mirja-Liisa Neuvonen ja juhlivan yhdistyksen sihteeri/rahastonhoitaja Eila Oranen…
Karavaani - Irja Reinikainen lausuu runon Helsingin Työväen Retkeilijöiden 50-vuotisjuhlassa Tapanilan Työväentalolla
Retkellä Helsingin Pihlajasaaressa 2012
- Tämä on ensimmäisiä videolle tallennettuja Helsingin Työväen Retkeilijöiden retkiä…
Eila Oranen ja Olavi Takanen dokumentoivat Helsingin Työväen Retkeilijöiden talviongintatapahtumaa Oittaalla Bodom -järvellä 17.2. 2017…
Tutustumassa Aarne Wallströmin kotimaisemiin 14.11.2013…
Helsingin Vartiosaari toukokuussa 2016. Helsingin Työväen Retkeilijät kävivät yhdessä Vihdin Retkeilijöiden kanssa tutustumassa tähän läöhes Helsingijn maantieteellisessä keskuksessa sijaitsevaan saareen…
- Retkeilijöiden maja Pallas-Ounastunturijonon itäpuolella Kittilän ja Enontekiön rajamailla. Video tehtiin Työväen Retkeilyliiton täyttäessä 40 vuotta. Videolta saa hyvän kuvan majoituspaikoista ja palvelutasosta…
Retkeilijöiden maja Enontekiöllä; erämainen maja Käkkälöjoen varrella. Sopii 2-4 hengen ryhmälle.
Pyrypäivillä Srenbackassa 25.2. 2012
Retkeilijöitä eri puolilta Suomea kokoontui Espoon Retkeilijöiden majalle Nuuksion Stenbackaan ulkoilemasan, saunomaan ja viettämään talvista viikonloppua
HTR:n tilaisuus Työväenliikkeen kirjastossa
Seuran tilaisuus videoiden katselun ja retkeilykuvien tunnistamisen merkeissä vuonna 2017. Mukana saksalaisia vieraita.
Kansalaissodan historiaa Helsingin Isosaaressa
HTR:n puheenjohtaja Matti Huttunen kertoo 13.8. 2022 kansalaissodan vaiheista Helsingin Isosaaressa
Helsingin Työväen Retkeilijöiden ja Luonnonystävien puheenjohtaja Matti Huttunen kertoo Helsingin Isosaaren sotapainotteisesta historiasta saareen suuntautuneella retkellä 13.8. 2022
Kesäkoti Kallioniemen kevättalkoissa 14.5. 2015. Kallioniemi sijaitsee Itä-Helsingissä Katriinan saaressa. Se on Sosialidemokraatttisen Naisliiton perustama loma- ja virkistyspaikka vähävaraisille äideille.
Kesäkoti Kallioniemen esittelyvideo, joka tehtiin harjoitustyönä Luonnonystävien “Somea Suomen suvessa” Läppäriviikolla elokuussa 2015.
Luonnontieteellisessä museossa
Helsingin Työväen Retkeilijät 1.10. 2015
Tarinaa Kesäkoti Kallioniemestä
Kallioniemen kesäkodin toiminnanjohtaja Heli Tynkynniemi esittelee kesäkoti Kallioniemen historiaa ja toimintaa läppäriviikkolaisille kesällä 2014.
Kesäkoti Kallioniemessä järjestettiin Luonnonystävien toimesta verkkoviestintään ja sosiaalisen median käyttöön ohjaava “läppäriviikko” elokuussa 2013…
Läppäreitä ja laineiden liplatusta
Läppäriviikon alkutunnelmia elokuussa 2013 kesäkoti Kallioniemessä…
27.5. - 1.6. 2012 Luonnonystävät järjestivät saamelaisuutta käsittelevän viikon seminaarin kesäkoti Kallioniemessä. Viikko aloitettiin saamen lipun nostamisella Kallioniemen salkoon. Niiles-Jouni säestää ja joikhaa lippua nostettaessa
Vihdin Retkeilijöiden saamelaisilta
Vihdin Retkeilijät järjestivät saamelaisuutta esittelevän illan Nummelassa kesällä 2014. Mukana oli mm. Nina Michael, erityisesti saamelaisuuteen ja shamanismiin perehtynyt aktivisti…
Niiles-Jouni kertoo itsestään ja sukujuuristaan kesäkoti Kallioniemessä Luonnonystävien saamelaisviikolla touko-kesäkuussa 2012. Niiles-Jouni Aikio (s. 1947 Inari) on saamelainen laulaja, joikaaja ja näyttelijä.
Niiles-Jouni jatkaa tarinaansa Kallioniemen saamelaisviikolla…
Saamelaisviikolla kesäkoti kallioniemessä keskusteltiin 28.5. 2012 Metsästyksestä ja pedoista. Pekka Aikio taustoitti metsästystä tiedoillaan…
Poron istukoista ja ihmisyydestä
Saamelaisparlamentin emerituspuheenjohtaja Pekka Aikio kertoo…Veli Pekka Olavi Aikio (s. 21. syyskuuta 1944 Sodankylä)[1] on saamelainen poliitikko ja filosofian maisteri. Hän oli Saamelaiskäräjien ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1996–2008 ja käräjiä edeltäneen Saamelaisvaltuuskunnan jäsen vuosina 1976–1995 toimien sen puheenjohtajana vuodet 1980–1981 ja 1988–1996.[1] Aikio oli myös Saamelaiskomitean pääsihteerinä vuosina 1971–1973.
Saamelaisuus ja seka-avioliitot
Pekka Aikio ja Niiles-Jouni kertovat saamelaisuudesta ja sen periytymisestä sukupolvelta toisella - sekä suhtautumisesta seka-avioliittoihin.
Keskusteluja Kallioniemen saamelaisviikolla 1
Saamelaisviikolla keskusteltiin saamelaisuudesta ja
tämän alkuperäiskansan kohtalosta.
Keskusteluja Kallioniemen samelaisviikolla (2)
Niiles-Jounin lähdettyä Pekka Aikio jatkoi keskusteluja saamelaisten etnologiasta ja yhteiskuntasuhteesta
Niiles Jouni esitti joikujaan “Saamelaisuus tienhaarassa” -viikolla kesäkoti Kallioniemessä 27.5. - 1.6. 2012…
27.5. - 1.6. 2012 Luonnonystävät järjestivät saamelaisuutta käsittelevän viikon seminaarin kesäkoti Kallioniemessä. Viikko aloitettiin saamen lipun nostamisella Kallioniemen salkoon. Niiles-Jouni säestää ja joikhaa lippua nostettaessa
Vihdin Retkeilijöiden saamelaisilta
Vihdin Retkeilijät järjestivät saamelaisuutta esittelevän illan Nummelassa kesällä 2014. Mukana oli mm. Nina Michael, erityisesti saamelaisuuteen ja shamanismiin perehtynyt aktivisti…
Niiles-Jouni kertoo itsestään ja sukujuuristaan kesäkoti Kallioniemessä Luonnonystävien saamelaisviikolla touko-kesäkuussa 2012. Niiles-Jouni Aikio (s. 1947 Inari) on saamelainen laulaja, joikaaja ja näyttelijä.
Niiles-Jouni jatkaa tarinaansa Kallioniemen saamelaisviikolla…
Saamelaisviikolla kesäkoti kallioniemessä keskusteltiin 28.5. 2012 Metsästyksestä ja pedoista. Pekka Aikio taustoitti metsästystä tiedoillaan…
Poron istukoista ja ihmisyydestä
Saamelaisparlamentin emerituspuheenjohtaja Pekka Aikio kertoo…Veli Pekka Olavi Aikio (s. 21. syyskuuta 1944 Sodankylä)[1] on saamelainen poliitikko ja filosofian maisteri. Hän oli Saamelaiskäräjien ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1996–2008 ja käräjiä edeltäneen Saamelaisvaltuuskunnan jäsen vuosina 1976–1995 toimien sen puheenjohtajana vuodet 1980–1981 ja 1988–1996.[1] Aikio oli myös Saamelaiskomitean pääsihteerinä vuosina 1971–1973.
Saamelaisuus ja seka-avioliitot
Pekka Aikio ja Niiles-Jouni kertovat saamelaisuudesta ja sen periytymisestä sukupolvelta toisella - sekä suhtautumisesta seka-avioliittoihin.
Keskusteluja Kallioniemen saamelaisviikolla (1)
Saamelaisviikolla keskusteltiin saamelaisuudesta ja tämän alkuperäiskansan kohtalosta.
Keskusteluja Kallioniemen samelaisviikolla (2)
Niiles-Jounin lähdettyä Pekka Aikio jatkoi keskusteluja saamelaisten etnologiasta ja yhteiskuntasuhteesta…
Linkkikooste tärkeistä yhteyksistä...
https://www.stadissa.fi/paikat/1491/helsingin-saaret-vesireitit-ja-merellinen-helsinki
https://www.hsy.fi/ymparistotieto/
https://www.luontoon.fi/sipoonkorpi
Kuvia ja kuvakoosteita taipaleeltamme, historiasta, tapahtumista, havainnoista, elämyksistä...
Teematapahtuma Kulosaaressa 21.5.2009, taidetta luontopolulla.
Jussi Iltanen on toimittanut yhdessä Karttakeskuksen kanssa mielenkiintoisen opaskirjan , joka johdattaa löytöretkille Helsingin historiaan ja nykypäivään. Kirjan tarkoituksena on innostaa tutustumaan pääkaupunkiseudun historiaan ja luontoon - myös oman kotikaupunginosan ulkopuolelta. Oppaan kartat ovat ladattavissa maksutta myös puhelimeen Avenza Maps sovellutuksen kautta, jolloin oman sijainnin näkee puhelimen kartalla.
Retkeilijöiden ja Luonnonystävien retki Sipoon Kaunissaareen, veneellä noin tunnin matkan päähän Vuosaaresta onnistui sään puolesta hienosti, vaikka etukäteen oli säätiedotukset lupailleet sadepäivää. Merellä tuulee ja saaressa tuuli kohisee ja
rannalla suorastaan pauhaa. Siksi tyydymme tällä kertaa kuvakoosteeseen retkestämme ja lyhyeen videovilautukseen. Meri on kaunis, kivet ovat kauniita, luonto on omaa luokkaansa... Kaunissaari on oivallinen retkeily ja telttailukohde aivan Helsingin kupeessa. Se mahdollistaa merellisen lomanvieton muutamaksi päiväksi lähes jokamiehen oikeuksin tuossa nimensä mukaisesti kauniissa saaressa...
Kuvia retkeltämme Kaunissaareen 10.8. 2024
Kaunissaari - tunti Helsingistä
Katso myös:
75 vuotta Naturefreunde Internationaalia
75 vuotta Naturefreunde Internationaalia – 75 vuotta sitoutumista elämisen arvoiseen tulevaisuuteen
30. syyskuuta 2025
Mottonsa "75 vuotta Naturefriends Internationalia – 75 vuotta sitoutumista elämisen arvoiseen tulevaisuuteen" alla Naturefriends Internationalin (NFI) 11. vuosikonferenssi pidettiin 27. syyskuuta 2025 Timișoarassa, Romaniassa. Tämä erityiskokous oli virstanpylväs Sveitsissä vuonna 1950 perustetun kattojärjestön historiassa. Painopisteenä olivat kansainvälisen Naturefriends-liikkeen menestykset ja tehtävä, joka sopeutuu jatkuvasti globaaleihin haasteisiin.
Avauspuheenvuorossaan NFI:n puheenjohtaja Manfred Pils korosti liikkeen saavutuksia, arvoja ja dynaamista kehitystä:
"Luonnon ystävät ovat tehneet historiaa tekemällä matkailusta työväenluokan saavutettavaa. Toimintaohjelmamme avulla meillä on edelleen tärkeä rooli kestävän matkailun kehittämisessä, ilmastonmuutoksen torjunnassa, rauhassa ja kansainvälisessä solidaarisuudessa."
130 vuotta sitoutumista
Luonnon ystävien historia ulottuu 130 vuoden taakse. Alusta alkaen liike on puolustanut kestävää kehitystä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sopeutuen nykyisiin olosuhteisiin pysyen samalla uskollisena ydintehtävälleen: kestävän matkailun ja kaikkien saatavilla olevien ulkoiluaktiviteettien edistämiselle.
Nykyään Luonnonystävät mahdollistavat edelleen kaikkien luonnon kokemisen – vuoristomajojen, Luonnonystävien -majojen, vaellusreittien ylläpidon ja monien muiden aktiviteettien kautta. Kaiken toiminnan ytimessä ovat kunnioittava vuorovaikutus luonnon kanssa, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kaikkien osallistumismahdollisuudet.
Ilmasto-oikeudenmukaisuus keskiössä
Luontoystävien nykyisen agendan keskeinen pilari on ilmasto-oikeudenmukaisuus. NFI tunnustaa, että ilmastokriisi vaikuttaa eniten etelään globaalisti, ja ajaa siksi kansainvälistä solidaarisuutta ja tukea. Vuodesta 2017 lähtien Luonnonystävien ilmastorahasto on mahdollistanut ilmastohankkeiden rahoituksen Afrikan maissa eurooppalaisten luonnonystävien lahjoitusten ansiosta. Nämä hankkeet keskittyvät konkreettisiin, yhteisölähtöisiin ratkaisuihin, jotka parantavat elinolosuhteita, luovat uusia tulevaisuudennäkymiä ja lieventävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Yhdessä kestävän kehityksen puolesta Euroopassa ja maailmanlaajuisesti
NFI tunnustaa vahvojen liittoutumien merkityksen kestävälle globaalille kehitykselle. Se on jäsenenä useissa kansainvälisissä verkostoissa, kuten Green 10:ssä, joka on kymmenen Euroopan vaikutusvaltaisimman ympäristöjärjestön yhteenliittymä ja joka työskentelee yhdessä edistääkseen kestävää ja oikeudenmukaista eurooppalaista politiikkaa.
https://www.nf-int.org/presse/presseaussendungen/75-jahre-naturfreunde-internationale-75-jahre-engagement-fuer-eine