Johdanto

Tämän opetuspaketin tavoitteena tukea oppilaiden kielitietoisuutta ympäristöopin avulla ja tutustuttaa oppilaat Pohjolaan ja näkemään se ennemmin yhtenäisenä, kuin erillisinä alueina. Pohjoismaista ja Baltiasta käytämme yläkäsitettä Pohjola. Tutustumme muun muassa seuraaviin ilmiöihin/teemoihin: Itämeri ja kierrättäminen, Pohjolan kielet, kansat ja perinteet sekä alueen luonto. Oppimisessa painottuu kieliosaaminen ja kielten integroiminen toimintaan. Ohjeet ovat pääsääntöisesti suomeksi, mutta sisältävät myös esimerkiksi ohjeistuksessa ruotsia. Tämän opetusmateriaalin tavoitteena on luoda oppilaalle positiivista mielikuvaa ruotsinkielestä ja kerryttää teemaan sekä arkipäivään liittyviä sanastoa. Tarkoituksena on myös huomioida Pohjolan vähemmistökulttuurit ja sisällyttää ne opetukseen. Kurssin arviointi ei keskity ruotsin kielen oppimiseen, vaan oppituntien kokonaisuuteen sekä lopputyöhön. Arvioinnista ja tavoitteista tulee kattavampaa informaatiota. 

Nikula ja Moaten (2018) mukaan oppimispolun alkuvaiheessa voidaan rakentaa lasten itsevarmuutta kielen käyttämiseen, joka voi tapahtua musiikin, tarinoiden, pelien ja koulun arjen rutiinien avulla. Arkipäivän kieli on tärkeässä roolissa ymmärryksen kehittymisessä. On tärkeätä tarjota tilaa oppilaiden kysymyksille sekä sanastolle (Kangasvieri & Moate, 2018). Integroimme ympäristöoppia monen oppiaineen kanssa. Kirjoitimme, millä tavalla se esiintyy opetuksessa. Eheyttäminen tukee sitä, että oppiminen ei ole irrallisia palasia eri oppiaineista, vaan kokonaisuus, jossa asiat liittyvät toisiinsa (POPS,2014.) Eheyttämiseen olimme lisänneet projektin, jossa oppilas pääsee soveltamaan tietoaan sekä ymmärtämään ympäristöopin sekä muiden oppiaineiden punaista lankaa. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia (POPS, 2014) Hyödynsimme opeopiskelijana eri osaamistamme, joka näkyi opetuksen suunnittelussa. Meillä oli eri asiantuntijuutta tarkastellessamme eri ilmiöitä, mikä täydensi ja tuki osaamistamme ja opetuksen suunnittelua.  Oppimateriaali on yritetty tehdä selkeäksi ja helposti käytäntöön otettavaksi. Opetuksessa on huomioutu oppitunti kohtaiset arvioinnit sekä ylöspäin sekä alaspäin eriyttäminen. Opettaja observoi opetustamme ja  kommentoikin, että kaksikielinen yhteisopetus tarjosi runsaasti luonnollisia vertaisoppimisen mahdollisuuksia.

Tämä opetuspaketti on tarkoitettu perusopetuksen neljännen vuosiluokan oppilaille, mutta sitä voi soveltaa luokkakohtaisesti omalle luokalle. Opetuspaketti perustuu opetussuunnitelman ympäristöopin S3 lähiympäristön ja sen muutosten havainnointiin, jossa  havainnoidaan luonnon ominaispiirteitä, ilmiöitä ja ominaisuuksia. Opetuksessa havainnoidaan ympäristöä ja sen ilmiöitä kuten säätä kuvataan ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteiden avulla. Harjoitellaan kartan laatimista tutustaan ympäristöön sekä opitaan ymmärtämään kartan ideaa. (POPS, 2014)

Oppimiskokonaisuudessa oppilas pääsee yksilö- ja ryhmätyöskentelyn kautta syventämään tietoaan. Viidennellä tunnilla jakaudutaan aihealueittain ryhmiin, joissa tuotetaan yhteistä posteria omasta maastaan. Julisteet esitellään viimeisellä oppitunnilla. Opettaja arvioi julisteet tavoitteisiin verraten, sekä oppilaiden suullisen palautteen pohjalta. Toiminnan sujuvuus ja julisteiden tietopohja vaikuttaa opettajan antamiin arvosanoihin oppiaineista. 

Kokonaisuus sisältää Opetussuunnitelmaa hyödyntäen seuraavat oppiaineet: ympäristöoppi, toinen kotimainen kieli: ruotsi, vieraat kielet, musiikki, liikunta ja äidinkieli. Oppimispaketti on suunniteltu niin, että integraatio eri oppiaineiden välillä olisi oleellista ja oppimista tukevaa. Ritva-Liisa Järvelä ja Merja Kauppinen tutkivat integroinnin tärkeyttä kirjassaan Oppiainepedagogiikkaa yhteistyössä - tietotekniikan sekä äidinkielen ja kirjallisuuden integrointi opettajankoulutuksessa (2012). He painottivat mm. visuaalista toimintaympäristöä ja motivaatiota oppimista kohtaan. Työnjako, kunkin vahvuuksien huomiointi ja virtuaalinen oppimismateriaali nousi tärkeydessään esille. Karita Mård-Miettinen nosti esille artikelissaan (2019) myös integroinnin mahdollisuuksia kielenopetuksessa. Esimerkiksi kielikylpy-kokeilusta saatiin hyvää palautetta: "Opettajat kommentoivatkin, että kaksikielinen yhteisopetus tarjosi runsaas luonnollisia vertaisoppimisen mahdollisuuksia."