Yhteystiedot

Hei,

Olen Sanna Samio-Karine Tuusulasta. Perheeseemme kuuluu mieheni ja 4 lancashire heeleriä.

Ensimmäisen oman koiran sain teini-ikäisenä. Nappi (Leoniitan Nanette) oli eurasier. Nappi hankittiin lemmikiksi ja parhaaksi ystäväksi, kävin sen kanssa kerran pentunäyttelyissä Messarissa. Nappi oli todella arka vieraita kohtaan eikä sen kouluttaminen ollut helppoa. Nappi jäi vanhemmilleni, kun muutin opiskelupaikkakunnalle.

Toinen koira tuli talouteen mieheni mukana. Saksanpaimenkoira Jessi (Jessica) oli tavatessamme vasta 4 kuukauden ikäinen, joten siitä tuli heti myös minun koirani. Jessi oli luonteeltaan tasapainoinen, oppivainen, kuuliainen ja luotettava. Harmiksemme sen lonkat olivat tasoa E (kuvattiin epävirallisesti). Jessillä oli hyvä lihaskunto ja se porskutteli 8 vuoden ikään asti, kunnes kuoli äkillisesti hemangiosarkoomaan. Jessin jälkeen kesti 10 vuotta, ennen kuin sain mieheni vakuuettua, että uuden koiran hankinta on hyvä idea. Tässä välissä olin keskittynyt hevosiin.

Lancashire heeler valikoitui roduksi, koska se oli kooltaan pieni ja kuitenkin ihan koiran näköinen. Ensimmäinen heeleri tuli talouteen helmikuussa 2012, silloin jo 8kk ikäinen Matilda (Coppercoat's Queen Lynn Heel). Matildalla oli sekapurenta, joten se ei kelvannut jalostukseen. Valitettavasti Matilda jäi hevosen jalkoihin ja loukkaantui vakavasti, joten se jouduttiin lopettamaan vain vuoden ikäisenä.  

Hulda (Coppercoat's Ursa Minor Heel) on ensimmäinen koira, jonka kanssa olen oikeasti opetellut koiran kouluttamista. Hulda ei ole ollut helppo harrastelukoira ja se onkin haastanut minua kerta toisensa jälkeen. Huldan kanssa olemme kokeilleet tokoa, agilitya, rally-tokoa, hajutunnistusta, paimennusta ja näyttelyitä. Hulda onkin varsin kaunis ja pärjännyt missikisoissa mukavasti. Agilityssä se on saavuttanut hyppyvalion arvon ja rally-tokossa ylimmän koulutstunnuksen (RTK4). 

Huldan myötä olen tutustunut ja ystävystynyt monien ihanien ihmisten kanssa. Olen helposti yllytettävissä kaikenlaisiin juttuihin, joten olen löytänyt  itseni MH-luonnekuvauksen toimihenkilökoulutuksesta, rotuyhdistyksen toimikunnista ja hallituksesta, kouluttamasta rally-tokoa ja vetämästä näyttelytreenejä. Tuorein aluevaltaus on käyttäytymisen jalostustarkastuksen vastaavana toimitsijana toimiminen. 

Huldan myötä kiinnostuin myös heelereiden jalostuksesta ja rodun säilyttämisestä. Kasvattajakurssin käytyäni ja kennelnimen hankittuani olen kasvattanut muutaman pentueen ja hankkinut koiria ulkomailta. Yhteistyökodit ovat tärkeässä asemassa, sillä oman koiramäärän kasvattaminen ei ole mielekästä. Haluan, että jokainen koira saa tarvitsemansa huomion ja toteuttaa rodunomaisia tarpeita.