Amazonin sademetsä ja Mercosur-kauppasopimus
Mistä on kyse?
Amazonin sademetsä on maailman tärkeimpiä hiilinieluja sekä erittäin monimuotoisen eliölajiston ja alkuperäiskansojen koti. Tällä hetkellä Amazonin sademetsää poltetaan ennennäkemätöntä tahtia Brasilian presidentin Jair Bolsonaron ja maassa toimivien yritysten ahneuden ja piittaamattomuuden takia.
Vuoden 2019 alussa aloittanut Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on kovaa vauhtia heikentänyt maan ympäristölainsäädäntöä sekä olemassa olevien lakien toimeenpanoa ja luvannut yrityksille entistä enemmän sademetsää hakattavaksi raaka-aineiden tuotantoon. Tämän tuloksena ihmisten aiheuttama sademetsäkato Brasiliassa on jo kiihtynyt huomattavasti verrattuna edeltäviin vuosiin.
Metsäkato aiheutuu ihmisten raivatessa sademetsää karjankasvatuksen, maanviljelyksen ja metsänkasvatuksen tieltä, sekä laittomista hakkuista ja kaivostoiminnasta. Ulkomaalaiset yritykset edistävät Brasilian sademetsien tuhoa hankinnoillaan, kuluttajat kulutusvalinnoillaan ja valtiot kauppapolitiikallaan.
Ilmaston ja ympäristön ohella myös ihmisoikeudet ovat tällä hetkellä voimakkaasti uhattuna Brasiliassa äärioikeistolaisena pidetyn, Tropiikin Trumpiksi kutsutun Bolsonaron takia. Jo ennen Bolsonaron aikaa Brasiliassa on tapettu määrällisesti eniten ihmisiä jotka ovat puolustaneet maitaan tai ympäristöä.
Amazonin sademetsän merkitys ilmastolle
Amazonin sademetsäalueen kohtalo vaikuttaa ilmastonmuutoksen kiihtymiseen ja luonnon monimuotoisuuteen erittäin vahvasti, ja sitä kautta meidän kaikkien elämään myös Suomessa. Kyse on siitä säilyykö planeettamme elinkelpoisena meille puhumattakaan lapsistamme.
Amazonin sademetsä vastaa pinta-alaltaan Länsi-Eurooppaa. Metsäpinta-alan lisäämistä on pidetty tehokkaimpana keinona torjua ilmastonmuutosta. Mikäli metsäpinta-alan kasvattamisen sijaan Amazonin sademetsä menetetään, on taistelu ilmastonmuutosta vastaan todennäköisesti hävitty.
Jos sademetsän sitoma hiilivarasto vapautuu ilmakehään, se jää sinne vähintään kymmeniksi vuosiksi. On arvioitu, että tietyn pisteen jälkeen sademetsän kutistumista ei voi enää pysäyttää, jolloin koko alue muuttuu pysyvästi savanniksi, jonka hiilensidontakyky on paljon pienempi. Tämänkin takia asialla on äärimmäinen kiire.
Uutisointi Amazonin sademetsän tilanteesta
Viime kuukausina Amazonin sademetsää uhkaavasta vaarasta ja siihen johtaneista tekijöistä on uutisoitu huomattavan paljon mediassa ympäri maailman. Esimerkiksi BBC on kirjoittanut metsäpalojen määrästä, syystä ja vaikutuksista tilastotietojen valossa.
Suomessa erityisesti Ylen uutiset ovat olleet hyvä lähde Amazonin tilanteen seuraamiseen sekä asian taustoittamiseen ja merkityksen ymmärtämiseen. Myös monet muut suomalaiset mediat ovat kirjoittaneet aiheesta lukuisia kirjoituksia.
Brasilian National Institute for Space Research julkaisee dataa, josta näkyy metsäpalojen kiihtyminen. Bolsonaro tosin erotti instituutin johtajan elokuussa 2019 kyseisen datan julkaisemisen takia, joten tulevaisuudessa kyseisen organisaation julkaisemat tiedot saattavat olla Bolsonaron hallinnon vääristelemiä.
Myös Nasan Earth Observatory on julkaissut tilastoja metsäpalojen kiihtymisestä ja monet luonnonsuojelu- ja kansalaisjärjestöt ovat raportoineet asiasta.
Brasilian ihmisoikeustilanteen rapautumisesta media on raportoinut toistaiseksi melko vähän, mutta esimerkiksi Amnesty on raportoinut aiheesta aktiivisesti.
Liiketoimintaa ilmaston ehdoilla vai kustannuksella?
Sademetsätuhon pääasiallinen syy on liiketoiminta. Sademetsät tuhotaan ja ilmasto pilataan jos se on taloudellisesti kannattavaa. Meidän tehtävämme on huolehtia ettei se ole.
EU:n, Suomen ja muiden maiden kysynnällä ja kauppapolitiikalla on suuri merkitys sille mikä Amazonin sademetsän kohtalo tulee lähitulevaisuudessa olemaan. Kysymys on siitä, haluammeko ulkoistaa ympäristön tuhoamisen ja maailmanlaajuisesti vaikuttavan ilmastonmuutoksen pahentamisen Etelä-Amerikkaan ja heikentää samalla EU:n alueen tuottajien kilpailukykyä, vai haluammeko mieluummin vaatia kauppakumppaneilta vastaavia toimenpiteitä kuin mihin EU-maat ovat sitoutuneet tai sitoutumassa.
Brasiliasta, jonka alueella pääosa Amazonin sademetsästä sijaitsee, viedään suuri määrä maataloustuotteita (mm. naudanlihaa, soijarehua, kahvia) sekä metsäteollisuuden tuotteita (kuten puutavaraa ja sellua) ja kaivannaisia ympäri maailmaa – paljon myös EU:n alueelle ja jonkin verran Suomeen.
Alueella on myös eettisempää tuotantoa ja liiketoimintaa, ja sellaista syntyy lisää jos sille on kysyntää. EU:n ja jokaisen kansalaisen tulee kannustaa ilmaston kannalta kestävää ja muutenkin vastuullista liiketoimintaa, ja vastustaa sellaista joka ei sitä ole. Tehdään ympäristön suojelemisesta ja vastuullisuudesta kannattavaa!
EU:n Mercosur-kauppasopimus
EU:lla olisi nyt korvaamaton tilaisuus yrittää vaikuttaa Brasilian tilanteeseen Mercosur-kauppasopimuksen (EU:n historian suurimman kauppasopimuksen) kautta. Työntekijöiden oikeudet, ympäristönsuojelu, vastuullisuus ja elintarviketurvallisuus on jopa kirjattu Mercosur-kauppasopimuksen virallisiin tavoitteisiin. Nykymuotoisella sopimuksella nämä tavoitteet eivät kuitenkaan vaikuta toteutuvan.
Euroopan unioni ja Mercosur-maat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay pääsivät sopuun Mercosur-kauppasopimuksen sisällöstä kesäkuussa 2019. Sopimuksen tekstit on julkaistu heinäkuun 2019 puolivälissä.
Seuraavaksi Euroopan komission, Euroopan neuvoston, Euroopan parlamentin ja yksittäisten EU:n jäsenmaiden tulee hyväksyä sopimus ennen kuin se astuu voimaan.
Nykymuotoisen sopimuksen vastustajia
Lukuisat eri tahot näkevät kauppasopimuksen sopimusehdot tehokkaaksi tavaksi vaikuttaa Mercosur-maiden (Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay) ympäristöpolitiikkaan, mutta arvostelevat voimakkaasti sekä Mercosur-kauppasopimuksen nykyistä sisältöä että Brasilian nykyisen hallinnon tukemista ympäristösuojelun, ihmisoikeuksien ja vastuullisuuden näkökulmista.
Suomessa yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch on ottanut kantaa Mercosur-kauppasopimuksen ympäristöongelmista.
Suomessa ja maailmalla ainakin 26 ympäristönsuojelujärjestöä, mukaan luettuna Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto, ovat vedonneet Euroopan johtajiin Mercosur-kauppasopimuksen ympäristöongelmista ja Pariisin ilmastosopimuksen vastaisuudesta.
Yli 340 kansalaisjärjestöä ympäri maailman vaativat että EU välittömästi pysäyttää vapaakauppasopimuksen neuvottelut Mercosur-maiden kanssa Brasilian ihmisoikeus- ja ympäristönsuojelutilanteen heikkenemisen takia.
Sekä Suomen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK että monet muut EU:n maataloustuottajien järjestöt ovat kritisoineet Mercosur-kauppasopimusta sekä EU:n ilmastopolitiikan vastaisuudesta että edustamiensa tuottajien kilpailuaseman heikentämisestä.
Euroopan parlamentin ryhmistä Vihreät / Euroopan vapaa allianssi (Greens/EFA) on kritisoinut sopimusta siitä, ettei se takaa valvottavissa olevia standardeja sosiaalisten oikeuksen ja ympäristön ja ilmaston suojeluun liittyen.
Euroopan yhtynyt vasemmisto / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE/NGL) on kritisoinut sopimusta lukuisista ongelmista (ilmastonmuutos, sademetsän tuhoaminen, elintarviketurvallisuus, pienten maataloustuottajien tulevaisuus, verotulojen vähentyminen, työpaikkojen väheneminen, työntekijöiden oikeudet, ihmisoikeudet, demokratia) ja lisäksi sopimusneuvotteluja läpinäkyvyyden puutteesta ja eri vetoomusten huolenaiheiden jättämisestä huomiotta. Kuulemma sopimukseen saatetaan myöhemmin pyrkiä lisäämään investointisuojan tyylinen mekanismi, joka antaisi yhtiöille mahdollisuuden haastaa valtioita oikeuteen.
Nykymuotoisen sopimuksen puolustajia
Mercosur-kauppasopimusta puolustaa esimerkiksi sopimuksen valmisteluun osallistunut ruotsalainen kaupasta vastaava EU-komissaari Cecilia Malmström (Folkpartiet liberalerna), EU-komission varapuheenjohtaja, EU-komissaari Jyrki Katainen (Kokoomus) ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, joiden mielestä nykyisenlaista Mercosur-kauppasopimusta voitaisiin käyttää Brasilian painostamiseen ympäristöasioissa.
On kuitenkin vaikea nähdä, miten Mercosur-kauppasopimusta voisi käyttää Brasilian painostamiseen, ellei se sisällä mitään sitovia velvoitteita ja sanktioita. Esimerkiksi Finnwatchin mukaan sopimuksen ympäristökysymyksiä koskevassa liitteessä ei ole mitään juridisia toimeenpanokeinoja, ainuttakaan ympäristöliitteen asiaa ei voida viedä käsiteltäväksi Mercosur-sopimuksen riitojensovittelumekanismiin, eikä ympäristöä koskevien kirjausten rikkomisesta seuraa mitään automaattisia sanktioita.
Miten voimme vaikuttaa kansalaisina?
Päättäjiin vetoaminen Mercosur-kauppasopimuksen jäädyttämiseksi on Finnwatchin arvion mukaan tällä hetkellä tärkein, vaikuttavin ja kiireellisin asia, jonka voimme EU-kansalaisina tehdä Amazonin sademetsän tuhon pysäyttämiseksi. Olemme tehneet siitä helppoa, vaivatonta ja nopeaa: kokosimme päättäjien yhteystiedot sekä valmiin viestipohjan yhdelle sivulle, josta ne voi kopioida sähköpostiin.
Uutisten mukaan presidentti Bolsonaro on aloittanut paloja hillitsevät toimet seurauksena EU:n uhkauksesta jättää Mercosur-kauppasopimus hyväksymättä. Kansalaisina meidän täytyy pitää painetta yllä ja varmistaa, että Mercosur-sopimusta ei hyväksytä nykyisenlaisena. Muussa tapauksessa vuoden päästä tilanne on todennäköisesti sama kuin nyt, sillä erotuksella että silloin meillä ei ole enää mitään tehokkaita painostuskeinoja käytettävissä.
Tulemme lähiaikoina julkaisemaan tietoa myös muista vaikuttamiskeinoista, joiden avulla voit osallistua tämän ympäristökatastrofin estämiseen.