Oy Minä Ab
Itsensä johtamisen taito
Itsensä johtamisen taito
“Itsensä johtamisen taidosta on tullut entistä tärkeämpää myös oman jaksamisen ylläpitämisen kannalta.
Itsensä johtaminen on itseensä tutustumista, se on kuin matka itseemme. Matkalla pohdimme toistuvasti itsensä johtamisen peruskysymyksiä:
Kuka minä olen? Missä minä olen? Minne minä olen menossa? "
Itsensä johtamisen yksi perimmäinen tavoite on omasta hyvinvoinnista huolehtiminen – jos emme pysty pitämään huolta omasta hyvinvoinnistamme ja jaksamisestamme, emme pysty huolehtimaan myöskään läheisistämme.
Tässä mallissa toimitusjohtajana toimii tietoisuus, joka johtaa eri osastoja. Tietoisuus on sisäinen tarkkailija, joka ohjaa kokonaisuutta. Se on meidän todellinen minämme tai ydinminämme. Itsetietoisuuden ja omantunnon kehittyminen lienee ihmisen kehityksen korkeimpia tasoja.
Itsensä johtaminen on itseensä kohdistuva vaikuttamis- ja oppimisprosessi, jolla kehoa, mieltä, tunteita ja arvoja ohjataan itsereflektoinnin avulla. Jotta voisi johtaa itseään hyvin, täytyy oppia ottamaan etäisyyttä, katsomaan itseään helikopteriperspektiivistä. Silloin näkee myös sen, että emme toimi yksin, vaan olemme aina osa jotain yhteisöä.
Toimitusjohtaja ei toimi yksin eikä vain omien toiveidensa pohjalta, vaan hän raportoi hallitukselle. Hallitus antaa toimitusjohtajalle raamit, joiden sisällä toimia.
Hallitus muodostuu yleensä meille läheisistä ihmisistä. Monesti hallituksen puheenjohtajana toimii oma puoliso ja jäseninä lapset tai muut läheiset ihmiset.
Alle puolet aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.
Liikkumattomuus kuuluu kymmenen vaarallisimman riskitekijän joukkoon.
Fyysisen kunnon rapistuminen on koko väestöä koskeva suuri riski.
Yhdysvaltalainen unitutkimukseen keskittynyt säätiö The National Sleep Foudation (NSF) kartoittanut valtavan joukon tutkimuksia ja raportteja selvittäen oikeaa ihmisen unen määrää.
Suositukset
0 - 3 kk, 14 - 17 tuntia
4 - 11 kk, 12 -15 tuntia
1 - 2 vuotta, 11 - 14 tuntia
3 - 5 vuotta, 10 - 13 tuntia
6 - 13 vuotta, 9 - 11 tuntia
14 - 17 vuotta, 8 - 10 tuntia
18 - 25 vuotta, 7 - 9 tuntia
26 - 64 vuotta, 7 - 9 tuntia
65 - vuotta, 7 - 8 tuntia
Tutkijat muistuttavat, että unen tarve on yksilöllistä. Mutta nämä suositukset koskevat valtaosaa ihmisistä. Mukana on silti myös tietoa siitä, millaisia yksilöllisiä vaihteluja voi olla ja mitä unen määrää vuorokaudessa ei saisi alittaa tai ylittää.
Esimerkkejä ylä- ja alarajoista ovat, että 18 - 25 -vuotias ei saisi nukkua vähempää kuin 6 tuntia eikä enempää kuin 11 tuntia vuorokaudessa. Laajimmalla ryhmällä eli 26 - 64 -vuotiailla rajat ovat 6 ja 10 tuntia.
Kun ihminen nukkuu noin viisi vuorokautta yhtäjaksoisesti liian vähän, olotila vastaa yhden promillen humalaa tai yhtäjaksoista 24-tunnin valvomista. Säännöllisestä ja riittävästä unesta kannattaa siis huolehtia oman hyvinvoinnin takia.
Pitkäaikainen unen puute sen sijaan vaikuttaa jo moniin eri perustoimintoihin:
Terveyttä edistävä ruokavalio sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita eli kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja täysjyväviljaa. Se sisältää myös kalaa, kasviöljyjä ja kasviöljypohjaisia levitteitä, pähkinöitä ja siemeniä sekä rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita.
Kasvikunnan tuotteisiin painottuva, pääasiassa kasvi- ja kalaperäistä tyydyttymätöntä rasvaa sisältävä ruokavalio vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin, kohonneeseen verenpaineeseen ja tiettyihin syöpätyyppeihin. Tällaisen ruokavalion energiatiheys on pieni, mikä ehkäisee lihomista. Lisäksi rasvattomien ja vähärasvaisten maitovalmisteiden runsas käyttö on yhteydessä mm. pienempään kohonneen verenpaineen, aivohalvauksen ja tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Psyykkiset toiminnot edustavat hyvin pitkälle kehittyneitä ihmisen ominaisuuksia: havaitseminen, ajatteleminen, muistaminen ja oppiminen.
Yksilön tietoisuus alkaa syntyä ja kehittyä mielessä. Meille syntyy havaintotietoisuus, minätietoisuus ja kuvitteellinen tietoisuus. Meistä alkaa muodostua oma persoonamme, jolla on ego. Luovuus lienee yksi mielen korkeimmista saavutuksista.
Oman mielen hallinta on yksi itsensä johtamisen tärkeimmistä alueista. Kun hallitsemme paremmin mieltämme, pystymme olemaan läsnä tässä hetkessä, eivätkä ajatuksemme poukkoile hallitsemattomasti menneessä ja tulevassa.
Myös mielen hallinta vaatii harjoitusta. Samalla tavoin kuin meidän pitäisi harrastaa liikuntaa kolme kertaa viikossa, meidän tulisi mietiskellä kolme kertaa viikossa.
Tällä tavoin voimme ottaa monesti niin kaoottisen mielen paremmin hallintaamme. Mielen hallinta tarkoittaa, että on löytänyt mielenrauhan eli pystyy hallitsemaan ajatuksiaan, mielikuviaan ja myös tunteitaan.
Psyykkiset kuormitustekijät työssä liittyvät itse työhön ja työn sisältöön. Itse tekijän esiintymisen lisäksi kuormittumiseen vaikuttavat työolojen kokonaistilanne ja kuormitusta mahdollisesti lieventävät tekijät.
Seuraavat tekijät voivat pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallisia:
Tunneälykkyyden hallinta on tärkeää itsensä johtamisessa.
Tunneälykkyys = kykyä tunnistaa ja tulkita omia ja muiden tunteita sekä käyttää tätä tietoa hyväksi omassa ajattelussaan ja toiminnassaan sekä vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Tunteet ja meille tyypillinen tunneilmasto (positiivisuus/negatiivisuus) ohjaavat elämäämme huomattavassa määrin.
Tunneälykkyyttä on myös harjoiteltava systemaattisesti. Tunnetreeneissä pyritään vapautumaan negatiivisista tunteista ja vahvistamaan positiivisia tunteita.
Tunteet ovat elämän energiaa, ne saavat meidät liikkeelle.
http://blogit.jao.fi/pegosus/wp-content/uploads/sites/94/2013/11/Pentti_Sydanmaanlakka_TyonTuuli_1-2011.pdfSosiaaliset kuormitustekijät työssä liittyvät työn kannalta olennaiseen vuorovaikutukseen työyhteisössä.
Seuraavat tekijät ovat aina terveydelle haitaksi:
Seuraavat tekijät voivat pitkään jatkuessaan tai
äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallisia:
Arvot ja periaatteet ohjaavat elämäämme, ne helpottavat elämistä, sillä ihmiselle on tärkeää kokea elämä merkitykselliseksi. Arvot ovat yksilön käyttäytymistä ohjaavia ajatuksia ja tunteita, jotka liittyvät hänen tarpeisiinsa.
Henkinen ei ole sama kuin hengellinen, jolla viitataan uskontoihin. Kun ihminen löytää elämäänsä riittävästi mieltä ja merkitystä, silloin hän voi kokea ”huippukokemuksia”.
Tänä päivänä tuntuu siltä, että useat meistä elävät eräänlaista arvottomuuden aikaa ja kohtaavat pikemminkin eräänlaisia ”kuilukokemuksia”, joille on tyypillistä merkityksettömyyden ja irrallisuuden kokeminen. Masennuksesta on tullut yksi suurimmista kansantaudeista.
Henkisyys = yksilön konkreettinen tarve kokea eheyttä ja yhteyttä.
Henkinen kunto =
= työroolin ja muiden roolien tasapainoa
Tärkeintä on oma arvostava asenteemme omaan työhömme, mikä pitää sisällään oman työnsä merkityksen oivaltamisen. Tämä antaa voimia työssä jaksamiseen.
http://blogit.jao.fi/pegosus/wp-content/uploads/sites/94/2013/11/Pentti_Sydanmaanlakka_TyonTuuli_1-2011.pdfItsensä johtamisen perusperiaate
Tunnistatko, jos firmasi on menossa konkkaan eli olet ajamassa itseäsi burn outiin?