NP-Terveys

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma  linkki 

Omavalvontasuunnitelma oli tarkastettu ja päivitetty 22.1.2025

Omavalvontasuunnitelma

Kotka 22.1.2025

• Palveluntuottajan nimi: NP-Terveys

• Y-tunnus ja SOTERI-rekisteröintinumero: 2905433-6, OID Tunnus 1.2.246.537.28.70104837300

• Yhteystiedot: Hirventie 25,  48230 Kotka. Puh.: 0451649228, s-posti: npterveys@gmail.com

• Yhteiseen palveluyksikköön* kuuluvien palveluntuottajien nimet, Y-tunnukset ja yhteystiedot: Terveystalo Kotka OID-tunnus 1.2.246.537.28.70104837300.15; Mehiläinen Kotka OID-tunnus 1.2.246.537.28.70104837300.17

 Palvelun laadun ja potilasturvallisuuden varmistaminen

Potilasturvallisuuden varmistaminen lääkärin vastaanotolla on keskeinen osa terveydenhuollon laatua ja eettistä vastuuta. Potilasturvallisuudella tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, jotka estävät potilaille aiheutuvat vahingot ja edistävät heidän hyvinvointiaan hoidon aikana. Varmistamalla potilasturvallisuus voidaan vähentää hoitovirheitä, parantaa hoitokokemuksia ja taata, että potilaat saavat turvallista ja tehokasta hoitoa.

Lääkärin vastaanotolla potilasturvallisuuden varmistamiseksi voidaan käyttää seuraavia toimenpiteitä:

1. Hoidon laadun ja turvallisuuden varmistaminen

• Hoitosuunnitelmat ja hoitoprotokollat: Lääkärin on noudatettava vakiintuneita hoitokäytäntöjä ja -protokollia. Potilaille suunnitellaan yksilölliset hoitosuunnitelmat, joissa huomioidaan heidän erityistarpeensa, sairautensa ja mahdolliset allergiat. Hoitosuunnitelmat dokumentoidaan tarkasti ja päivitetään tarpeen mukaan.

• Potilastietojen tarkkuus ja ajantasaisuus: Kaikki potilastiedot (lääkitykset, aiemmat sairaudet, allergiat jne.) kirjataan huolellisesti ja tarkistetaan aina ennen hoitotoimenpiteitä. Tietojen oikeellisuus ja ajantasaisuus ovat keskeisiä virheiden estämisessä.

• Hoitosuunnitelman tarkistaminen: Lääkäri ja muu hoitohenkilökunta tarkistavat ja arvioivat hoitosuunnitelman ja varmistavat, että se on ajan tasalla ja perustuu ajankohtaisiin tutkimustuloksiin.

2. Riskien tunnistaminen ja hallinta

• Riskien arviointi: Vastaanotolla tunnistetaan ja arvioidaan potilasturvallisuuden riskit, kuten mahdolliset lääkkeiden yhteisvaikutukset, allergiat, infektiot ja virheelliset diagnosit. Riskien arviointia tehdään jatkuvasti ja tarvittaessa tarkastetaan hoitokäytännöt ja varotoimet.

• Varautuminen hätätilanteisiin: Vastaanotolla tulee olla selkeät ohjeet ja suunnitelmat mahdollisten hätätilanteiden varalta, kuten anafylaktinen reaktio, sydänpysähdys tai muu äkillinen hoitotilanne. Henkilökunnalla tulee olla valmius toimia hätätilanteissa ja ensiapuvälineet on oltava helposti saatavilla.

3. Hygienia ja infektioiden ehkäisy

• Käsihygienia: Potilasturvallisuuden perusperiaate on hyvä käsihygienia. Lääkärit ja muu henkilökunta pesevät kätensä ennen ja jälkeen potilaskäyntejä sekä käytännön toimenpiteitä (kuten tutkimuksia tai hoitoja). Tämä estää infektioiden leviämistä.

• Välineiden sterilointi: Välineiden ja laitteiden puhtaus ja sterilointi ovat keskeisiä potilasturvallisuuden osia. Käytetyt välineet desinfioidaan ja steriloidaan asianmukaisesti ennen uudelleenkäyttöä.

• Yksittäisten potilaiden eristys: Infektioiden ehkäisemiseksi käytetään tarvittaessa eristyskäytäntöjä (esimerkiksi hengitystieinfektioita sairastavat potilaat suositellaan hoitamaan erillisissä huoneissa, joissa on asianmukainen ilmanvaihto).

4. Lääkkeiden turvallinen käyttö

• Lääkkeiden määrääminen ja annostelu: Lääkärin on huolehdittava siitä, että lääkkeiden määrääminen on asianmukaista ja perustuu potilaan tilanteeseen. Lääkevirheiden ehkäisemiseksi on käytössä tarkastusmenetelmät, kuten lääkkeiden yhteisvaikutusten tarkistaminen ennen lääkityksen aloittamista.

• Lääkityksen seuranta: Potilaan lääkitykselle tehdään jatkuvaa seurantaa, jotta voidaan varmistaa, että lääkehoito on tehokasta ja turvallista. Erityisesti pitkäaikaislääkityksen yhteydessä tarkistetaan mahdolliset haittavaikutukset ja lääkkeen yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa.

5. Potilaan osallistaminen ja tiedon antaminen

• Potilaan oikeudet ja tiedonsaanti: Potilaalle annetaan selkeä ja ymmärrettävä tieto hoidosta, hoitovaihtoehdoista ja mahdollisista riskeistä. Potilaan on voitava tehdä informoituja päätöksiä omasta hoidostaan.

• Potilaan kuunteleminen: Potilasta kuunnellaan tarkasti ja hänen huolensa ja tarpeensa otetaan huomioon hoidossa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lääkärin tarkempaa keskustelua oireista, aiemmista hoidoista ja toiveista hoidon suhteen.

• Tiedon antaminen hoitovaihtoehdoista: Lääkärin on esitettävä potilaalle hoitovaihtoehtoja ja niiden mahdolliset hyödyt ja haitat, jotta potilas voi valita itselleen sopivimman hoitomenetelmän.

6. Henkilökunnan koulutus ja osaaminen

• Ammatillinen koulutus: Lääkärin ja muun vastaanoton henkilökunnan on jatkuvasti ylläpidettävä ja päivitettävä ammatillista osaamistaan. Koulutusohjelmat voivat sisältää mm. potilasturvallisuuden, lääkkeiden turvallisen käytön, infektioiden ehkäisyn ja erikoistuneiden hoitomenetelmien opetusta.

• Koulutus hätätilanteita varten: Koko vastaanoton henkilökunnalle annetaan säännöllistä koulutusta hätätilanteita varten, kuten elvytyksessä ja ensiavussa.

7. Vastaanoton käytäntöjen ja prosessien selkeys

• Selkeät toimintatavat ja protokollat: Vastaanotolla on selkeät ja standardoidut toimintatavat, jotka liittyvät muun muassa potilastiedon keräämiseen, hoitosuunnitelmien laatimiseen, lääkkeiden määräämiseen, potilasturvallisuusraportointiin ja hoitovirheiden ehkäisyyn.

• Toimintakulttuuri: Potilasturvallisuus on olennainen osa vastaanoton kulttuuria. Henkilökunnan on toimittava yhteistyössä ja noudatettava yhteisiä potilasturvallisuusperiaatteita, ja kaikilla työntekijöillä on velvollisuus raportoida turvallisuuteen liittyvistä huolenaiheista.

8. Poikkeamien ja virheiden käsittely

• Virheiden raportointi: Virheiden ja poikkeamien raportointijärjestelmä takaa, että mahdolliset hoitovirheet tai läheltä piti -tilanteet käsitellään ja dokumentoidaan asianmukaisesti. Tämä auttaa parantamaan toimintaa ja estämään samanlaisten virheiden toistumisen.

• Korrektiiviset toimenpiteet: Virheiden ja poikkeamien analysoinnin jälkeen otetaan käyttöön korjaavat toimenpiteet, kuten käytäntöjen muuttaminen tai henkilökunnan lisäkoulutus.

9. Potilaspalautteen kerääminen ja käsittely

• Asiakastyytyväisyyskyselyt: Potilaspalautteen kerääminen on tärkeää potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Potilaat voivat antaa palautetta hoitokokemuksistaan, ja tämä palaute voidaan käyttää prosessien parantamiseen.

• Palautteen käsittely ja reagointi: Potilaspalautteen perusteella tehdään tarvittaessa muutoksia hoitokäytäntöihin, ja mahdolliset ongelmatilanteet selvitetään nopeasti.

Potilasturvallisuuden riskit

• Lääkkeiden virheellinen käyttö tai hallinta:

  • Toimenpiteet: Lääkkeiden määräämiseen ja jakeluun liittyvät käytännöt tulee olla selkeitä ja tarkkoja. Lääkehoidon tarkistuslistat, lääkevirheiden estämisprotokollat ja lääkkeiden annostuksen tarkastaminen voivat auttaa vähentämään virheitä.

  • Koulutus: Henkilökunnalle tarjotaan säännöllistä koulutusta lääkehoidon turvallisuudesta ja uusista lääkkeistä.

• Virheelliset diagnosit:

  • Toimenpiteet: Varmistetaan tarkka potilastietojen kerääminen, käytetään selkeitä ja systemaattisia tutkimusmenetelmiä sekä tehdään yhteistyötä muiden asiantuntijoiden kanssa, jos tilanne vaatii.

  • Koulutus ja käytännöt: Aina varmistetaan, että diagnoosit perustuvat asianmukaisiin tutkimustuloksiin ja kokemukseen.

• Infektiot ja tartuntataudit:

  • Toimenpiteet: Hyvät hygieniakäytännöt, kuten käsihygienia ja välineiden desinfiointi, ovat keskeisiä. Viruksilta ja bakteereilta suojautuminen myös potilastilanteissa (maskit, suojahanskat).

  • Koulutus: Henkilökunnan kouluttaminen infektioiden ehkäisyyn ja eristyskäytäntöihin on tärkeää.

• Potilaan väärä käsittely tai huolimattomuus hoidossa:

  • Toimenpiteet: Luotettavat hoitoprotokollat, selkeät potilaskertomukset ja hoitosuunnitelmat, jotka dokumentoidaan ja tarkastetaan ennen toimenpiteitä.

2. Työympäristön ja henkilökunnan turvallisuus

• Työuupumus ja stressi:

  • Toimenpiteet: Työhyvinvointiohjelmat, työpaikkapsykologin tai -neuvojan tarjoamat palvelut, säännölliset tauot ja riittävä työn kuormittavuuden hallinta.

  • Koulutus: Koulutetaan henkilöstöä tunnistamaan työuupumuksen varhaiset merkit ja ottamaan käyttöön stressinhallintakeinoja.

• Väkivalta ja aggressiiviset potilaat:

  • Toimenpiteet: Riskipotilaat tulee tunnistaa ennakoivasti, ja vastaanotolla tulee olla selkeät protokollat vaaratilanteiden varalle (esim. turvakoulutus henkilökunnalle, hälytysjärjestelmät ja riittävät turvatoimet).

• Työvälineiden ja laitteiden turvallisuus:

  • Toimenpiteet: Välineiden säännöllinen huolto, tarkastus ja käyttökoulutus. Erityisesti erikoislaitteiden käytössä tulee varmistaa, että niitä käyttää vain koulutettu henkilökunta.

3. Lainsäädännön ja viranomaisvaatimusten noudattaminen

• Tietosuojariskit (GDPR ja potilastiedot):

  • Toimenpiteet: Potilastietojen käsittelyssä noudatetaan tiukkoja tietosuojakäytäntöjä. Henkilökunnalle tarjotaan koulutusta tietosuojasta, ja potilastiedot arkistoidaan turvallisesti.

  • Teknologian käyttö: Varmistetaan, että käytettävät ohjelmistot ja potilastietojärjestelmät täyttävät tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset.

• Lääkärin ja muun henkilökunnan pätevyys:

  • Toimenpiteet: Varmistetaan, että kaikki työntekijät ovat asianmukaisesti päteviä ja sertifioituja tehtäviinsä (esimerkiksi lääkäreillä on voimassa oleva lääketieteellinen pätevyys, hoitajilla on vaadittavat sertifikaatit).

  • Valvonta: Säännöllinen valvonta ja pätevyyksien tarkistus varmistavat, että kaikki toimivat voimassa olevan lain ja sääntöjen mukaisesti.

• Työterveys- ja työturvallisuuslain noudattaminen:

  • Toimenpiteet: Varmistetaan, että vastaanotto noudattaa työterveyshuollon ja työturvallisuuden lakeja ja käytäntöjä. Tarvittaessa teetetään työsuojelukatselmuksia.

4. Vastaanoton toiminnan ja talouden riskit

• Taloudelliset riskit ja budjetointi:

  • Toimenpiteet: Varmistetaan, että vastaanoton talous on kunnossa ja että toiminta on taloudellisesti kestävää. Budjetoinnissa huomioidaan hoitotarvikkeiden, laitteiden ja työntekijöiden kustannukset.

• Vastaanoton jatkuvuuden varmistaminen (esim. luonnonkatastrofit, sähkökatkokset):

  • Toimenpiteet: Laaditaan suunnitelmat hätätilanteita varten, kuten sähkökatkoksille, IT-järjestelmän kaatumiselle tai muiden suurten häiriöiden varalta (esimerkiksi varageneraattorit, manuaaliset tiedonkeruukäytännöt).

5. Poikkeamat ja virheiden käsittely

• Virheiden ja poikkeamien dokumentointi ja raportointi:

  • Toimenpiteet: Luodaan järjestelmä virheiden ja poikkeamien ilmoittamiseen ja seurantaan. Varmistetaan, että jokainen virhe käsitellään läpinäkyvästi ja siihen reagoidaan asianmukaisesti.

  • Analyysi ja korjaavat toimenpiteet: Virheiden juurisyiden analysointi ja tarvittavien korjaavien toimenpiteiden määrittäminen. Tämä voi sisältää koulutusta, prosessien tarkistamista tai käytäntöjen päivittämistä.

6. Riskien arviointi ja seuranta

• Säännöllinen riskien arviointi:

  • Toimenpiteet: Suunnitelma, jossa vastaanotto arvioi säännöllisesti riskejä, kuten hoidon laatua, potilasturvallisuutta, taloudellisia riskejä ja lainsäädännön noudattamista. Riskinarviointi tulisi tehdä vähintään kerran vuodessa tai toimintaympäristön muutosten yhteydessä.

  • Riskien priorisointi: Tunnistettujen riskien arviointi niiden todennäköisyyden ja vakavuuden mukaan, jotta voidaan keskittää resurssit korkeimman riskin alueille.

2. Ammattitaito ja koulutus

• Lääkärin ja henkilökunnan pätevyys: Suunnitelmassa kuvataan, kuinka varmistetaan, että lääkäri ja muu vastaanoton henkilökunta (esimerkiksi hoitajat) ovat riittävän koulutettuja ja päteviä tehtäviinsä.

• Koulutussuunnitelma: Jatkuva ammatillinen kehittyminen ja koulutusohjelmat. Tämä voi sisältää erikoistumiskoulutuksia, asiakaspalvelukoulutuksia, potilasturvallisuuskoulutuksia tai muunlaista ammatillista kehitystä.

3. Vastaanoton toiminnan ja työympäristön turvallisuus

• Työtilojen ja laitteiden turvallisuus: Miten vastaanoton tilat ja laitteet pidetään turvallisina? Esimerkiksi ensiapuvälineet, ensiavun tarjoaminen, työvälineiden desinfiointi ja kunnossapito.

• Työterveyshuolto ja työhyvinvointi: Miten varmistetaan, että lääkäri ja muu henkilökunta voivat hyvin työssään? Työhyvinvointi voi sisältää säännöllisiä työterveyshuoltopalveluja, stressinhallintakoulutusta ja muita tukitoimia.

4. Potilasviestintä ja asiakaspalvelu

• Potilaan oikeudet ja tietosuoja: Miten varmistetaan, että potilas saa tarvitsemansa tiedon hoidostaan, hoitovaihtoehdoista ja hoidon kustannuksista? Potilastietojen käsittely ja suojaaminen henkilötietolain ja GDPR:n mukaisesti.

• Palautteen kerääminen: Miten kerätään ja käsitellään potilaspalautetta? Esimerkiksi asiakastyytyväisyyskyselyt, suorat keskustelut potilaiden kanssa ja viralliset valitukset.

• Tiedon jakaminen potilaan kanssa: Onko käytössä selkeät käytännöt ja välineet potilaan informoimiseksi hoidosta, lääkkeistä, hoitosuunnitelmista ja muista tärkeistä asioista?

5. Hygienia ja infektioiden ehkäisy

• Hygieniakäytännöt: Miten vastaanotolla huolehditaan hygieenisistä käytännöistä, kuten käsihygieniasta, välineiden steriloinnista ja tilojen siivouksesta?

• Infektioiden ehkäisy ja seuranta: Erityisesti tärkeää lääkärin vastaanotoilla, joissa käsitellään usein infektiopotilaita. Miten varmistetaan infektioiden ehkäisy ja mahdollisten tartuntojen seuraaminen?

6. Itsearviointi ja toimintakertomukset

• Sisäinen valvonta ja auditoinnit: Suunnitelma sisältää itsearvioinnin käytännöt, esimerkiksi kuinka usein vastaanotto arvioi omaa toimintaansa ja miten sisäisiä tarkastuksia tai auditointeja tehdään.

• Toimintakertomukset ja tilastointi: Miten vastaanotto seuraa ja raportoi toimintaansa? Tämä voi sisältää esimerkiksi hoitotilastojen, virheiden ja poikkeamien raportointia ja niiden käsittelyä.

7. Eettiset ohjeet ja konfliktitilanteet

• Eettinen ohjeistus: Miten vastaanotto varmistaa, että kaikki toiminta on eettisesti hyväksyttävää ja noudattaa lääketieteellisiä periaatteita?

• Potilaan kunnioittaminen ja tasa-arvoinen kohtelu: Miten varmistetaan, että kaikkia potilaita kohdellaan tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti, riippumatta heidän taustastaan, sukupuolestaan tai muista henkilökohtaisista tekijöistään?

8. Hätätilanteet ja ensiapu

• Hätätilanteet: Suunnitelmassa tulee olla kuvattuna, miten vastaanotolla toimitaan hätätilanteissa, kuten äkillisissä sairaustapauksissa tai onnettomuuksissa. Esimerkiksi hätäensiapu, elvytystekniikat ja yhteistyö lähimpien sairaaloiden tai hätäkeskuksen kanssa.

• Turvallisuusohjeet ja henkilökunnan koulutus: Miten henkilökunta on koulutettu toimimaan hätätilanteessa ja miten hätätilanteiden suunnitelmat testataan käytännössä.

9. Lainsäädännön ja viranomaisvaatimusten noudattaminen

• Lainsäädännön noudattaminen: Suunnitelma sisältää myös sen, miten vastaanotto varmistaa, että kaikki toiminta on lainmukaista, kuten terveydenhuoltolain, lääketieteellisten laitteiden säädösten ja työterveyslain mukaisia käytäntöjä.

• Valvonta ja tarkastukset: Miten vastaanotto on valmis viranomaisvalvontaan ja tarkastuksiin, ja miten kaikki tarvittavat asiakirjat ovat ajan tasalla ja saatavilla.

10. Vastuuhenkilöt ja organisaatio

• Vastuuhenkilöt: Määritellään, kuka on vastuussa omavalvonnasta, kuten lääkäri itse, vastaanoton johtaja tai muu vastuuhenkilö. Heidän tehtävänään on valvoa, että omavalvontasuunnitelmaa noudatetaan ja että mahdollisiin ongelmiin puututaan nopeasti.

• Tarkastusten ja muutosten dokumentointi: Miten muutokset omavalvontasuunnitelmassa dokumentoidaan ja kuinka usein suunnitelma päivitetään tarpeen mukaan.

Omavalvontasuunnitelman laadinta ja toteuttaminen ovat tärkeitä, koska ne varmistavat, että vastaanoton toiminta on organisoitua, vastuullista ja potilasturvallisuutta korostavaa. Samalla se parantaa asiakastyytyväisyyttä ja vähentää virheitä ja riskejä.

Lisätiedot: npterveys@gmail.com