(takaisin Pentueet-sivulle)

Pentueen sukutaulu KoiraNetissä

Miksi tämä pentue?

Kun kasvattajatoverini Anna-Maija, Miskajasmin kennelnimen alunperäinen haltija, ehdotti minulle että heillä olisi syntymä- ja kasvupaikka Oilin pentueelle, lähti suunnitelma asiasta pikkuhiljaa itämään. Oikeastaan olin ajatellut, ettei Oilille tule koskaan pentuja lähinnä siitä syystä että minulla ei kerrostaloasujana yksinkertaisesti ollut tiloja pennuttamiselle. Vaikka Oilissa on useampia puutteita ulkoisesti, niin sen luonne on kyllä niin mahtava, että se oli yksi suuri syy siihen, miksi halusin Oilista jatkoa. Oili on koko ikänsä ollut tasaisen itsevarma ja sosiaalinen niin ihmisiä kuin koiria kohtaan. Testautin Oililta prcd-PRA:n ja Pompen taudin ja ajattelin että mietin sitten asiaa lisää. Hyvien tulosten saaminen antoi vihreää valoa jatkaa pentueensuunnittelumatkaa. Anna-Maijan kanssa yhdessä mietiskeltiin Oilille sopivia uroksia ja siltä listalta nousi ykkössuosikiksi Otto, jonka olin nähnyt Maailman Voittaja -näyttelyssä ja ihastellut olemusta ja rauhallista luonnetta. Lisäksi Otossa kiinnosti myös suku, koska se on Helkan veljen Onnin (M. Kuunloiste) poika. Käytin Oilin vielä silmätarkastuksessa ja kosittiin Ottoa, joka tavattiinkin ennen Oilin juoksun alkua kodissamme. Tapaaminen vahvisti päätöstäni siitä, että Otto oli juuri se Oilille sopiva uros. Nuorehkosta iästään huolimatta se oli ihanan itsevarma, kuuliainen ja sosiaalinen. Ulkoisesti ne täydensivät mielestäni Oilin kanssa toisiaan mukavasti. Otolla upean karhealaatuinen ja pitkäjouhinen turkki paikkaamaan Oilin hieman pehmyttä ja lyhyehköä turkkia. Otolla oli myös hyvä rintakehä ja rinta, kun Oililla hieman kapeahko. Kulmauksissa Otolla oli myös mukavasti vähän enemmän kuin Oililla. Molemmat kuitenkin tasapainoisesti rakentuneita noin yleisilmeeltään. Oililla hännänkiinnitys ja lantion asento taas hieman Ottoa paremmat.

Tiineysaika ja synnytys

Astutukset tapahtuivat 13. ja 14. päivä juoksun alkamisesta ja sujuivat ensikertalaisilta luonnollisesti. Tiineysaika sujui Oililla hyvin, joskin lisääntynyt pissallepääsemisen tarve aiheutti vähän järjestelyitä täällä meillä kotona, ennen Oilin lähtöä Maavedelle Anna-Maijan hoiviin. Ultrassa en sitä käyttänyt, koska merkit tiineydestä olivat mielestäni jo selkeät vyötärön mittauksen ja muiden merkkien perusteella samoihin aikoihin. Vein Oilin Maavedelle totuttelemaan uuteen paikkaan noin puoltatoista viikkoa ennen kuin laskettu aika oli. Oili jäi sinne mielellään ja rauhallisesti, ei ollut kuulemma perääni katsellut lähtiessäni.

28.1. sain aamusta Anna-Maijalta töihin viestiä, että Oili on läähätellyt ja petaillut edeltävän yön ja lämmöt käyneet aamuyöstä alhaalla. Oili järjesti synnytyksen kyllä juuri sopivaan saumaan tälle päivää, koska pääsin aamuvuorosta jo hyvissä ajoin ja puoli viiden maita olin jo Maavedellä. Sisään astuessani pentulaatikossa touhusi Oilin nisillä jo kaksi mustaa narttupentua!

Ensimmäiset pennut olivat syntyneet klo 15.30 ja klo 15.55. Painot molemmilla 300g. Kolmantena maailmaan tuli klo 16.40, heti tuloni jälkeen, taas musta tyttö 300 gramman painolla. Neljättä odoteltiin lähes puolitoista tuntia ja tasan klo 18 syntyi musta tyttö, 310g. Neljännen jälkeen tunnusteltiin Oilin mahaa ja tuumattiin, että vasemmalla heti kylkiluiden takana tuntuu vielä möykky, että kyllä sieltä vielä on joku tulossa. Neljännen tulon jälkeen Oili rauhoittui pitkäksi aikaa unille, eikä merkkejä mahdollisista seuraavista tulokkaista näkynyt. Möykkykään ei ollut enää paikoillaan, joten mietittiin että oliko se sittenkin ollut vain laajentunutta kohtua ja Oilin noustua kokeiltiin mahaa, että ei täällä kyllä enää mitään tunnu. Neljästä tyttärestä tyytyväisinä käytettiin Oili pissalla, pesulla ja vaihdettiin jo alusetkin. Oilille maistui kovasti vesi.

Sitten klo 19.50, kun olin jo kirjoittamassa vanhemmilleni, että neljä tyttöä tuli, Anna-Maija huudahti että herrajesta täällähän on taas pentu! Hän oli nähnyt Oililla laatikon vieressä ollessaan supistuksen ja sitten pentu olikin jo sikiöpussissaan maailmassa. 260 grammainen, musta ja tietenkin päivän teeman mukaisesti tyttö! Tämän tytön tultua Oili oli erityisen rauhallinen ja levollinen laatikossa ja kun mitään merkkejä ei enää synnytyksestä ollut, niin käytiin taas pesulla ja oltiin entistä tyytyväisempiä. Eikä mahassa tuntunut enää möykkyjä. Vietin siinä usemman tunnin vielä pentuja ihastellen ja kymmenen jälkeen lähdin ajelemaan kotiin.

Neljän jälkeen yöllä kotona havahduin johonkin ja huomasin, että puhelimessa välkkyi sininen valo. Anna-Maijalta oli tullut tekstari, joka kertoi että Oili oli tehnyt vielä kuudennenkin mustan tytön, 320g! Oili oli tullut joskus yhden jälkeen herättämään Jormaa pihalle, ja pihalta tultuaan jossain vaiheessa Jorma oli sitten laskenut pentuja laatikossa ja niitä olikin ollut kuusi! Tämä viimeinen todellinen ylläripentu oli jo ollut kuivana laatikossa. Oili oli hoidellut kaiken itse, aukonut kalvot ja katkaissut siististi napanuoran ja alustatkin olivat kuulemma vieläpä olleet erittäin siistit. Anna-Maija arveli, että pentu olisi syntynyt jo kenties siinä kahdentoista tienoilla tai vähän ennen, koska se oli jo aivan kuiva. Siellä oli kuitenkin ehditty käydä nukkumaan ennen pennun syntymää, eikä Oilissa ollut näkynyt nukkumaan käydessä mitään merkkejä siitä, että sieltä olisi vielä yksi tulossa.

Oili oli koko synnytyksen ajan hyvin rauhallinen ja pennut näyttivät tulevan maailmaan helposti. Eikä ollut mitään paniikkia ollut ensimmäisenkään pennun syntyessä. Heti se oli alkanut nuolemaan tulokasta. Oikein hyvät emonvaistot kaikkineen ja maitoa tuntui tulevan hyvin alusta asti. Pennut olivat virkeitä ja imivät hyvin.

(takaisin Pentueet-sivulle)