Kennel Miskajasmin
Kennelesittely
Kasvatamme suomenlapinkoiria pienimuotoisesti kennelnimellä Miskajasmin. Meille tärkeää on koirien hyvinvointi, terveys ja luonne. Haluamme tarjota pentujen uusille omistajille rekisteröityjä ja rakastettavia koiraystäviä niin kotiin kuin harrastuksiinkin.
Pennut luovutetaan aikaisintaan 7 viikon ikäisinä eläinlääkärin tarkastamina ja tunnistusmerkittyinä. Evästykseksi uuteen kotiin annamme pennun mukaan Lapinkoira-aapisen, ruokaa ja ruokintaohjeen sekä ohjeet pennun hoidosta. Olemme aina uusien omistajien käytettävissä ja kuulemme mielellään kuulumisia kasvateistamme koko niiden elämän ajan.
Miskajasmin-kennelnimi myönnettiin Anna-Maija Kuismalle 18.04.2002 ja kennelin alunperäinen kotipaikka on Maavedellä, josta maailmalle lähti vuosien mittaan kaiken kaikkiaan 22 pentueellista kasvatteja. Helmikuussa 2014 kennelnimen toiseksi haltijaksi liitettiin Sanna Parviainen ja muutamaa vuotta myöhemmin marraskuussa 2019 Tea Tenhunen. Anna-Maija koirineen viettää nykyisin jo eläkepäiviään, ja pienimuotoinen kasvatustyö jatkuu vuodesta 2020 eteenpäin Siilinjärvellä Sannan ja Jäppilässä Tean voimin.
Sanna
Olen Sanna Parviainen ja asun Siilinjärvellä mieheni ja koirieni kanssa. Koulutukseltani olen Kannuksen kennellinjalta v. 2010 valmistunut eläintenhoitaja ja olen suorittanut myös klinikkaeläintenhoitajan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen. Tällä hetkellä työskentelen kaupan alalla, mutta haaveena olisi edelleenkin tehdä vielä joskus oman alan töitä eläinten parissa.
Ensimmäisen koirani sain nuorena tyttönä v. 2001. Aikuisena kodinvaihtajana perheeseemme tullut rekisteröimätön lapinkoiranarttu Kerttu (1999-2014) juurrutti minut tiukasti rodun pariin ja suomenlapinkoira on aina tuntunut rotuna hyvin vahvasti omalle ja minulle sopivalle. Vuonna 2007 tuli Kertulle kaveriksi Anna-Maijan kasvatti Helka (Miskajasmin Kuunsäde) ja siitä lähti ystävyys ja yhteistyö Anna-Maijan kanssa. 2010 lauma lisääntyi mustalla villikolla ,Oililla (Dagolas Qultsi, 2010-2022). Tällä hetkellä omassa kotilaumassa vaikuttavat Raija (Jehnajan Tusina) ja ensimmäisestä kotonani syntyneestä pentueesta Lempi (Miskajasmin Ihalempi). Helka viettää eläkepäiviään vanhemmillani ja siskon kanssa on myös yhteisomistuksessa Oilin tytär Hilda (Miskajasmin Ukuliina).
Vaikka koirien kasvattaminen ja jalostaminen onkin aina kiehtonut minua, enkä koskaan ehkä varsinaisesti haaveillut tai aikonut itse kasvattaa pentueita, liityin v. 2014 Miskajasmin-kennelnimelle Anna-Maijan heitettyä ajatuksen ilmoille. Ensimmäinen itse suunnittelemani ja toteuttamani pentue syntyi v. 2015 (U-pentue) Anna-Maijan ja Jorman huomaan Maavedelle. Pentueita minulle tulee todennäköisesti syntymään melko harvakseltaan. Koiramäärän kotonani haluan pitää melko pienenä ja kaiken kaikkiaan omistuksessani olevista nartuista vain yksi on tällä hetkellä lisääntymisikäinen/-kelpo.
Nuorempana tuli harrasteltua koirien kanssa aktiivisesti agilityä ja tokoa. Opiskeluaikoina tuli tutuksi myös palveluskoirapuolen lajeista haku ja jälki. Nykyisin aktiivisempi harrastaminen on vuorotyön takia jäänyt, mutta nautitaan koirien kanssa päivittäisestä lenkkeilystä ja luonnossa liikkumisesta. Koiraharrastuksen ohella myös valokuvaus, piirtäminen, askartelu ja käsityöt ovat lähellä sydäntäni.
Kasvattajan peruskurssin suoritin vuonna 2006 ja jatkokurssin 2020. Silloin tällöin toimin kehätoimitsijana koiranäyttelyissä (kurssi käyty v. 2013) ja Lappalaiskoirat ry:n jalostustoimikunnassa olen nyt ollut mukana vuodesta 2018 lähtien. Myös rotuyhdistyksen lehtitoimikunnassa ja Pohjois-Savon alaosaston toiminnassa olen ollut mukana useita vuosia. Minulle on myönnetty Suomen Kennelliiton pronssinen ansiomerkki v. 2020.
Suomenlapinkoirassa minua viehättää rodun sopeutuvaisuus ja liioittelemattomuus. Pidän siitä, että lapinkoira on vilkas ja innokas toimimaan yhdessä ihmisen kanssa. Kasvatustyössä pidän tärkeänä terveyden, hyvän luonteen ja toimivan rakenteen kombinaatiota, niin että koira voisi näiltä kaikilta osin olla kykenevä myös alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa poropaimenena.
Tea
Olen Tea Tenhunen ja asun Jäppilässä lähellä kennelin alkuperäistä paikkaa. Marraskuussa 2019 Kennelliitto hyväksyi minut kennelimme kolmanneksi haltijaksi. Laumaani kuuluu neljä Miskajasmin kasvattia ja viides omistamani Miskajasmin asuu vanhempieni luona.
Ensimmäinen Miskajasmin koiristani on 2011 syntynyt Miskajasmin Talventähti eli "Senja". Senjan kautta tutustuin Anna-Maijaan ja tähän upeaan alkuperäisrotuumme. Kolme vuotta myöhemmin liittyi seuraamme Miskajasmin Tupasvilla eli "Osku". Taas kolme vuotta myöhemmin laumamme kasvoi kun Anna-Maijalta tuli meille sijoitukseen Miskajasmin Kesäunelma eli "Hilma". Hilmalle ja Oskulle syntyi Miskajasmin Metsä-pentue ja Hilma siirtyi omistukseeni. Pentueesta Miskajasmin Metsän Keiju eli "Alma" liittyi laumaamme. Ensimmäinen virallinen kasvattamani pentue Miskajasmin Maalais-pentue syntyi lokakuussa 2020. Tästä pentueesta omistukseeni jäi Miskajasmin Pehtoori "Onni".
Koiramme ovat mukana kaikessa arjen puuhastelussa ja nautimme yhteisistä luontokokemuksista. Harrastuksenamme kierrämme lähialueiden näyttelyitä.
Ajatuksenani on kasvattaa mahdollisimman terveitä ja hyväluonteisia lapinkoiria, jotka tuottavat paljon iloa omistajilleen.
Anna-Maija
Anna-Maijan kipinä suomenlapinkoiriin lähti ensimmäisestä suomenlapinkoirastaan Miskasta (Hiekkaniemen Yömyyrä), joka saapui kaveriksi Joroisten Maavedelle vuonna 2000. Miskan kaveriksi tuli hetken päästä Huisku (Turnukan Jasmin) ja siitä lauma lähti vähitellen vuosien mittaan kasvamaan, ja ajatus kasvatustyöstä rodun parissa virisi myös melko pian. Kennelnimi Miskajasmin myönnettiin Anna-Maijalle 18.04.2002 ja ensimmäinen pentue syntyi seuraavana vuonna.
Lenkkeily ja pihatyöt ovat aina kuuluneet Anna-Maijan ja koirien harrastuksiin. Koirilla onkin ihana iso aidattu piha käytettävissään kotosalla ja syrjäseudulla monipuolisia lenkkimaastoja on riittänyt ulkoiluun. Lähialueen koiranäyttelyissä saattoi myös usein törmätä Anna-Maijaan ja Jormaan koirineen.
Koirien hyvinvointi, luonne ja terveys ovat aina olleet tärkeitä asioita kasvatustyössä. Anna-Maija toimi myös Lappalaiskoirat ry:n jalostustoimikunnassa useamman vuoden. Kasvatustyöstään Anna-Maija palkittiin vuonna v. 2017 Suomen Kennelliiton Vuolasvirta-palkinnolla.
Anna-Maijan ihannelapinkoira kiteytyi melko hyvin omassa kasvatissaan Riinassa (Miskajasmin Eriina), joka jäi Jassun (Nepukatin Jasmin) pentueesta kotiin kasvamaan. Tämä Nepukatin Jasminista alkunsa saanut ensimmäinen oma kasvatuslinja on aina ollut mieluinen ja tärkeä. Jassun ja Riinan emälinjaa jatkoi myöhemmin myös kotiin jäänyt Nelli (Miskajasmin Oljenkorsi) ja Riinan pentu Turre (Miskajasmin Ikioma) oli myös merkityksellinen osa tätä sukuhaaraa. Tästä Jassun ja Riinan linjasta jäi monia mukavaluonteisia, kaunispäisiä ja hyvärakenteisia jälkeläisiä.
Nykyisin Anna-Maija ja koirat viettävät eläkepäiviään.