MAA2 FUNKTIOT & YHTÄLÖT I
Polynomit (2 op)
Rationaali- ja juurifunktio (1 op)
Rationaali- ja juurifunktio (1 op)
3x² - 4x + 6 on toisen asteen trinomi
4x³ = 2x² - 7 on kolmannen asteen yhtälö
f(x):= -9x + 2 on ensimmäisen asteen funktio.
I VIIKKO
Muistikaavat 9 + 14 + 7
II VIIKKO
Tekijöihin jako 7 + 9 + 13
III VIIKKO
Toisen asteen yhtälö 18 + 0 + 3
IV VIIKKO
Korkeamman asteen yhtälö 17 + 15 + 6
V VIIKKO
Epäyhtälö 3 + 11 + 8
VI VIIKKO
Diskriminantti 0 + 7 + 9
KOE
"No tässä on Ville terve!"
2(3x - 5) = 6x - 10
4x(-2x + 1) = -8x² + 4x
(x + 2)(3x - 4) = 3x² - 4x + 6x - 8
= 3x² + 2x - 8
Sulkujen edessä oleva miinusmerkki
5 - (2x - 7) = 5 - 2x + 7
= -2x + 12
10 - 3x(x + 4) = 10 - 3x² - 12x
= -3x² - 12x + 10
(a + b)² = a² + 2ab + b²
(a + b)(a + b)
(a - b)² = a² - 2ab + b²
(a - b)(a - b)
(a + b)(a - b) = a² - b²
Esimerkkejä
(x + 4)² = x² + 8x + 16
(y - 5)² = y² - 10y + 25
(a + 10)(a - 10) = a² - 100
Huomaa, että esimerkiksi (3x)² = 9x²
(2t - 5)² = 4t² - 20t + 25
(3x + 2)² = 9x² + 12x + 4
(4z - 6)(4z + 6)=16z² - 36
Yhteiseksi tekijäksi voi ottaa minkä vain yhteisen termin tai mitkä vain yhteiset termit.
ax + 4x = x(a + 4)
3px - 3x = 3x(p - 1)
3*sin(x) + x*sin(x) = (3 + x)*sin(x)
4(x - 1)² - 2x(x - 1)² = (x - 1)²(4 - 2x) = 2(x - 1)²(2 - x)
x² + 3x = x(x + 3)
5x³ + 6x = x(5x² + 6)
x² + x = x(x + 1)
Tekijäksi on hyvä ottaa niin korkea x:n potenssi kuin mahdollista
x³ - 4x² = x²(x - 4)
2x⁴ - x³ = x³(2x - 1)
Tekijäksi voi ottaa myös luvun tai sekä luvun että x:n
8x - 10 = 2(4x - 5)
2x² + 6x = 2x(x + 3)
3x⁴ + 6x³ - 15x² = 3x²(x² + 2x - 5)
Tekijäksi voi ottaa myös binomin
x(2x-1) + 4(2x-1) = (2x-1)(x+4)
a² - b² = (a + b)(a - b)
x² - 9 = (x + 3)(x - 3)
4x² - 1 = (2x + 1)(2x - 1)
x² - 25y² = (x + 5y)(x - 5y)
Muitakin muistikaavoja voi käyttää
x² + 12x + 36 = (x + 6)²
Jos välissä on plusmerkki, muistikaavaa ei voi käyttää
x² + 1 ei mene tekijöihin
Käsitellään tehtäväosiossa.
Käsitellään tehtäväosiossa.
Nspire osaa avata sulkuja (Expand) ja jakaa tekijöihin (Factor).
Huomaa expandin käytössä kahdet, sisäkkäiset sulut.
ax² + c = 0
2x²-18=0
ax² + bx = 0
3x²+5x=0
ax² + bx + c = 0
4x²-2x-2=0
Muista PLUS / MIINUS!
Esim 1 ja 2
Esim 3 ja 4
Esim 5
Koska tässä otetaan tekijäksi x, yhtälön toinen ratkaisu on aina x = 0.
Esim 1
Esim 2
Esim 3
Esim 4
Esim 1
Esim 2
Esim 3
Esim 4
Tulo on nolla, jos jokin sen tekijöistä on nolla. Mutta muista, että se nolla siellä yhtälön toisella puolella pitää olla! Ei ole olemassa "tulon ykkössääntöä" tai "tulon kakkossääntöä".
Kolmannen ja sitä korkeamman asteen yhtälöistä ainoastaan osa pystytään ratkaisemaan lukiotaidoilla. Joitakin erityistilanteita lukuunottamatta ratkaisemisessa käytetään yleensä tekijöihin jakoa ja tulon nollasääntöä.
Epäyhtälön suunta kääntyy, jos epäyhtälö kerrotaan tai jaetaan negatiivisella luvulla.
-2x > 10 ||:(-2)
x < -5
Ratkaise toisen asteen funktion kuvaajan (paraabelin) avulla.
Korkeamman asteen epäyhtälö vaatii nollakohtien laskemisen lisäksi lausekkeen etumerkin päättelyä joko tekijöihin jaon avulla tai kokeilua nollakohtien väleissä.
Kun tutkit diskriminanttia, jätä kaikki turhat osat pois. Myös neliöjuuri.
Diskriminantti on nimi toisen asteen yhtälön ratkaisukaavassa neliöjuuren sisällä olevalle osalle, eli lausekkeelle b²-4ac.
Diskriminantin etumerkki kertoo kuinka monta ratkaisua toisen asteen yhtälöllä on.
kaksi ratkaisua, jos d > 0
yksi ratkaisu, jos d = 0
ei yhtään ratkaisua, jos d < 0
Yhtälöissä ja lausekkeiden sieventämisessä termejä vaan joutuu usein yhdistelemään (laventamalla) ja yksinkertaistamaan (supistamalla) vaikka väkisin. Tässä tekijöihinjako usein auttaa.
Nollalla ei saa jakaa. Tämä pitää huomioida niin rationaalifunktioiden määrittelyjoukossa kuin rationaaliyhtälöiden mahdollisissa ratkaisuissa.
Jos polynomilla P(x) on nollakohta x = a eli P(a) = 0, polynomi P(x) on tällöin jaollinen binomilla (x - a).
Jos rationaalilausekkeen osoittajalla ja nimittäjällä on sama nollakohta x = a, tällöin ne molemmat ovat jaollisia binomilla (x - a) ja tällöin rationaalilauseke voidaan supistaa (x - a) :lla.
Juuriyhtälön määrittelyjoukko on monimutkainen, koska myös parillisen juuren tuloksen pitää olla aina positiivinen. Helpoin keino yhtälöitä ratkoessa onkin usein yksinkertaisesti lopuksi tarkistaa saadut vastaukset, toteuttavatko ne yhtälön.
Kun korotat yhtälön molemmat puolet johonkin potenssiin, kyse EI ole yksittäisen termien korottamisesta potenssiin vaan yhtälön koko puoliskon korottamisesta potenssiin. Siis suluissa. Tämän vuoksi yhtälöissä tarvitaan usein binomin neliöta eli muistikaavaa.
Parillisen juuren, kuten neliöjuuren, sisällä ei saa olla negatiivista lukua.
Myöskään juuren tulos ei voi olla negatiivinen, mikä on huomioitava yhtälöitä ratkaistaessa.
Juuriyhtälöt ratkaistaan yleensä korottamalla yhtälön molemmat puolet vastaavaan potenssiin. Tässä on kuitenkin oltava todella tarkkana, koska:
määrittelyjoukko (yhtälön molemmat puolet!)
binomin neliö (=muistikaava)
Esimerkki 1
Esimerkki 2