Materiaalipaketti ja oppimiskokonaisuus on toteutettu yhteistyössä Safkan jäljillä – Ruokaketju tutuksi nuorille -hankkeen (2024–2026) kanssa.
#Safkanjäljillä
Oppimiskokonaisuuden ytimessä on tutkia, mistä lähiruoka tulee, miten luomutuotanto syntyy ja mikä on kestävän ruokajärjestelmän merkitys oppilaiden omassa arjessa. Maatilavierailu toteutettiin viidesluokkalaisille osana monialaista ja kielitietoista kokonaisuutta.
Tässä oppimiskokonaisuudessa oppilaat työskentelevät monipuolisissa ryhmätehtävissä, jotka tukevat havainnointia, tiedon keräämistä ja vuorovaikutusta. Oppilaat luovat taideteoksia luonnonmateriaaleista, kuuntelevat tilan omistajien kertomuksia maatilan arjesta ja keskeisistä koneista sekä työskentelevät ryhmissä tilanteeseen erikseen suunnitellun korttipelin parissa. Pelissä eri kielillä esitetyt kysymykset herättävät pohdintaa ja keskustelua maatilatoiminnasta, lähiruoasta sekä luomutuotannosta. Näiden toiminnallisten tehtävien avulla oppilaat harjoittelevat yhteistyötaitoja, luovaa ongelmanratkaisua ja toisten kuuntelemista. Kokonaisuus huipentuu mainoksen tai posterin tuottamiseen, jossa ryhmä muokkaa oppimaansa yhteiseksi viestiksi. Tarkoituksena on tehdä mainos, miten lähiruoka voidaan tehdä houkuttelevaksi ja nähdä coolina. Työskentelyssä korostuvat luova ilmaisu, toisten kuunteleminen ja ryhmän jäsenten ideoiden huomioiminen.
Kokonaisuus kehittää erityisesti seuraavaa laaja-alaista osaamista:
L2 - kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Oppilaat toimivat ryhmissä ja harjoittelevat yhteistä päätöksentekoa luovan tuotoksen parissa. Mainoksen suunnittelu ja toteuttaminen vahvistavat kykyä harjoittaa luovaa ilmaisua ja yhteisen viestin rakentamista.
L7 - Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Oppilaat pohtivat, miten ruokavalinnat vaikuttavat ympäristöön ja yhteisöön sekä miten viestinnällä voidaan kannustaa ja vaikuttaa kestävämpiin valintoihin.
Oppimiskokonaisuudessa työstetään ruoan alkuperän, kestävän ruokajärjestelmän ja lähiruoan merkityksen ilmiötä. Keskiössä ovat ekologinen kestävyys, ruoan tuotantoketju sekä ihmisen ja ympäristön välinen yhteys. Lisäksi posteritehtävässä ilmiöinä ovat viestintä ja vaikuttaminen eli miten asenteita voidaan muuttaa visuaalisen viestinnän ja mainonnan avulla. Oppimiskokonaisuus liittyy erityisesti ympäristöoppiin, mutta kokonaisuuteen kytkeytyvät luontevasti myös äidinkieli viestinnän, tekstin ja puheen tuottamisen näkökulmasta. Lisäksi visuaalisen tekstin ja kuvan tuottaminen sekä ilmaisun keinot liittyvät kuvataiteeseen.
Maatilavierailu tarjoaa mahdollisuuden kohdata ruoan tuotanto konkreettisessa ympäristössä ja yhdistää tieto omiin kokemuksiin. Tätä lähtökohtaa tukee myös Jyväskylän perusopetuksen opetussuunnitelma (2024), joka painottaa monipuolisten työtapojen ja vaihtelevien oppimisympäristöjen käyttöä sekä toiminallisuutta osana oppimista. Jyväskylän perusopetuksen opetussuunnitelma (2024) korostaa myös, että monikielisyys on luonnollinen ja arvostettu osa koulun toimintaa, sillä eri kielten käyttö koulussa nähdään luontevana. Lisäksi Jyväskylän perusopetuksen opetussuunnitelman (2024) mukaan jokaisella oppiaineella on oma kielensä, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ympäristöopin sanoja ja käsitteitä on avattava oppilaiden ymmärryksen tueksi. Maatilavierailun kontekstissa esimerkiksi käsitteet lähiruoka ja luomu on selitettävä ja avattava erityisesti. Kielitietoisessa opetuksessa jokainen oppiaine tukee oppilaan kielellistä kehitystä ja käsitteiden oppimista. Materiaalipankin monikieliset kysymyskortit, maatilalla kuullut käsitteet ja ryhmätyönä tuotettu mainos tarjosivat erilaisia kielen muotoja, joiden kautta ilmiötä voitiin tarkastella monipuolisesti. Tämä tukee Jyväskylän perusopetuksen opetussuunnitelman (2024) linjausta, jonka mukaan kielet, kulttuurinen moninaisuus ja vuorovaikutus ovat koulun keskeisiä voimavaroja ja osa ilmiölähtöistä oppimista.
Oppimiskokonaisuus nojaa kielitietoiseen pedagogiikkaan. Kieli on sekä yksilön että yhteisön taito, ja lisäksi kielitietoisuus tukee oppilaita tunnistamaan kielellisiä ilmiöitä sekä toiminaan vuorovaikutustilanteissa, myös haastavissa tilanteissa (Harju-Autti, Alisaari, & Yli-Jokipii, 2022). Kielikasvatuksessa tuetaan kaikkia oppilaan hallitsemia kieliä riippumatta siitä, ovatko ne opittuja koulussa vai sen ulkopuolella eli kaikki kielet nähdään arvokkaina oppimisen resursseina (Harju-Autti, Alisaari, & Yli-Jokipii, 2022). Tämän vuoksi on tärkeää kartoittaa ennen maatilavierailua oppilaiden kieliresursseja. Meidän tapauksessamme yleisimmiksi kieliksi nousivat suomen lisäksi englanti ja ruotsi.
Hyödynsimme oppimiskokonaisuudessa yhteisopetusta eli kahden tai useamman opettajan yhdessä toteuttamaa opetusta, mikä tarjoaa monia pedagogisia hyötyjä (Pulkkinen & Rytivaara, 2015). Yhteisopetuksen hyötynä on, että oppilaat saavat enemmän huomiota ja tukea tarpeisiinsa, ja opettajilla on mahdollisuus tarkkailla oppilaiden toimintaa ja arvioida heidän taitojaan tarkemmin (Pulkkinen & Rytivaara, 2015). Lisäksi yhteisopetus mahdollistaa myös monipuolisemmat opetusmenetelmät ja pienryhmätyöskentelyn, mikä tukee oppilaiden aktiivista osallistumista ja yhteistyötaitojen kehittymistä (Pulkkinen & Rytivaara, 2015). Käytännössämme maatilavierailulla kuuden opettajan yhteisopetuksen hyöty konkretisoitui hyvin. Pystyimme suunnittelemaan ja järjestämään loistavasti pienryhmätyöskentelyä pistetyöskentelynä, jossa vähintään yksi opettaja seurasi ryhmän mukana ja oli apuna oppilaiden toiminnassa. Tämä mahdollisti sen, että oppilaat saivat henkilökohtaista tukea ja opettajat pystyivät havainnoimaan toimintaa ja oppimista tehokkaasti koko vierailun ajan.
Lähteet:
Harju-Autti, R., Alisaari, J., & Yli-Jokipii, M. (2022). Kielitietoisuus osana koulun arkea ja laaja-alaista osaamista. Teoksessa N. Heinonen, P. Nilivaara, M. Saarnio, & M.-P. Vainikainen. Laaja-alainen osaaminen koulussa. Gaudeamus Oy.
Jyväskylän kaupunki. (2024). Jyväskylän kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma. Jyväskylän kaupunki.
Pulkkinen, J., & Rytivaara, A. (2015). Yhteisopetuksen käsikirja. Grano Oy.
Tekijät:
Maiju Lintulahti, Jenni Rimpioja, Lauri Vihriälä, Venla Haustola, Maria Hoskari ja Vilja Sievinen
TÄTÄ MATERIAALIPAKETTIA SAA HYÖDYNTÄÄ KUKIN HALUAMALLAAN TAVALLA
CC0