Maakieli
Maakieli
Maakieli on keinotekoinenkieli, samanlainen kuin englannin version "Anglish" joka pyrkii ottamaan ulko vaikutteet pois suomesta. Lainasanoja ollaan yritetty ottaa pois herättämällä vanhoja suomen sanoja henkiin, lainaamalla sukukielistä sana joka kantautuu kanta-uraliin tai sanoja yhdistelemällä. Pieniä muutoksia on myös kieliopissa, kuten sanajärjestys SOV joka oli kanta-uralin sanajärjestys. Suurin osa uusista sanoista jotka ovat otettu muista sukukielistä tulevat ugrilaisista tai samojeedi kielistä. Nimiä ei kuitenkaan vaihdeta.
Käännös maakieleksi
Maakieli keinotekoinenkieli, kaksinen kuin eŋŋlannin muoto "Aŋŋlis" joka ulkohaatasit suomesta pois yrittää vesätä. Vesösanoja pois ollaan yritetty vesätä, vanhoja suomen sanoja heŋkiin herättää, verikielistä sana joka kantautuu kanta-uraliin vesömällä tai sanoja yhđistämällä. Pieniä muutoksia myös kieliopissa, kuten sanajärjestys SOV joka kanta-uralin sanajärjestys oli. Isoin osa uusista sanoista jotka muista verikielistä ovat vesätty ukrilaisista tai samojeeđi kielistä tulevat. Nimiä ei kuitenkaan yleensä vaihđeta.
Kirjaimiston eroja.
Maakielessä kirjoitetaan hiemat eri tavalla. Maakielessä kirjain 'd' on muutettu kirjaimeen 'đ', johtuen siitä että kirjain d otettiin ruotsin kielestä suomeen ja tämä äänne korvasi suomen äänteen /ð/ jota đ merkitsee saamessa ja kveenissä. Toinen ero on se että kirjain yhdistelmä "ng" joka otettiin ruotsista on vaihdettu kirjaimiin 'ŋŋ'. "ng" tuli ruotsin kielestä suomeen. Saamessa kuitenkin NG (lyhyt) kirjoitetaan ŋ ja muissa monissa suomen sukukielissä venäjällä äänelle "ng" on vain yksi kirjain, joka on kyrillinen vastine kirjaimelle "ŋ". Myös joillekkin suomen sukukielille oli suunniteltu kirjaimistoja joissa oli "ŋ", kuitenkin loppujen lopuksi pakotettu vaihtamaan kyrillisiin kirjaimiin Neuvostoliitossa. Maakielessä nk kirjoitetaan myös ŋk "esim: kenkä = keŋkä". Kirjainta å ei ole ollenkaan olemassa, ja se kuuluu kirjoittaa "oo" paikannimissä tai ihmisnimissä. Voit myös kirjoitta đ "dh" kuten vanhassa suomessa tehtiin. Kirjaimet b, g, å, š, ž, f ja d ovat kadonneet kokonaan. Nimet ja paikat jotka käyttävät näitä äänteitä vaihtavat äänteet: b→p, g→k, d→đ , š→s ž→z, tš (č)→ts, å → oo, f→p ). ' on pieni tauko puheessa (Glottaaliklusiili), tämä äänne esiintyy suomessa (esim: ole aina, sanan "ole" jälkeen tulee Glottaaliklusiili), mutta usein ei merkitä sitä. Maakielessä se merkitään vain uusissa sanoissa eikä tule muutoksia perussuomen sanoihin, sen takia että lausuminen näkyy uusissa sanoissa.
Voit puhua maakieltä kirjakieli muodossa, tai puhekielisessä muodossa. Kuitenkin maakielen muutokset ovat samat. Puhekieli muodossa on esimerkiksi sijamuotojen lyhenteet, ja persoonapronominit.
Mä syömistä meen noutaa (puhe)
minä syömistä menen noutamaan (kirja)
Kielioppi
Maakielessä on erillaisuuksia suomen kielioppiin, esimerkiksi sanajärjestys on SOV eikä SVO kuten nykysuomessa. SOV oli ennen suomessa mutta se muuttui, mahdollisesti indo-eurooppalaisten kielten vaikutuksista (vaikka ei ole varmaa). S tarkoitta Subjektia, O tarkoitta objektia ja V verbiä. Periaatteessa sinun pitää vain muistaa että verbi menee sanan loppuun eikä keskelle. Kuitenkin maakielessä saa sekoittaa sanajärjestystä eikä ole pakko pitää SOV, käskymuodoissa on sama järjestys kuin nykysuomessa.
Suomi:
minä menen nyt
Maakieli:
minä nyt menen.
Toinen ero on se, että sanaa "olla" ei aina tarvitse laittaa lauseeseen preesenssissä. Sen voi silti laittaa mutta ei tarvitse. Vanhassa suomessa, ja monissa suomen sukukielissä ei tarvinnut käyttää olla verbiä preesenssissä.
Esimerkki:
ruoka on hyvää (suomi)
syöminen jomaa (maakieli)
Kontuktioiden viljely
Suomessa on tapana käyttää konjuktioita, silloin kun ei tarvitsisi. Kun sanaa ei kuulu käyttää maakielessä kertoakseen aikaa, paitsi negatiivisissa lauseissa: esimerkiksi "kun syön" on maakielessä "syöđessäni", ja "kun en syö" on maakielessä "kun en syö".
Astevaihtelu:
Kirjaimet "t" ja "s" muuttuvatkin đ eikä d, mato - mađon. D kirjain tuli suomeen ruotsin kautta, ja đ oli ennen käytössä, voit myös kirjoitta đ "dh" kuten vanhassa suomessa tehtiin. Tämä kirjain ääntyy /ð/ kuten saamessa.
Sijamuodot
Komitatiivi sijamuoto eroaa maakielessä paljon suomesta, ensinnäkin sitä on pakko käyttää koska ei ole sanoja "kanssa" tai "kera". Toisena maakielessä on yksikkö muoto komitatiiville "-ne" ja monikko muoto sama kuin suomessa "-ine". Maakielen komitatiivia voi siis käyttää yksikössä. "koiraneen" 'koiran kanssa' ja "koirineen" 'koirien kanssa". Maakielessä jos ei pysty käyttämään possesiivi muotoa ei ole pakko, jos pystyy on pakko.
Nominatiivi Komitatiivi yksikkö Komitatiivin monikko
Jalka jalkoneni jalkoineni
varas varkanesi varkainesi
kuto kutoneen kutoineen
vene venenemme veneinemme
Maakielessä myös pronominit kääntyvät Komitatiiviin, tällöin ei tarvitse käyttää possessiivi muotoa.
minune = minun kanssa
sinune = sinun kanssa
hänne = hänen kanssa
meine = meidän kanssa
teine = teidän kanssa
heine = heidän kanssa
sene = sen kanssa
tämäne = tämän kanssa
nämäine = näiden kanssa
tuone = tuon kanssa
noine = niiden kanssa
kenne = kenen kanssa
kummane = kumman kanssa
kummaine = kumpien kanssa
joŋkane = jonka kanssa
miŋkäne = minkä kanssa
Possesiivit
Ei kuulu sanoa "sinun ruoka" vaan kuuluu sanoa "syömisesi" tai (sinun syömisesi), tai ei kuulu sanoa "sinun asia" vain kuuluu sanoa "asiasi" (tai sinun asiasi), eli lyhyesti kuuluu käyttää possesiivi muotoa ja genetiivi on vapaaehtoinen.
Prefixit
anti- on epä tai vasta
kauko- on loitto
Nimet
Nimissä kaikki äänet muuttuvat lähimpaan maakielen ääneen.
Paitsi yllä mainitut äänteet joilla on tietty äänähdys:
b→p, g→k, d→đ , š→s ž→z, tš (č)→ts, å → oo, f→p )
Muita
Ei kuulu sanoa "pitkässä juoksussa" vain kuuluu sanoa "ajan pitkään" (ajan mittaan on myös väärin koska mitta on lainasana)
Lausahdukset kuten "Lol", "ok", "okei" ovat kokonaan poissa.
Prepositiot kuuluvat Postpotioiksi Esim:
ennen joulua - (suomi)
talviviettoa ennen - (maakieli)
ilman sinua - (suomi)
sinua ilman - (maakieli)
Sanaa "tähti" ei voi käyttää puhuessa kuuluisista ihmisistä.
Esimerkki tekstejä
veeteläyspaikkaan mennessäni sinune oli jomaa!
kun menin kauppaan sinun kanssa oli kivaa!
keŋkäsi oŋko?
onko se sinun kenkä?
se meiđän, älä koske!
se on meidän, älä koske!
häntä serestätkö?
rakastatko häntä?
päälinnaan menen.
menen pääkaupunkiin.
se ylen joma!
se on tosi hyvä!
Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä
Minti ihmiset piđikeettömänä syntyvät, sekä tasaisina ihmisasemalta ja oikeuksiltaan. Heille järki sekä omatunto annettu, sekä heiđän toisiaan kohtaan pitää toimia veriköyđen heŋŋessä.
Kun olin matkalla kotiini metsän kautta, näin siellä karhun. Tämä karhu ei kuitenkaan tehnyt mitään pahaa ja häipyi näkyvistä hyvin nopeasti. (Suomi)
Kun matkalla kotiini olin metsän kautta, siellä karhun näin. Tämä karhu ei kuitenkaan mitään rossia tehnyt sekä näkyvistä ylen vauhtisesti lähti. (Maakieli)
En jaksa tänään tulla koska olen väsynyt. (Suomi)
En jaksa tänään tulla koska väsynyt olen (Maakieli)
Kauanko olet ollut hänen kanssa? (Suomi)
Kauaŋko hänne olet ollut? (Maakieli)
Suomen suurin kaupunki on Helsinki (Suomi)
Suomen isoin linna Helsinki (Maakieli)
Minä toon luona (Maakieli)
Minä olen järven luona (Suomi)
Se minun kuto (Maakieli)
Se on minun talo (Suomi)
Sanakirja
1
kirjoitelma
essee
2
väki
joukko, kansa, ryhmä, rahvas
3
linna
kaupunki
karjalan sanasta "linnu".
4
maaväki
suomalaiset
5
maaväkiläinen
suomalainen
6
pelkkä, yksinen
ainoa
7
säätsinliike
aalto
8
isoliike
aalto (joku muu kuin veden liike)
9
minti
kaikki, jokainen
unkarin kielestä 'mind' ja 'minden' + i, unkarin sana tulee kanta-uralin sanasta 'mi'
10
mintiiki
aina
unkarin sanasta mindig
11
työ, liiketoiminta
ammatti
12
joma
hyvä, kiva, okei, ok
mansin kielestä "jomas", sukua unkarin sanalle "Jó", tulevat kanta-uralista
13
jomin, ylen
hyvin, aivan
ylen on vanhahtavaa suomea, voi tarkoittaa myös "tosi".
14
emä
äiti
15
kyyneltävä
ankea, surkea, itkettävä
16
kyynellä
itkeä, suruta
17
saađa
ansaita
18
kalastussäätsi
apaja
19
seretä
rakastaa
unkarin sanasta "szeret" joka tulee kanta uralin sanasta "śerɜ".
20
sereläinen
rakas, armas
21
kaksinen
sama, samanlainen
22
kaksinensana
synönyymi
23
pelkäävä
arka
24
mitä, miten
entä
25
noutaa
hakea, etsiä
26
omistaa
hallita
27
virääki
kukka
unkarin sanasta virág, mikä tulee kanta-uralista
28
ruhje
haava
29
haitaa
ajaa, ohjata
unkarin sanasta "hajtás" joka tulee kanta-uralin sanasta "kajɜ".
30
keesyle
laite, kone
unkarin sanasta készülék joka tulee kanta-uralin sanasta kᴕ̈ćᴈ
31
keesyleinen
auto
32
väkikeesyleinen
bussi
33
lentokeesyleinen
lentokone
34
matjaari
unkarilainen
35
Matjaarmaa
Unkari
36
voima
valta
37
voimakunta
valtio
38
raskauđenesto
abortti
39
puolustusvoima
armeija
40
tapella
taistella
41
kosji
sota
Komin sanasta "kos'", 'tappelu'. Pieni sanan merkityksen vaihto
42
köni
helppo
unkarin sanasta könnyen, tulee kanta-uralin sanasta kᴕ̈nɜ
43
sekä
ja
44
johtaja
pomo
45
iso
suuri
46
kymmenkymmentä
sata
47
jäinen
hidas
jää + nen
48
jäisiäinen
etana
jäinen + äinen
49
sieni
sieni, home
50
vähän
hieman
51
teräväinen
keihäs
52
puinen
keppi, tikku
53
puukkoi
miekka
inkeroisen sanasta "Puukkoi", tarkoittaa puukkoa mutta tarkoitus vaihdettu miekkaan
54
haje
hius, karva, linja
unkarin sanasta "haj", tulee kanta-uralin sanasta "kajɜ"
55
alkalo
aika, kerta, tapaus
unkarin sanasta alkalom, muodostuu monista lopuista ja kanta-uralin sanasta alɜ-
56
hetkenlaskija
kello
57
laskea
määrittää, mitata
58
laskeus/lasko
määrä, määritys, mittaus, arvio
59
puolustusesine
kilpi
60
voimari
kuningas, keisari
61
voimata
johtaa
62
elvesaa
vallata
unkarin sanasta, elvesz, tulee kanta-uralista *wexe
63
maksukko
raha, valuutta
64
turi
kurkku (elin)
hantin sanasta "tur", sukua unkarin sanalle torok. Tulee kanta-ugrin sanasta turɜ
65
syöminen
ruoka, sapuska
66
seepi
kaunis
unkarin sanasta szép, tulee kanta-uralin sanasta *śeppä
67
iso
laaja
68
taso
lattia
69
kirjoitus
teksti
70
nelinen
risti
71
valokuto
majakka
72
kuto
talo
ersän kielen sanasta "kudo"
73
ihmisväki
rotu
74
saasta
lika, roska
75
saastaton
siisti, puhdas
76
montea
kertoa
unkarin sanasta mond, tulee kanta uralin sanasta - *mᴕnɜ-
77
montemus
kertomus
78
asia
tavara
79
satu
tarina
80
sanoa
kertoa
81
ystävä
kaveri, toveri
82
sanoma
viesti
83
peruskorjaus
remontti
84
sieri
materiaali, objekti
Nganasanin kielen sanasta "sier", kanta-uralin sanasta *śerɜ, samanlainen sana löytyy kaikista samojeedi kielistä.
85
käsityökalu
vasara
86
neitoi
tyttö, tytär
inkeroisen sanasta "neitoi", vaihdettu tarkoitusta.
87
pumi
ruoho
mansin sanasta "pum", tulee kanta-uralin sanasta *pimɜ. Sukua unkarin sanalle "fű"
88
puminen
vihreä
89
neljäspäivä
torstai
karjalan sanasta "Nelläspäivy".
90
päätteinen
perjantai
karjalan sanasta Piättenččü
91
peketesäätsi
öljy
92
pekete
musta
unkarin sanasta fekete, kanta-ugrin sanasta pᴕ̈kkɜ-ttɜ.
93
sääntö
laki
94
-(i)ne
kanssa, kera
Sanat "kanssa" ja "kera" ovat lainasanoja, maakielessä kuuluu käyttää joko komitatiivia tai instruktiivia. Suomessa Komitatiivia käytetään vain monikoissa, kuitenkin maakielessä yksikkö muoto on -ne, ja monikko -ine. Suomen komitatiivi tarvitsee omistusliitteen, mutta eräissä pronomineissa maakielessä ei tarvitse sitä.
Pronomiinit:
minune = minun kanssa
sinune = sinun kanssa
meine = meidän kanssa
teine = teidän kanssa
heine = heidän kanssa
sene = sen kanssa
tämäne = tämän kanssa
nämäine = näiden kanssa
tuone = tuon kanssa
noine = niiden kanssa
kene = kenen kanssa
kummane = kumman kanssa
kummaine = kumpien kanssa
joŋkane = jonka kanssa
miŋkäne = minkä kanssa
95
jalopeura
leijona
96
norsu
elefantti
97
meŋk(i)
jeti
mansin kielestä.
98
maajuures
porkkana
99
raivo
viha
100
hataa
suoda, sallia
unkarin sanasta "hadd", tulee kanta-uralin sanasta *kaďa-
101
linna
putka, vankila, tyrmä
102
linnalainen
vanki
103
pakkotyöntekijä, piđikkeinen
orja
104
eeles(i)
sarvi
unkarin sanasta "éles", tarkoitta siellä terävää (sanan tarkoituksen muutos.)
105
eelesinen
poro
106
onttoeelesinen
vuohi
107
pieneelesinen
kauris
108
voimaito
piimä
109
hieno
ihana
110
hienoilla
ihanoida, ihailla
111
parantaa, helliä, avustaa
hoidella, huolehtia, hoitaa,
112
reesi
osa, pala
unkarin sanasta "rész", tulee kanta-uralin sanasta *räćɜ
113
vehnänen
leipä
114
veetelää
ostaa
unkarin sanasta vétel, tulee kanta-uralin sanasta *wexe-
115
semtse
vilja
unkarin sanasta szemcse, tulee kanta-uralin sanasta *śilmä
116
naava
kaniini
nenetsin kielen sanasta "N'aawa", kanta uralin sanasta ńoma.
117
nepte
tukka
Nganasanin kielen sanasta ӈабтә, kanta-uralin sanasta ëpte
118
oikea, tođelinen
aito
119
sianpala
kinkku
120
pii
hammas
vanha suomen kielen sana
121
pitää (iistä)
nautiskella
122
iis(i)
maku
unkarin sanasta "íz", tulee kanta-uralin sanasta *ipsɜ
123
iistua
maistua
124
iistaa
maistaa
125
entuuđestaan, tähän mennessä
jo
126
kirjaus
artikkeli
127
totuus
fakta
128
luonnonoppi
fysiikka
vanha suomen sana
129
luku
numero
130
lukutieđe
matikka
131
maksulasko
hinta
132
anteeksi anto
armo
133
sääđytön nainen
huora, lutka
134
juoksettettunut voimaito
juusto
135
juoksettettunut maito
rahka
136
voi
rasva
137
tietosanakirja
wiki(pedia)
138
muutos
reformaatio
139
jel(i)
merkki, symbooli, logo
unkarin sanasta "jel". kanta-uralin sanasta *jelkä
140
näyte
esimerkki
141
vesätä
ottaa
unkarin sanasta vesz, kanta-uralin sanasta *wexe-
142
veri
suku
143
haatastaa
vaikuttaa
unkarin sanasta hátas, tulee kanta-uralista
144
haatas(i)
vaikutus
145
anne
lahja
vanha suomen sana
146
heläys
melodia
vanha suomen sana
147
eđellyttää
tarvita, kuulua
148
rakkia
laittaa
unkarin sanasta "rak", tulee kanta-uralin sanasta *rakkɜ-
149
asemo
pronomini
vanha suomen sana
150
minuinen
selfie
151
seuranto
Komitatiivi
152
sierisananrakenne
sijamuoto
153
sierisana
substantiivi
154
liikesana v
erbi
155
hyöđyntää, ohjata, panna päälle, kuluttaa, harjoittaa, soveltaa
käyttää
156
piđike
kahle
157
piđikeetön
vapaa
158
rossi
ilkeä, paha
unkarin sanasta "rossz", joka tulee kanta-uralin sanasta *roćɜ
159
äänipilli
huilu
160
silmätä
katsoa
161
kaarne
korppi
vanha suomen sana
162
suvi
kesä
163
mielitieđe
psykologia
164
syrke
harmaa
unkarin sanasta szürke, kanta-uralin sanasta *ćerɜ
165
syrkkinen
hopeanvärinen
166
semtsellä
viljellä semtse + llä
167
suvikuu
kesäkuu
168
tiisti
sekarotuinen koira
vanha suomen sana
169
pyörys
pallo
170
mirri
kissa
171
vaaltostaa
muokata
unkarin sanasta változtat, tulee kanta-uralin sanasta *walka-
172
vaaltos
muokkaus
173
puunpilkkori
kirves
174
lyöđä
hakata
175
maki
siemen
unkarin sanasta mag, tulee kanta-uralin sanasa *muŋkɜ
176
vähän
hieman
177
päänpuolustus
kypärä
178
puolustaa
suojata
179
evälisko
Dimetrodon
vanha suomen sana
180
hajelisko
käärme
181
mahtokeino
potentiaali
182
keino, tottumus
tapa
183
maakeel
viron kieli
vanha viron sana.
184
vesos
kuva, otos vesää + -os
185
onttopieneelesinen
lammas
186
ponaal(i)
lanka, villa,
unkarin sanasta fonál, kanta-uralin sanasta "*puna-
187
laulu(t)
musiikki
188
eeneki
biisi, kappale
unkarin sanasta ének, kanta-uralin sanasta *äne
189
kivuskella
kärsiä
190
eetesi
söpö, kulta (ei metalli)
unkarin sanasta édes, kanta-uralin sanasta *ipsɜ
191
pistäväinen
mehiläinen
192
eeteskeesi
makea
unkarin sanasta édeskés, kanta-uralin sanasta *ipsɜ
193
kennyr(i)
puuro
udmurtin sanasta kenn'yr.
194
iho
nahka
195
vilu
nuha
196
pokaa
napata
unkarin sanasta fogás, tulee kanta-uralin sanasta *puŋɜ-
197
linna
palatsi, kartano
198
huomata
havaita
199
kurjuus
harmi
200
kurjistaa
harmittaa
201
keko
kasa
202
päähine
hattu
203
kalanvokaari
onki
204
ilo
lysti
205
veistos
patsas
206
alue, kohta
paikka
207
höllä
löysä
208
ylänaama
otsa
209
mesö
pelto
unkarin sanasta mező, kanta-uralin sanasta *mećɜ-.
210
yläkuori, ulkokuori, yläosa, ylinosa, päällys
pinta
211
lämmittämätön
raaka
212
lämmittää
paistaa
213
kosjaa
sotia
komin sana "kos' ", + verbi loppu.
214
päivää
hei, terve
215
oppio
kurssi
216
jelistys
merkitys
217
jelistää
arvostella
218
jelistäjä
kriitikko
219
tasajaollisuus
kommunismi
220
ehtokeino
konditionaali
221
kuivio
korppu
222
Puukivi
kupari
puu+kivi koska kupari on väriltään vähän puumainen, myös heikoin metalli
223
Sysikivi
pronssi
sysi+kivi koska siihen tarvitaan aikalailla puuhiiltä ja lämpöä sen valmistukseen
224
Teräväkivi
rauta
225
poikkeava
Abnormaali
226
asiaköö
agentti
227
jatke
Agglutiniivi
228
rakenneton
Amorfinen
229
käsittely
Analyysi
230
parantaja
lääkäri
231
parannusaine
lääke
232
tulehđusaine
antibiotti
233
tulehđus
infektio
234
yläväki
Aristokratia
235
kivipihka
Asfaltti
236
sulautuminen
Assimilaatio
237
tähtilö
Asteroidi
238
tähtienselittäjä
Astrologi
239
tähtienselitystieđe
astrologi
240
avaruuslentäjä
Astronautti
241
pieniäinen
Atomi
242
juomala
baari
243
elämäkerta
Biografia
244
eliötieteilijä
Biologi
245
väestötieđe
Demografia
246
yksinjohtaja
Diktaattori
247
teeteli
tavara
unkarin sanasta "tétel", joka tulee kanta-uralin sanasta *teke-
248
tarke
Diakriitti
249
näytelmä
Draama
250
voimike
Dynamiitti
251
voima
Energia
252
kehitysoppi
Evoluutio
253
tekoppi
kreationismi
254
hyöđynnin
Exploit (tietotekn)
255
epäoikea
feikki
256
naisliike
feminismi
257
kööliike
meninismi
258
tulevarakenne
futuuri (kielitiede)
259
menneisyystieto
historia (aine)
260
menneisyys
historia
261
sekoitus
hybridi
262
alkusoitto
intro
263
sisäeritys
hormoni
264
naissisäeritys
estrogeeni
265
köösisäeritys
testesteroni
266
siirtomaalaisuus
kolonialismi
267
kööhaje
parta
268
naisviha
Misogynia
269
väkimielisyys
nationalismi
270
puolueeton
neutraali
271
montelma
novelli
272
toimio
operaatio, projekti
273
vastus
oppositio
274
eliö
organismi
275
jomanuskomus
Optimismi
276
eloperäinen
Orgaaninen
277
järjestö
organisaatio
278
voimakunnantoiminta
politiikka
279
soitinyhtye
Orkesteri
280
tarkkailla
vahtia
281
tarkkailija
poliisi
282
költemeeni
runo
unkarin sanata "költemény" joka tulee kanta-uralin sanasta *kälä-
283
költemeenioppi
Poetiikka
284
äärimielinen
radikaali
285
miettiä
tuumata
286
puures
tervetuloa
Pohjoissaamen sanasta "bures", hyvin pieni tarkoituksen muutos.
287
kipeys
tauti,sairaus
288
kipeinen
sairas
289
kipeytön
terve
290
maksu/makso
palkka
291
veeteläyspaikka
kauppa
292
tasainen
tasavertainen
293
asema
arvo
293
tärkeinen
arvokas
294
ihmisasema
ihmisarvo
295
köö
mies
Hantin kielen sanasta ӄө, kanta Uralin sanasta "koje" 'mies'
296
veriköö
veli
297
verikööjyys
veljeys
298
näkymö
teatteri
299
vietto
juhla
300
talvivietto
joulu
301
köökäs
miehekäs
302
isolainen
jätti(läinen)
303
lähteä
häipyä
304
too (unkarin sanasta tó, joka tulee kanta-uralista)
järvi
305
vauhti
nopeus
306
vauhtisesti
nopeasti
307
vauhtisuus
nopeus
308
pitää
tykätä
309
työ
duuni
310
epä'oikea
falski
311
lämmittämätön
raaka
312
lämmittämätönvalmistus
graavaus
313
syrkekala
lohi
314
parasystävä
bestis
315
maksorakennus
hotelli
316
rakennustietäjä
insinööri
317
juotikas
iilimato, iili, iiliäinen
318
aitaus
häkki
319
lämmittäjä
liesi, hella
320
oksettava
ällöttävä
321
kerta
alkalo (unkarin sana "alkalom" kanta-uralin sanasta *alɜ-)
322
sammua
oltaa (unkarin sana "olt", kanta -suomelas-ugrilaisen kielen sanasta "ade")
323
olttaa
sammuttaa
324
nukkua
oolta (mansin ja hantin sanoista "ool" ja "ol")
325
ooltella
nukahdella
326
valkosorsa
ankka
327
aala (unkarin sanasta "állat" joka tulee kanta-uralin sanasta *salkɜ-, pieni sanantarkoituksen muutos. Unkarissa tämä sana tarkoittaa vain eläintä)
karja
328
toliainen
kana
329
köötoliainen
kukko
330
to (nenetsin sanasta to, kanta-uralin sanasta tulka)
siipi
331
neerokuu (nenetsin sanasta "ӈерё")
marraskuu
332
pyy (unkarin sanasta fű, kanta-uralin sanasta *pimɜ)
heinä
323
pyykuu
heinäkuu
324
hakkaussemtsely
kaskiviljely, huhta
325
semtselykuu
huhtikuu
326
muoto
versio
327
yrittää
pyrkiä
328
vesötä
lainata
339
vesö
laina
340
reesata
osata
341
jousiase
pyssy
342
epä-vasta
anti
343
yksönen
tuhat
345
isoyksö
miljoona
346
pienijeli
pilkku
347
viereis/viereinen
naapuri
348
yhđistys
joukko, ryhmä, lahko (ei ihminen)
349
alkumaa
urheimat (kielitiede)
350
kehittyä
kasvaa, kypsyä
351
kehittynyt
aikuinen
352
oppikuto
koulu
353
eđes
ainakin
354
sanoistaa
kutsua
356
rakentaa
kasata
357
käsinen
apina
358
säätsi
vesi
inarinsaamen sanasta "čääci".
359
vajatus
tarve
viron kielestä
360
olla vajaa
tarvita (jotain asiaa)
(esimerkki: ruuasta minulla on vajaa)
361
kyllällisesti
tarpeeksi
362
pa
metsä
(Kamassin ja Nenetsin sanoista "p'a".)
363
aimi
neula
(saamesta)
364
aimaa
neuloa
365
näsötä
asettaa leiri
nenetsin sanasta "ӈэ̀со"
361
näsö
leiri
362
tiiva
maha, vatsa
nenetsin kielestä.
363
topaka
sotakirves
Nganasanin kielestä, sana kantautuu kanta-samojeediin
364
köly
hauki
Nganasanin kielestä (tarkoituksen muutos).
365
sananalkuperä
etymologia
366
isosäätsi
meri
367
jakomielitauti
skitsofrenia
(vanhahtava suomen sana)
368
onnisto
paratiisi
vanha suomen sana
vanha suomen sana
369
suljetus
luostari
vanha suomen sana
370
nakerre
näkkileipä
vanha suomen sana
371
kaksistaa
kopioida
372
eläimenpivo
tassu
pivo on vanha suomen sana.
373
pä
kallio
Nenetsin sana "пэ".
374
loitto
kaukainen
vanha suomen sana
375
loitolla
kaukana
376
haŋkaluus
vaiva
377
pelkkä/pelkästään
vain, vaan
378
alkuinen
aikainen, varhainen
379
säätiö
radio
380
näkösäätio
tv, televisio
381
sähkäle
elektroni
382
urostelu
machoilu
383
ajattelemus
idea
384
kieppo
roll on
vanha suomen sana
385
hitutähystin
mikroskooppi
386
tieto
data
387
tasavoimakunta
tasavalta
388
yhđistysvoimakunta
federaatio
389
laskoiđa
arvioida
390
mintenholla
kaikkialla
unkarin sana "Mindenhol"
391
teeŋkavaa
ravita
mansin sanasta "тэ̄ӈкве", tulee kanta-uralista.
392
teeŋka
ravinto, ravitsemus
393
luođa
tehdä
394
syömätoliainen
broileri
395
usea/useat
moni
396
töđnää
ymmärtää
komin kielestä
394
luođa
tehdä
395
jokseeŋkin
melko
396
joksein
melkein
397
puhallus
vokaali
398
pamaus
konsonantti
399
äänne
foneemi
400
takakielinen
velaari
401
haŋkausäänne
spirantti
402
sananreesi
tavu
403
ominaisuus
laatu
Inspiroitunut viron sanasta "omadus"
404
ominaisuussana
adjektiivi
Viron kielestä inspiroitunut
405
laskon
verran, määrin
405
nähđä
tavata
406
alkalota
tapahtua
406
laan
tytär, tyttö
Unkarin sanasta "lány", tulee kantaugrin sanasta *lᴕjɜ ja kantauralin sanasta *ańa.
407
toimi
virka
408
muođollinen
virallinen, formaali
409
syömäväline
410
okanen
piikki (mikä tahansa piikki)
oka (kasvinpiikki) + nen
411
pihkainen
keltainen
412
sävy
väri
413
pihkansävyheinä
kaura
414
pihkansävysemtse
ohra
415
iđänsemtse
riisi
416
iiste
mause
417
at
suola
Mansin sanasta "at" 'maku', pieni tarkoituksen muutos.
418
pörriäinen
mehiläinen
419
pörriäissyöminen
hunaja
420
mainen
ruskea
421
maa
multa
422
tummajuoma
siirappi
423
herkko
sokeri
424
tukeva
paksu
425
ok
vaikka
426
epäsuora iva
ironia
427
nauruus
huumori
428
jousisoitin
kitara
429
vaihto, markkina
kauppa
430
vaihtopaikka
kauppa, marketti
431
vaihtotalous
markkinatalous
432
huonollisuus
arvottomuus
vanha suomen sana
433
köösuus
maskuliinisuus
434
lehmä'aala
nauta
435
lisme
hevonen
ersän sanasta lišme