Haastetaan rehtorit toimiin turvallisen oppimisympäristön puolesta

Opetussuunnitelmassa ja perusopetuslaissa mainitaan koulujen velvollisuus taata turvallinen opiskeluympäristö. Rehtorien tehtävä on koulunsa osalta varmistaa, että koulu seuraa opetussuunnitelmaa ja tehdä muutoksia, mikäli epäkohtia löytyy. Tällä hetkellä turvallinen oppimisympäristö ei toteudu.

Rehtorit pitävät huolen, että opettajien ja koulun muun henkilökunnan taidot kiusaamisen estämiseen pysyvät ajan tasalla. Tarpeen mukaan järjestetään koulutusta, jotta koulun aikuiset pystyisivät ennaltaehkäisemään kiusaamistapauksia. Nykyisellään opettajille ei opeteta tarpeeksi tietoja ja taitoja ryhmäilmiöistä, ja se näkyy etenkin aineenopettajien lyhyissä pedagogisissa opinnoissa. Opettajien täydennyskoulutus, jossa tutustuttaisiin tarkemmin opetussuunnitelmaan ja oppilaiden ryhmädynamiikkaan sekä kasvatukseen, olisi tärkeä. Opettajien tulisi tuntea opetussuunnitelma perusteellisesti, jotta he pystyisivät takaamaan oppilaille turvallisen oppimisympäristön.

Lastensuojelulaki velvoittaa opettajia tekemään lastensuojeluilmoituksen, mikäli koulussa tapahtuu kiusaamista tai on sen uhka. Myös kouluajan ulkopuolella tapahtuneista tilanteista on syytä ilmoittaa. Kiusaaminen voi myös täyttää usean rikoksen tunnusmerkit. Moni opettaja ei ole varma, milloin kiusaamistapauksista tulisi ilmoittaa poliisille.

Kun alakoulussa oppilailla on yksi luokanopettaja, he alkavat luottaa opettajaan, jolloin oppilaat kertovat herkemmin kiusaamistapauksista. Myös yläkouluissa tulisi olla viikossa enemmän tunteja oman luokanvalvojan kanssa. Luokanvalvoja on oppilaille turvallinen ja luotettava aikuinen. Hänen ollessa tiiviimpi osa luokkayhteisöä pystyisi hän ohjaamaan paremmin vuorovaikutussuhteita ja tukemaan oppilaita heidän hyvinvoinnissaan.

Luokissa pitäisi seurata ilmapiiriä muun muassa viikoittain tehtävillä kyselyillä. Kyselyn tuloksia käsiteltäisiin yhdessä koko luokan kanssa. Kyselyt auttaisivat opettajaa ja luokkaa reagoimaan kiusaamistapauksiin ennakoivasti ja kehittämään ilmapiiriä yhdessä.

Opetussuunnitelmassa mainitaan, että oppilaille tulisi opettaa hyviä tapoja, ja kuinka kohdata muita ihmisiä arvostavasti. Luokanopettajien olisi syytä ottaa isompaa roolia aineen opettamisen lisäksi myös oppilaiden kasvattamisessa ja sosiaalisten taitojen, kuten empatiakyvyn ja toisten kohtaamisen, opettamisessa. Oppilaille kokemus yhteisöön kuulumisesta on tärkeä, ja siksi on tärkeää osallistaa oppilaita ja opettaa heille heidän toimintansa seurauksista ja vaikutuksista muihin. Jokainen vaikuttaa toiminnallaan oman itsensä lisäksi myös muihin oppilaisiin ja koulun ilmapiiriin.

Opetussuunnitelman ja lain mukaan oppilaita pitäisi kuulla opetukseen ja heidän asioihinsa liittyvässä päätöksenteossa. THL:n vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan kiusatut ja kiusaajat kokivat muita vähemmän osallisuutta kuin sellaiset henkilöt, joita ei ole kiusattu tai jotka eivät kiusaa. Koulujen tulisikin kehittää oppilaskuntatoimintaa enemmän edustavaksi, eli oppilaskunnan hallitus edustaisi kaikkia oppilaita, ja oppilaita innostettaisiin osallistumaan päätöksentekoon. Myös muita tapoja oppilaiden osallistamiseen on. Kouluissa voitaisiin esimerkiksi järjestää äänestyksiä oppilaita koskevista asioista sekä enemmän kokouksia oppilaiden ja koulun johdon välille. Luokissa tehtyjen ilmapiirikyselyjen tulosten läpikäynti opettajan johdolla osallistaa myös oppilaita luokan työtapojen suunnitteluun. Nämä toimet edistäisivät turvallista ja yhteistyökykyistä opiskeluympäristöä kaikille.

Käytännön järjestelyt luokissa on toteutettu niin, että sosiaalinen rakenne mahdollistaa kiusaamisen ja yksin jäämisen. Oppilaiden välille ei synny pysyvämpiä sidoksia, ja oppilas joutuu joka aamu miettimään, onko koulussa ketään hänen tukenaan. Suurryhmässä opettajan ei ole mahdollista ohjata luokan vuorovaikutussuhteita. Luokan sisäiset pitkäkestoiset pienryhmät antaisivat oppilaalle turvallisen ystäväpiirin koulussa. Tällä tavalla voitaisiin ennaltaehkäistä kiusaamista ja ulkopuolelle jäämistä. Pienryhmien vuorovaikutussuhteita on mahdollista ohjata. On tärkeää, että myöskään opettaja ei jää luokan sosiaalisen kehän ulkopuolelle. Opettajalle on tärkeää pysyä tietoisena luokan tapahtumista ja olla läheisessä sidoksessa oppilaisiin.

Koulujen pitäisi pyrkiä seurausten hoitamisten sijaan keskittymään enemmän kiusaamisen ehkäisemiseen tässä haasteessa mainittujen keinojen avulla. Ennaltaehkäisemällä vältytään kiusaamistapauksilta tai ainakin pystytään reagoimaan niihin tarpeeksi ajoissa. Kun luokassa tapahtuu kiusaamista, koko yhteisöä pitää auttaa kehittymään, jotta kiusaaminen ei jatku. Myös kiusaajalle on syytä tarjota hänen tarvitsemaansa apua. Kiusaajalta puuttuu monesti sosiaalisia taitoja ja heillä on riski syyllistyä vakavampiin rikoksiin vanhemmalla iällä. Kiusaajalle tarjottu apu voi olla esimerkiksi terapiaa.

Voitte lähteä haasteeseen mukaan 21.9. eli kansainväliseen rauhanpäivään asti ottamalla meihin yhteyttä sähköpostitse ja ilmoittamalla kiinnostuksenne. Kertokaa myös, mitä koulunne lähtee erityisesti edistämään seuraavana lukuvuonna.

Seuraamalla ohjeitamme ja näkemyksiämme myös tulevaisuudessa parannatte koulunne mainetta kiusaamisenvastaisena kouluna! Jokainen on tervetullut ottamaan myös itse osaa haasteeseen!