HISTORIA

KOSTAMUS - TIE tänne ja takaisin

Kun on kauan syömättä, tulee kova nälkä. Samaan tapaan, kun on kauan soittamatta, tulee kova tarve soittaa. Ja tämä tarve oli suuri jossain vuosien 2007-2008 välillä. Voi olla, että se tarve ei ollut oikeastaan koskaan kadonnutkaan, vaan elellyt jokaisessa tulevan Kostamuksen soittajassa hiljaiseloa, rynnien tuona aikana valtavana tunteena pintaan, tarpeena saada ”huutaa” kaikki sisäänkirjoitettu ulos. Pakko oli päästä soittamaan. Ainakin Tonin (kitara) ja Ilkan (basso).

Puhelinlinjat kävivät kuumina näiden kahden herran välillä jossain vuodessa 2007. Päätettiin aloittaa alusta. No ehkä tässä kohtaa hieman liioittelemme, ei aivan alusta. Toni ja Ilkka olivat aikaisemmin soittaneet yhdessä jo vuosi tolkulla. Jos jätetään ylä-asteaikaiset bändiviritelmät, sekä heti sen jälkeiset bändikokeilut välistä, päästään vuoteen 1998. Tuolloin Toni ja Ilkka olivat perustamassa suomi-rock kokoonpanoa nimeltä Lumo. Bändi teki muutamat levyt ja keikkoja aika lailla ympäri Suomea usean vuoden aikana. Lumo loisti ja soi aina vuoteen 2006 asti, kunnes se päätettiin iskeä hyllylle. Tuosta hyllytyksestä aiheutui jonkin sortin krapula kaikesta soittamisesta ja pyörimisestä, mikä sai jokaisen bändin jäsenen torjumaan sen eri konstein. Ne konstit saa jokainen halutessaan itsekseen selvittää. Monesti ihmetellään miksi aikaisempaa bändiä (Lumo) tuodaan aina tasaisesti Kostamuksen historiikissa esille. Yksi syy tähän on se, että tämä selvittää hyvin sitä tietä, mikä Kostamuksessa kuuluu. Toisinaan Kostamuksen ensimmäisessä albumissa kuuluu tuo pop-maailma ja toisaalta myös kova pyrkimys ulos kaikesta kevyestä. Matka se on jokaisella kuljettavanaan.

Vuonna 2007 tuosta ”kaiken” loppumisesta oli kulunut vuosi ja tarve soittaa oli kasvanut niin suureksi, että täytyi jollain kokoonpanolla päästä toitottamaan rockia ulos ämyreistä. Kostamus tuona vuonna muodostui trioksi. Tonin ja Ilkan mukaan soittoihin tuli Jan (rummut). Taitava pannunkolistelija ja tuttu pojille myös aikaisemmista säädöistä. Olihan Jan soittanut Lumossakin yhden levyn verran. Siitä lähti Kostamus toden teolla liikkeelle. Toni oli kaikessa hiljaisuudessa patouttanut itseään hurjan määrän ja näistä kaihomielisistä tunteen suonikohjuista oli muodostunut valtavan hienoja melodioita kansaa rikkauttamaan. Vaikka vuosi oli kulunut viimeisistä yhteensoitoista, olivat nyt Kostamuksen bändikaverit mielissään kuinka hyvin kaikki toimi ja etenkin soi.

Vuoden 2010 puolella luotiin viimesilaukset Kostamuksen ensimmäiselle täyspitkälle julkaisulle nimeltä ”Murheistenranta”. Albumin julkaisi verrattain pieni yhtiö nimeltä Pajula Records. Se ei kuitenkaan menoa haitannut ja levyä tehtiin huolella ja rakkaudella. Rakkautta riitti kymmeneen kappaleeseen. Levy sai melko hyvin huomiota eri lehtien arvosteluissa, sekä radiosoittoa Ylen kanavilla. Suurin apu radiosoittoon, hyvien biisien lisäksi, oli TV-sarjan ”Kallio” -mainoskampanjalla Nelosella missä kappale ”TIE” soi komeasti. ”Tie” on yhä yksi Kostamuksen kuunnelluimmista kappaleista eri alustoilla. Ensimmäisellä levyllä laulusta vastasi Toni, joka myös hoiti kitaristin taakan mallikkaasti. ”Murheistenranta” oli maisemaltaan paikoin hyvinkin synkkä ja hidastempoinen sekä keskittyi kauniisiin melodioihin, luoden maailman mihin jokainen hieman kolhittu oli tervetullut. Se oli myös erinomainen tuotos ja lukonaukaisija tulevalle polulle. Se antoi uskoa tehdä uutta ja erilaista, sekä tarkoitusta koko hommaan.

Sanotaan, että toinen levy on se vaikein, tiedä sitä, mutta ainakin siihen meni aikaa, jotta Kostamus sai sen purkkiin. Aikaa tarvittiin liki 10 vuotta. Yleensä vanhetessa sitä hidastuu ja muuttuu vähemmän viehättävämmäksi, mutta tässä kohtaa Kostamus tekee selvästi poikkeuksen. Otetaan tuosta kymmenestä vuodesta kolme pois ja päästään vuoteen 2017. Kuin muinakin vuosina myös kyseisenä vuonna, saapui kevät ja sen mukana Kaisa (laulu, synat). Hetken Kostamus oli quattro, mutta se ei kauaa kestänyt. Janilla oli muita suunnitelmia musiikillisella matkallaan ja hän päätti jättää bändin kesällä 2017. Tarkennettakoon, että tästä ei suurta draamaa saa tekemälläkään. Vuodesta 2017 lähdettiin siis rakentamaan uutta Kostamusta (taas suomalaisin voimin). Kaisa oli käynyt alkuvuodesta koelaulamassa bändissä ja kemiat soittajien kesken toimivat mallikkaasti. Huomattiin myös, että Kaisan ääni sopi mitä mainioimmin bändin biiseihin ja kaikki saivat luottamusta, että tulossa on huikea tuotos suomalaista uutta rockia/metallia. Kauneus oli saapunut. Kappaleita tulevalle levylle oli syntynyt reilusti enemmän kuin 10, mitkä myöhemmin siihen sitten valittiin. Osa biiseistä heitettiin ”pöytälaatikkoon” ja valittuihin keskityttiin syvällä antaumuksella, tunteella ja kaikilla muilla ylisanoilla. Ja kotvan kuluttua niihin saataisiin myös vauhtia.

Toisin kuin ensimmäinen, oli toinen täyspitkä levy tarkoitus julkaista omakustannetekeleenä. Tämä päätös oli myös osaltaan ratkaiseva, kun ajatellaan miltä koko levy lopullisesti tuli kuulostamaan. ”Toisella puolella” -albumi oli valmis jo loppuvuodesta 2019 ja suunnitelmat sen julkaisuksi, sekä siihen liittyvästä julkaisukeikasta oli tehty. Mutta harvoin mikään menee suunnitelmien mukaan. Kuten tiedämme, vuosi 2020 oli vuosi mikä muutti kaiken. ”Pieni pirulainen” saapui ja musiikkimaailma live-vetoineen hävisi samalla oven avauksella. 2020 huhtikuun levynjulkaisukeikka jouduttiin perumaan ja levyn julkaisua päätettiin siirtää. Tuolloin Kostamuksella oli vielä uskoa, että tilanne olisi hieman erilainen 2020 syksyllä ja levyn julkaisu siirrettiin sinne. Tuo siirto saisi bändin vielä kertaalleen käymään levyn biisit läpi ja, koska koko tuotanto oli omissa käsissä, oli sitä mahdollista muokata viime hetkeen saakka. Päästään vauhtiin. Jos ensimmäinen levy oli vielä varsin popin oloinen sekä puolitempoinen, oli ”Toisella puolella” muuttumassa yhä rockinpaan suuntaan. Jokin tuossa 2020 viruksessa (pirulaisessa) sai Kostamuksen siirtämään tempoluokkaa aina laukkaosastolle saakka. Tämä muutos oli hyvä. Se oli viimeinen aita tiellä kohti vapautta menneisyyden kahleista. Mikä kaikessa hulluudessa on hullusti sanottu. Ehkä nyt oltiin päästy alkuun. Ehkä nyt aloitettiin alusta ja palattiin sinne ylä-astebändikuvioihin, joissa säröt soivat, laulu tuli korkealta, kuin teinipojalta ennen äänenmurrosta ja välittäminen muista täysin kateissa. Ikään kuin musiikillinen nuorennusleikkaus.

”Toisella puolella” julkaistiin lopulta 30. lokakuuta 2020 huolimatta lähes muuttumattomasta maailmantilanteesta. Enää ei aiottu siirtää julkaisua päivääkään. ”Toisella puolella” on levy mistä koko bändi on erittäin ylpeä. Siinä kuuluu kaikkien matkalta palasia. Palasia ilosta, surusta, ikävästä, toivosta ja sen sellaisesta. Vaikka suurin osa kappaleista on varsin synkkiä (edelleen), levyä ei ole tehty synkistellen. Se on vuodatettu ja puristettu kolmesta lihallisesta ihmisestä, joissa virtaa samaa tahtoa tehdä parasta, että saavuttaa jotakin, jolla tuoda iloa muille.

Vuonna 2020-2022 (kun musiikkiala pimeni). Toisella puolella levynjulkkarikeikka peruuntui ja koko musiikkialan valtasi epätoivo. Siispä Kostamus päätti ottaa tästä kaiken hyödyn irti ja alkoi työstämään kolmatta albumiaan. Vuonna 2022 bändi päätti että heidän on ehdottomasti saatava rumpali osaksi Kostamuksen rivejä. Niimpä kesällä 2022 Sepi (rummut) kiinnitettiin osaksi bändiä. Yhteinen soitto alkoi ensihetkistä sujumaan ja heti oltiin lähempänä livejä kuin koskaan!

Uutta musiikkia Kostamus julkaisee aivan pian ja ihka ensimmäinen keikka tällä kokoonpanolla on Helsingissä 25.3.2023, paikkana Base bar! 

Rakkaudella,

Kostamus