Kotiseutumuseon pihapiirin päärakennuksena toimii vanha Kukkamon talo joka on jo ennättänyt yli 200 vuotiaaksi. Keurusselän Seura päätyi erinäisten vaiheiden jälkeen ostamaan talon ja kaupat syntyivät Kukkamon isännän Iivari Kukkamon ja Mäki-Kukkamon isännän Antti Aaltion kanssa marraskuun 9. päivänä 1955.
Rakennuksen siirto aloitettiin keväällä 1957. Rakennus koottiin kutakuinkin alkuperäiseen asuun, tosin hieman matalampana. Talon takaosassa ollutta toista sisäänkäyntiä ei kuitenkaan rakennettu uudelleen ja samalla pois jäi 1880-luvulla tehty vuorilaudoitus. Rakennuksen ulkoasua muutti myös siihen tehty avokuisti aiemman umpinaisen sijaan sekä vuonna 1961 katolle tehty kellotapuli. Niiden esikuvana käytettiin Tiusalassa sijainneen Keskisen talon vanhaa päärakennusta, joka oli tuhoutunut tulipalossa 1950-luvulla.
Kotiseutumuseon kokkitalli on kotoisin Jukojärven Rajan talosta. Keurusselän Seura osti talon Rajan isännältä Tauno Rajalta vuonna 1957. Kokkitalli siirreettiin seuraavana kesä 1958 kotiseutumuseolle.
Rakennus on Keski-Suomelle ominainen, pohjalaista luhtiaittaa muistuttava kaksikerroksinen aitta. Alunperin rakennus on toiminut hevostallina. Talouden kasvaessa ja tilantarpeen lisääntyessä tallin viereen on rakennettu aitta ja toiselle puolelle lato eli vaja. Yläkerta eli kokki tai parvi saatiin aikaan välikatolla. Siellä säilytettiin heiniä ja se oli myös lämmin nukkumapaikka.
Kuuselan aitta eli nykyisin tuntemamme kärryliiteri siirrettiin kotiseutumuseon alueelle pitkän etsinnän jälkeen. 1960 luvun alussa kävi ilmi, että tallin hankkimiselle on tarvetta jotta suuret esineet kuten peltotyökalut ja hevosajovälineet saadaan suojaan ja säilytettäväksi.
Kärryliiteri oli alunperin osa suurempaa lautaverhouksella toisiinsa yhdistettyä aittarivistöä Kuuselan pihapiirissä. Kuusela sijaitsi Keuruun kirkonkylän pohjoislaidalla, Multialle menevän tien varressa, nykyisen kaupungintalon ja Kuuselanrinteen päiväkodin suunnalla. Kärryliiteri siirrettiin kotiseutumuseon pihapiiriin 1973.
Tuulimylly on alunperin Petäjäveden Saloksen talosta jonne se rakennettiin kotitarvemyllyksi. Sieltä se ostettiin Keuruulle Riihimäen taloon Pohjaslahden kylään ja sieltä edelleen Ollilan taloon samalle kylälle.
Tuulimylly on tyypiltään varsin harvinainen Keurulla sillä pääosa alueella sijainneista myllyistä on ollut vesimyllyjä. Suomessa esiintyvistä tuulimyllyn kolmesta päätyypistä varvas-, harakka- ja mamsellimyllystä kotiseutumuseon Ollilan mylly muistuttaa lähinnä Länsi-Suomessa esiintyvää harakkamyllyä. Myllyssä on kaksi päällekkäistä hirsistä huonetta, joista alempi on kiinteä kahdeksankulmainen huone, jossa jauhinkivet sijaitsevat. Ylemmässä kääntyvässä osassa on myllykoneisto puisine hammaspyörineen. Ylempää osaa käännettiin tuulen suunnan mukaan pitkän riu'un eli hännän avulla.