Kyselyn tulokset

Kestävä elämäntapa -työpajaan osallistuneille opiskelijoille lähetettiin kysely 1kk kokeilujakson sujumisesta. Vastauksia saimme 8kpl.

Suurin osa vastaajista arvioi kokeilujaksonsa sujuneen hyvin tai ihan hyvin. Yksi vastaajista kertoi, ettei kokeilujakso onnistunut hänellä ollenkaan, koska Korona-pandemian horjuttaman taloudellisen tilanteensa vuoksi joutui priorisoimaan edullisempiin elintarvikkeisiin suunnitellun lähiruuan sijasta. Toinen vastaaja mainitsi myös Korona-tilanteen, jonka vuoksi mahdollisia todellisia toimintatapoja on vaikea arvioida. Jätettä ainakin syntyi nyt enemmän. Toisaalta etäily tuli tutuksi ja varmasti jää tavaksi. Autoilu loppui lähes kokonaan.

Vastaajat, jotka arvioivat kokeilujaksonsa hyväksi, kommentoivat että itsensä haastaminen teki hyvää ja arvioivat parantaneensa monia asioita kokeilujaksolla. Muistutettiin, ettei kannata aloittaa liian haastavilla tavoitteilla. Muun muassa astian- ja pyykinpesukoneiden pidempiin pesuaikoihin tottui helposti.

Pohdittaessa tietoisuuden levittämistä hiilijalanjäljen laskemisesta ja kestävistä elämäntavoista, nousi monella vastaajalla potentiaalisimmaksi kohderyhmäksi nuoret aikuiset. Vastauksissa pohdittiin, että nuorena on helpoin kokeilla sekä aloittaa parempia elämäntapoja. Heillä elämäntavat pysyvät siten koko elämän ja siirtyisi seuraavillekin sukupolville.

Pohdittiin, että ihmiset kyllä tietävät keinot parempiin elämäntapoihin mutta ongelmana on niiden mahdollistaminen, houkuttelevuus ja helppous. Kiinnostusta löytyy muttei välttämättä luotettavaa tietoa toimenpiteiden vaikutuksista kokonaisuuteen. Tietämättömyys on suurin haaste.

Muutama vastaaja ehdotti potentiaaliseksi kohderyhmäksi vanhempaa ikäluokkaa, koska näki, että nuoret tuntuvat jo olevan tietoisia kestävistä elämäntavoista.

Kysyimme vastaajilta, mikä motivoisi sitouttamaan ihmisiä aiheen pariin?

Monella nousi vastauksissa esiin kestävän elämäntavan hyödyistä kertominen, keskityttäisiin yksilöön esimerkiksi hänen mahdollisuuksistaan taloudellisiin säästöihin mm. sähkölaskuissa. Tietoisuuden nostaminen siitä, miten yksilö hyötyy taloudellisesti tai terveydellisesti, joskin taloudellinen etu on varmastikin paras motivaattori monelle. Pitäisi olla tosielämän esimerkkejä säästöistä ja muista hyödyistä itse yksilölle.

Säädökset ja lait pakottaisivat ihmiset sekä yritykset toimimaan, mutta haluttiin myös, että keskityttäisiin positiivisiin asioihin ”maailmanlopun julistamisen sijaan”. Erilaiset haasteet, hyvä sosiaalinen paine ja yhdessä oman alkutilanteen kartoittaminen olisivat hyviä keinoja sitouttaa ihmisiä kestäviin elämäntapoihin.

Kysyimme myös osallistujilta palapelin tai kokeilujakson herättämiä uusia oivalluksia tai suosituksia muille. Monet olivat huomanneet, ettei kannata ottaa itselleen liian isoja muutoksia tavoitteeksi heti alkuun. Näin saa ylläpidettyä loivaa nousua ja motivaatiotaan. Useita pieniä muutoksia oli yllättävän helppo omaksua ja niiden vaikutus on onneksi merkittävää. Kokeilujakso auttoi muutamaa vastaajista keksimään uusia keinoja vähentää hiilijalanjälkeä sekä oivaltamaan, kuinka paljon sitä pystyy pienentämään. Monet erään vastaajan ystävistäkin olivat kiinnostuneita pelaamaan 1,5 asteen peliä. Yksi vastaajista oli huomannut plussakortin tilastoja tutkimalla, kuinka vähäistä punaisen lihan kulutuksensa onkin jo. Listalta löytyi kuitenkin myös kehitettäviä kohtia. Saimme myös yhden vastauksen, jossa kerrottiin, että pelin herättämät oivallukset olivat olleet vähäisiä.

Lopuksi pohdimme tulevaisuutta, aikovatko kokeilijat jatkaa uusia kestävämpiä elämäntapoja? Mitä seuraavaksi?

Osa pohti varovasti, että aika näyttää jatkuuko uudet tavat, ehkäpä jossain määrin. Muutama kertoi yrittävänsä tehdä pieniä tekoja lähitulevaisuudessa sekä miettiä omien toimien ympäristövaikutuksia. Moni vastasi suoraan aikovansa jatkaa itsensä haastamista, kun huomasi esimerkiksi kasvispäivien leviävän helposti monelle päivälle suunnitellun yhden sijasta. Tavoitteet aiotaan pitää ja pikkuhiljaa pitkällä aikavälillä lisätä esimerkiksi asumiseen liittyviä kestäviä toimia, elämäntilanteen niin salliessa. Yhdellä vastaajista oli seuraava aste jo omavaraisuus.

Eräs vastaaja tulee jatkossa miettimään, minkälaisia asioita hän oikeasti tarvitsee ja pohtimaan, josko niitä löytyisi käytettynä. Suunnitelmallisuus on auttanut vähentämään ruokahävikkiä entisestään. Hän oli kokonaisuudessaan todella tyytyväinen kokeiluun, vaikkei ihan kaikissa asioissa pysynyt tiukkana itsellensä. Kokeillut asiat tulevat kuulemma jäämään arkeen enemmän tai vähemmän.