Lumikiisan Gamma Emma 14.10.2015-24.7.2023
Emma oli lempeäkatseinen ja aina iloinen vauhtimimmi. Emma rakasti kaikkia ihmisiä, ja se heilutti aina iloisena häntäänsä. Sen kanssa oli helppo mennä minne vain. Emma oli aikanaan kisatiimimme kiistaton johtaja ja se harmistui suuresti jos ei päässyt johtamaan valjakkoa. Emmalla oli valtava halu juosta, ja tätä ominaisuutta se periytti hienosti molempiin pentueisiinsa, kuin myös ääntänsä, jota se ei epäröinyt käyttää jos oikein innostutti tai harmistutti. Emma viihtyi kanssamme sisällä ja nukkui sängyn jalkopäädyssä huskyrullalle käpertyneenä.
2023 kesäkuun lopulla toiselle puolelle Emman vatsaa ilmestyi laakea patti. Aluksi ajattelimme sen olevan rasvapatti. Ei mennyt montaa päivää kun toisellekin puolelle ilmestyi patti. Koko vatsa oli jotenkin turpea, ja tuntui, että päivä päivältä patit kasvoivat isommiksi. Emma oli kuitenkin oma iloinen itsensä, ainoa poikkeuksellinen käytös oli se, että Emma, joka rakasti juoksemista, ei mielellään enää ottanut juoksuspurtteja. Peruskestävyyslenkeillä se alkoi tehdä pysähdyksiä. Emman vatsa ultrattiin ja sieltä löytyi laajalle levinnyt pernakasvain.
Oli tullut Emman aika siirtyä revontulivaljakkoon. Raskain mielin hyvästelimme meille niin kovin rakkaan Emman. Paljon ihania muistoja kertyi vuosien varrella Emman kanssa, ikävä on loputon.
Täältä takaa tähtitaivaan,
häntääni nyt heilutan,
älkää surko että lähdin,
sydämiinne jään mä asumaan.