Koirankasvatuksen tavoitteena tulee mielestäni olla rodun eteenpäin vieminen, sekä olemassa olevien vahvuuksien ja toivottujen ominaisuuksien säilyttäminen.
Ihannepumini olisivat:
rakenteeltaan sopusuhtaisia, raajoiltaan terveesti kulmautuneita, rodunomaisine tunnusmerkkeineen
luonteeltaan reippaita, avoimia ja mahdollisimman tasapainoisia, omilla jaloillaan seisovia harrastuskoiria
perusterveitä niin arkielämässä, kuin virallisten tutkimusten valossa
Kaikki omat pumini terveystutkitaan laajasti virallisin tutkimuksin: lonkat, kyynärät, selkä, polvet, silmät. Lisäksi dna-testaan sekä omat pumini, että tarvittaessa pentueen toisenkin vanhemman MyDogDNA/Wisdom Panelilla. Tuloksista tehdään tarvittavat johtopäätökset ja ne ohjaavat jalostusvalintoja.
Dna-testauksella saadaan tietoa mahdollisista sairausgeeneistä (jotka ovat nykyteknologialla testattavissa) ja voidaan varmistaa, ettei riskiyhdistelmiä näiden osalta tehdä. Lisäksi testauksella pystytään seuraamaan rodun monimuotoisuutta, eli heterotsygotia-astetta, joka on pumilla edelleen keskimääräistä rotukoiraa parempi. Dna-tulosten ymmärtäminen vaatii kuitenkin tietotaitoa, eikä se ole taikatemppu kaikkien asioiden ratkaisemiseen.
Pumin rotukirja kotimaassa Unkarissa on yhä avoin. Heterogeeninen tausta on jalostuksessa etu, mutta aiheuttaa myös isoa hajontaa mm. ulkomuotoon ja luonteisiin. Liian jyrkkää valikointia jalostuksessa ei voida tehdä, jolloin ominaisuuksien tasapäistäminen edistyy hitaammin, mutta on kestävämpää.
Samoja pumiyksilöitä ei voida käyttää jalostuksessa määräänsä enempää, jotta sukusiitoksen mukanaan tuomat haitat eivät yleistyisi. Jalostuskäytön kriteereinä luonne ja terveys menee aina ulkomuodollisten saavutusten edelle. Avainasemassa on kyky erottaa terveyteen vaikuttavat ulkomuodon puutteet kosmeettisista vioista ja asennoitua näihin järkevällä tavalla.
2020-luvulla koirankasvatuksen tulee pohjautua nykyaikaiseen, tutkittuun tietoon ja kasvattajan on yritettävä arvioida toimintansa eettisiä vaikutuksia pitkässä juoksussa. Mielestäni tämä on tasapainoilua, jossa henkilökohtaiset haaveet eivät saa mennä koko rodun tulevaisuutta edistävien tavoitteiden edelle.
Tavoitteissa edistymistä mittaan tutkimalla ja testaamalla omat pumini. Pidän tärkeänä kannustaa myös kasvattejani osallistumaan terveystutkimuksiin, luonnetesteihin, näyttelyihin, harrastuksiin ja taippareihin.
Vaikka edistyminen ei ole suoraviivaista, kaikki tiedonkeruu auttaa eteenpäin. Jokaisen omistajan panosta tarvitaan, jotta meillä on tarpeeksi dataa tulevaisuuden pumien kasvattamiseen.
"Mitä et voi mitata, sitä et voi muuttaa" - Peter Drucker
On yksi asia tietää yhdistelmän vanhempien terveystulokset, mutta paljon paremmin tulevien pentujen terveyttä voidaan ennakoida, jos myös vanhempien omat sisarukset ovat tutkittuja. Jokainen tervekin koira kantaa myös ei-toivottuja geenejä ja sen sisaruksia tarkastelemalla riskien arviointi paranee. Tämähän koskee myös luonnetta ja ulkomuotoa.
Rotuyhdistyksemme Pumit ry on kunnostautunut ottamalla käyttöön terveysrahaston, jonka avulla konkreettisesti tuetaan yhdistysten jäseniä terveystutkimusten kustannuksissa. Esimerkiksi yhdistyksen järjestämissä joukkotarkastuksissa tukisummat ovat merkittäviä. Aiheesta löytyy lisää Pumit ry:n kotisivuilta www.pumit.fi.
Kannetaan kaikki oma kortemme kekoon pumien puolesta.