Jakaannuimme messuilla alussa omille teillemme, ja saimme tätä kautta nähtyä, koettua ja ennen kaikkea opittua monenlaista.

Opettaja-kirjailija Seppo Mooses Mentula on perehtynyt viime vuosina koulukiusaamiseen, kirjoittaessaan romaaniaan Jääkausi. Mentula kysyi yleisöltä, että voiko koulu olla vapaa kiusaamisesta, kun aikuisten maailmassa vahvemmat polkevat heikompiaan. Hän näki kiusaamisen moninaisena ongelmana, johon etsitään liian helppoja ratkaisuja. Jäimme kaipaamaan konkreettisia ratkaisuehdotuksia ongelman korjaamiseksi koulumaailmassa. Keskustelin Mentulan kanssa lyhyesti luennon jälkeen. Ongelma on vaikea ja moninainen. Esitin Mentulalle omana näkemyksenä ajatuksen, että jos koulukiusaamiseen halutaan oikeasti puuttua, on siihen löydettävä resurssit, eli opettajille on varattava siihen aikaa. Ja jotta mahdollisella puuttumisella on vaikutusta, niin opettajien on saatava asiasta lisää koulutusta. TO

Arno Kotro piti yleisöön menevän luennon. Älykäs ja sanavalmis Kotro sai yleisön riehaantumaan, kritisoimalla Opetushallitusta sen tekemistä "lennokkaista" uudistuksista. Luennon loppuvaiheessa tuli sellainen tunne, että yleisön reaktiot saivat Kotron lisäämään tempoa ja ampuvan alas sellaisetkin asiat, jotka olisi ainakin syytä miettiä huolella, ennen kuin tyrmää ne. Jokatapauksessa vauhdikas ja hyvin läpiviety luento. Tosin minun makuuni ehkä aavistuksen liian populistinen. TO

Norrena puhui paljon opettajan syyllisyydestä, sen hyvistä ja huonoista puolista. Mihin opettajan aika riittää ja mitä taitoja tulisi oppilaille opettaa. Onko lukutaito esimerkiksi tärkeämpi kuin ryhmätyötaito? Voiko moderni opettaja olla oma itsensä? Norrena opettaa paljon tarinoiden kautta. Jokainen opettaja on myös oma tarinansa. TO

Helena:

2. Finna.fi -Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aarteet netissä

https://finna.fi/

• Kuva, ääni, teksti, kartat, nuotit jne.
• Suomen suurin avoimen kulttuuridatan tarjoaja. Haku googlemaisesti, Finna antaa hakuohjausta. Voi tehdä listoja ja niitä voi tallentaa, kun on rekisteritynyt.
• Vähän aikaa sitten tuli yli 100 000 kuvaa vapaaseen käyttöön
• Finna Street: Finna Street etsii selaimesi antaman sijainnin perusteella kuvia Finnasta juuri siitä paikasta, jossa olet sillä hetkellä (yli miljoona suomalaisten museoiden ja arkistojen valokuvaa).

https://finna.fi/Search/StreetSearch?go=1

Historian opettaja kertoi esimerkkejä, kuinka hyödyntää Finnaa opetuksessa tutkivan oppimisen menetelmää hyödyntäen:

o Kertoessaan Keskiajan Euroopasta esitti historiallisilla kuvilla mitä yhtä vanhaa löytyy Suomesta.

o Vanhoista 1800-luvun sanomalehdistä löytyi romaaneihin kohdistunutta vihapuhetta. Oppilaat vertasivat näitä kirjoituksia tämän päivän vihapuheeseen ja huomasivat, että se oli samanlaista. He analysoivat, mikä aiheutti vihapuhetta ennen vanhaan ja nykyisin.

o Eurooppalainen ihminen -kurssilla käsitteli eurooppalaista perintöä esimerkkinä renessanssiajan Botticellin Primavera-maalaus, jossa oli kolme sulotarta. Nämä naishahmot ovat toistuneet läpi Euroopan historian, esitti Finnasta löytyneitä kuvia.

Helena:

3. Kamerakynän pedagogiikka / Elokuvapolku (tuotantoyhtiö Amazement)

http://elokuvapolku.kavi.fi/fi/info/kamerakynan-pedagogiikka

-Käytetään videokuvaamista oppimisen välineenä Kuvaustehtävä tuottaa toimintaa ja ajattelua. Hyvä tehtävä on esimerkiksi ongelma, joka ratkaistaan kuvaamalla. Aikaa kuvaamiseen tarvitaan yleensä vain kymmeniä minuutteja.

- Katselutehtävä aktivoi katsojan mielen ja ohjaa tarkkaavaisuutta. Oppilaan tehtävä on esimerkiksi tulkita näkemäänsä videota tai tuottaa sen perusteella jotain. Näin myös katsomisesta tulee oppimistapahtuma. Tehtävästä riippuen katselutehtävä voi olla jopa kuvaustilannetta tärkeämpi vaihe.

- Kaikki kuvaa -kilpailu vuonna 2017

-Esimerkki oppitunnista: Alakoululaisten aiheena on ”Kuinka ihminen on muokannut ympäristöään”.

a. Oppilaat menevät ryhmissä kapteeniensa johdolla lähiympäristöön kuvaamaan kännyköillään kaiken, mitä aiheesta löytävät.

b. Tämän jälkeen luokassa pareittain katsovat aikaansaannoksiaan. Toinen vaihtoehto on laittaa videot koneille, joissa oppilaat kiertävät katsomassa videot. Jos videot näytettäisiin luokan edestä koko ryhmälle kerralla, oppilaat eivät keskittyisi samalla tavalla, tällä tavalla ajattelua tapahtuu enemmän.

c. Kustakin erilaisesta havainnosta ryhmä saa pisteen

d. Seuraavaksi ryhmän jäsenet (ei kapteeni) käyvät kirjaamassa taululle kaikki erilaiset havainnot

e. Aiheesta voi antaa kotitehtäviä, esim. ”Miksi pihalle on kasvatettu pensaita”

Elokuvat toimivat oman ajattelun ja aktiivisen oppimisen välineenä.

Helena:

1. Arno Kotro: Rapautuuko sivistyskoulu uudistuksen pyörteissä

- Arno Kotron teemana oli, että vallalla on kritiikitön digivouhotus. Sivistyksen sijaan välineestä tuli päämäärä. Esim. Helsingin kaupungin ohje ” opetuksesta 70 % tulee tehdä digitaalisesti”

Otto:

Kävin kuulemassa monia samoja juttuja kuin muutkin ryhmän jäsenet, joten jätän niiltä osin raportoimatta. Tony kirjoitti jo hienosti kiusaamisaiheesta, ja ehkä Kotron esitystä ei tarvitse käydä läpi kolmatta kertaa (oli hyvä!).

Kavereita nolla

Kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila piti esityksen nuorten yksinäisyydestä. Yksinäisyys ei näy ulospäin. Ihminen on sosiaalinen eläin, ja ulkopuolisuuden kokemus muistuttaa fyysistä kipua (samoja aivojen alueita aktivoituu). Yksinäisyyden kokemukset ovat nuorilla yleisiä, ja niitä on noin viidesosalla nuorista jossain vaiheessa.

Yksinäisyyteen liittyy osattomuuden ja ulkopuolisuuden tunteita: mitä väliä millään on? Merkittävä vähemmistö nuorista kokee, etteivät he ole osallisia suomalaisessa yhteiskunnassa. Pitkään jatkuva yksinäisyys vääristää ajattelua ja sosiaalisista tilanteista tehtyjä tulkintoja. Epäonnistumiset aletaan kokea omana huonoutena, ja onnistumiset satunnaisina tapahtumina. Yksinäisyytta lapsuudessa kokeneet suurelta osin kokevat sitä myös nuorena, jolloin yksinäisyyteen puuttuminen pitäisi aloittaa jo paljon aiemmin.

Keinoja yksinäisyyteen puuttumiseen:

• sosiaalisten ja sosiokognitiivisten taitojen vahvistaminen, esim. mallista oppimalla
• sosiaalisten kontaktien lisääminen, esim. kerhot, päivähoito, koulu- ja opiskelijayhteisöt
• muiden ihmisten asenteihin vaikuttaminen, yksinäisten huomioiminen ja vastavuoroisuus
• yksinäisten ajattelumallien muuttaminen, psykoterapia

Ilmiömäistä - luonnontieteiden ilmiöitä opetukseen

Lukio-opettaja Kalle Vähä-Heikkilä on käyttänyt paljon ilmiöoppimista omassa opetuksessaan, ja esitteli erilaisia opetukseen soveltuvia fysiikan koejärjestelyitä. Meininki oli aika vauhdikas (kriittisesti yliopistoihmisenä sanoen ehkä jopa sirkusmainen), mutta kaverilla oli ihan hyviäkin ideoita. Kallen pääpointtina oli, että asioita nyt vaan on paljon motivoivampaa kokeilla itse kuin katsoa videoita. Tästä ei voi olla muuta kuin samaa mieltä!