https://sites.google.com/view/kimmonlinkit/etusivu

Platonin luola on klassisen filosofian tunnetuin vertaus, missä luolan asukkaat näkevät maailman vain sen aukosta tulevan valon kautta, ja siksi he näkevät kaikki maailman asiat vääristyneinä. Tuolloin heidän havaintokenttänsä on riippuvainen siitä, mitä muut ihmiset heidän antoivat nähdä. En tiedä onko Platon käyttänyt tuossa vastauksessaan oikeita ihmisiä koekaniineina, mutta uskoisin että tuolloin eivät tieteen harjoittamisen säännöt olleet niin tiukat kuin nykyään, ja Platonin aikaan esimerkiksi sotavankeja tai muita kuin ylimyksiä kohdeltiin pääsääntöisesti mielivaltaisesti. Joten saattoi olla niin, että Platonin aikaan oli henkilöitä, jotka olivat syntyneet tuollaisessa luolassa eivätkä koskaan menneet sen ovea pidemmälle.

Varsinkin jos kyseessä oli paikka, missä poliittisia vankeja sälytettiin, niin silloin pelättiin tietenkin noiden ihmisten ajatusten lähtevän leviämään yhteiskunnassa, ja se olisi saattanut aiheuttaa sellaisen asian kuin kaupungin infektoitumisen noista ajatuksista, jotka tietenkin olisivat vaarantaneet sen johtavien henkilöiden turvallisuuden. Tiedon leviämistä sekä sen yhteen sulautumista tutkitaan samojen kaavojen kautta, kuin mitä käytetään esimerkiksi infektiotautien leviämisen ennustamisessa sekä maailmankaikkeuden aineen keskittymisen arviointiin. Tuota tiedon analysoimistapaa vasten arvioituna, voidaan väittää, että ehkä tulevaisuudessa keksitään tapa, millä ihmisjoukkojen käyttäytymistä voidaan ennustaa täysin. Kyseisessä tapauksessa on kyse siitä, että yksittäisen ihmisen käyttäytymistä on mahdoton ennustaa, mutta suuren ihmisjoukon käytöstä voidaan ennakolta laskea käyttämällä hyväksi niitä yhtälöitä, mitä on kehitetty suurten kaasumuodostelmien kuten pilvien ja galaksien liikkeiden ennustamiseen, ja joilla ennustetaan säätä sekä sitä, miten aine käyttäytyy syöksyessään mustaan aukkoon spiraalimaisessa muodossa. Tämä teorian esitti aikoinaan Isaac Asimov-niminen tieteiskirjailija, joka kutsuu sitä "Psykohistoriaksi". Tuolloin tarkastellaan ihmisjoukkojen reaktioita ennen suuria mullistuksia, ja tuon historiasta kerätyn datan avulla tehdään sitten yhtälöt, jotka mahdollistavat väkijoukkojen käytöksen ennustamisen kohtalaisen pitkälle tulevaisuuteen.

Jos joku henkilö saa päähänsä kertoa toisille jonkun asian, niin silloin tuo asia alkaa käyttäytyä kuin kulkutauti, eli sen alkaa levitä henkilöltä toiselle. Kun taas mietitään sitä, miksi esimerkiksi Facebook on niin hyvä tutkimuskohde mediaa tutkiville henkilöille niin silloin pitää muistaa se, että tuo ympäristö on valtavan laaja, mutta samalla hyvin kontrolloitu. Kyseessä ei ole muuta kuin eräänlainen Internetiin liitetty kirjeklubi, mutta kuitenkin tuon yhteisön kautta voidaan sitten julkaista asioita sekä tekstejä, joita muuten ei kukaan olisi viitsinyt lukea. Vaikka Facebook on vain perinteisen kirjekerhon elektroninen sovellus, niin sen sisällä olevaa tietoa voidaan tarkastella samalla tavoin kuin aineen keskittymistä universumissa, missä keskittyminen tapahtuu painovoimakeskipisteen ympärille. Samalla tavoin Internetissä sekä Facebookissa julkisuuden henkilöt sekä suuret toimijat ovat ikään kuin massakeskipisteitä, jotka vetävät ihmisiä puoleensa.

Nuo "viralliset Facebook-sivut" saavat aikaan sen, että ihmisiä tulee "tykkäämään" näistä sivuista, mistä saa lähinnä tietoja esimerkiksi artistien tulevista keikoista, niin siellä sitten he voivat nähdä vanhan tutun, johon he haluavat ottaa yhteyttä. Tuolloin kyseinen henkilö tai muu asia toimii Facebookissa ikään kuin sentronina, joka kerää informaatiota puoleensa. Vaikka ihminen kuinka haluaisi olla tuntematon, niin kuitenkin hänestä puhutaan sosiaalisessa mediassa. Tuolloin saattaa kyseessä olla tilanne jossain ravintolassa, mistä sitten kirjoitellaan Facebookissa tai Twitterissä. Ja sitten aina joku tuntee kyseisen henkilön, ja tietää hänestä myös puolia, mitä tämä ei ehkä haluaisi tuoda esille jostain tapauksista. Mikäli henkilö haluaa pitää erittäin matalaa profiilia eikä omista mitään sosiaalisen median käyttötilejä, niin silloin tietenkin tulee mieleen sellainen asia, että mitä tuollainen henkilö sitten ylipäätään salailee, kun ei mitään koskaan missään kirjoittele? Ylenpalttinen salaaminen herättää kiinnostusta siihen, että millainen mies ylipäätään tuollainen henkilö sitten on? Jos ajatellaan nykyaikaa, missä jokainen ihminen haluaa olla rocktähti, niin silloin kyllä varmasti alkaa ihmisten katseen kääntyä sellaista henkilöä kohti, joka jotenkin salailee olemassaoloaan. Sosiaaliseen mediaan ei kukaan varmasti olisi koskaan kiinnittänyt huomiota, mikäli siitä ei olisi kirjoitettu niin negatiivisesti. Jos kirjoitetaan jostain asiasta, niin tietenkin olisi upeaa, että kirjoitus olisi informatiivista. Silloin voidaan käsitellä sosiaalisen median negatiivisia puolia ilman piikittelyä tai muuta vihjailua, mutta jos tämä kirjoittaminen on komentelevaa, niin silloin se herättää ikävää mielenkiintoa monissa ihmisissä.

Tuolloin tietenkin analysoidaan sosiaalisen median suhdetta esimerkiksi valtamediaan, ja silloin herättää huomiota sellainen asia, että kukaan ei koskaan Facebookissa ollut väittänyt käyttävänsä mitään varmennettuja uutiskanavia, vaan he vain kommentoivat erilaisia uutisia. Joten silloin piti nostaa sellainen asia esiin, että mikä mahtoi noissa kommenteissa olla vikana, kun Facebook sitten sai perinteisen median takajaloilleen. Onko jokin asia, mitä facebookissa tapahtuu, ja jota kuitenkin pitää salata? Onko se asia mahdollisesti sellainen, että joku henkilö ainoastaan julkaisee toisen henkilön tekemiä kirjoituksia? Mikäli näin on asia, niin missä tuollaista sitten on ylipäätään tapahtunut? Tuolloin mieleeni tulevat erilaiset gallupit, joihin kuuluvat erilaisten kurssikeskusten ohjaajien saamat palautteet?

Onko noita palautteita sitten tehty muiden kuin niiden henkilöiden toimesta, jotka ovat kursseilla olleet? Samoin voidaan kysellä, että onko joku tunnettu persoona oikeastaan kirjoituttanut muilla omat bloginsa? Tai onko ehkä koulukiusaamisessa käytetty argumentti ollut jotenkin väärä? Jos puhutaan ylipäätään tällaisesta hyvin vastenmielisestä ilmiöstä, níin silloin tietenkin varmasti on käynyt niin, että tuon kiusaajien "primus motorin" käyttämä ase on jotenkin yksipuolinen. Mutta en usko että tuollainen kiusaajien päällikkö koskaan on totta kenellekään puhunut. Se että he kiusaavat muita ei tee heistä rehellisiä. Saattaa olla että tuollainen henkilö sitten väittää vanhemmilleen olevansa joku mallioppilas, joka on hyvin sosiaalinen.

Kuitenkin Facebookissa tehdyt kirjoitukset saattavat antaa hänestä aivan toisen kuvan, kuin mitä hän antaa omille kavereilleen. Yleensä tuollainen kiusaajien komentaja sitten kehittää nasevia ismejä, joilla hän sa ihmiset vaiennettuja. Yksi niistä on sellainen, että hän leimaa kaikki jonkun "rillipään keksimiksi valheiksi", ja noissa tapauksissa sitten tuollaiseen toimintaan liittyy lahjominen sekä pelottelu siitä, että jos joku on eri mieltä tuon ryhmän johtajan kanssa, niin silloin varmasti tulee eteen se, että jääkiekko-ottelun alennuslippuja ei enää ole saatavilla. Jos henkilöllä on olevinaan jokaisesta asiasta vahvoja mielipiteitä, niin Facebookissa noita mielipiteitä sitten saa myös esittää muillekin, jolloin varmasti paljastuu henkilön oikea asenne sekä se, miten paljon hän asiaa on oikeasti seurannut.

Vaikka Facebook on hiukan rajoittunut tiedonsaantipaikka, niin kuitenkin se on hyvä paikka ilmaista omaa itseä. Sen käyttö tiedon hankkimiseen on kuitenkin vähän tapauksesta kiinni, eli esimerkiksi poliisi voi aivan hyvin käyttää tuota mediaa hankkiakseen tietoja jostain tulevasta mielenosoituksesta tai aikeista tehdä sen yhteydessä jotain laitonta. Mutta muuten kannattaa tehdä niin, että jos henkilö haluaa muodostaa hyvän ja kokonaisvaltaisen näkemyksen jostain asiasta, niin silloin kannattaa kyllä käyttää useita lähteitä, joissa käsitellään asiaa vähän jokaiselta suunnalta. Silloin saadaan selville kaikkien osapuolten mielipide sekä se, mitä argumentteja tuo vastapuoli asiassa käyttää. Hyvin perusteltu mielipide puolustaa itse itseään, ja mielipiteistä ei voida kiistellä.

Enkä usko että kukaan häkeltyy siitä, jos toinen on hiukan eri mieltä asioista kuin hän itse on. Maailma on täynnä asioita, joista ei ole olemassa niin sanottua oikeaa mielipidettä. Meidän oma näkemyksemme asioihin polarisoituu länsimaisen ajattelutavan sekä Raamatun ja laajemmin sanottuna kristillisen moraalifilosofian kautta, koska länsimaisen kulttuurin kulmakivi eli Lakikirja perustuu Raamattuun ja sen sisältämiin kymmeneen käskyyn. Tämän takia emme koskaan voi olla täysin objektiivisia minkään saamamme tiedon kanssa. Mutta jos hankimme tietoa useista lähteistä, niin silloin voimme muodostaa monitahoisemman kuvan tuosta asiasta. Kuitenkin voidaan aina sanoa niin, että ei ole olemassa oikeaa näkemystä sellaisista asioista kuin vaikkapa kumpi maistuu paremmalta: vanilja vai suklaa jäätelö.

Siitä mikä jäätelö on parasta. ei ole olemassa mitää oikeaa vastausta, koska meidän kaikkien ihmisten makuaistit ovat tottuneet hiukan toisenlaisiin makuihin kuin naapurimme. Joten tässä tapauksessa voidaan sanoa, että makuasioista ei voida kiistellä. Se millaista jäätelöä syömme lapsina määrää sen, mikä on aikuisena lempimakumme jäätelön suhteen. Mikäli lapsena syömme paljon jotain tiettyä jäätelöä, niin siitä sitten seuraa se, että makuaistimme tottuu tuohon makuun, joten myös vanhempana pidämme tuosta mausta paljon. Ja tuota suhdetta kyseiseen makuun vahvistaa se, että j os sen yhteydessä on saatu paljon hyviä kokemuksia, niin silloin henkilö syö tuota jäätelöä lopun ikänsä.