Jokainen ihminen on omanlaisensa, jokaisella meistä on omat mielenkiinnonkohteemme ja unelmamme. Tästä huolimatta meitä yhdistävät monet eri asiat, kuten kansalaisuus. Hyökkälän koulun yhdeksäsluokkalaiset pohtivat monialaisten oppimiskokonaisuuksien viikolla, millainen on vastuullinen ja aktiivinen kansalainen.
Otso Kurikka
12.2.2019Kaikki tietävät, millainen tavallinen suomalainen on, hän on hiljainen, töykeä ja epäsosiaalinen. Tällainen stereotypia saattaa joillakin olla suomalaisista, mutta todellisuudessa suomalaisuus on paljon muuta. Tärkeä osa suomalaisuutta on koulutus, joka luo perusteet aktiiviselle ja vastuulliselle kansalaisuudelle. Ja kuten hyvin tiedämme, huteralle perustella rakentaminen ei usein tuo hyvää lopputulosta.
Koulutusta tulisi edistää, eikä leikata sen määrärahoja. Tällöin emme panostaisi pelkästään nykyhetkeen, vaan myös tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa tämän päivän koululaisen pitää osata yhdistää ja soveltaa tietoja ja taitoja, minkä vuoksi monialainen oppimiskokonaisuus on tervetullut lisä opetussuunnitelmaan. Hyökkälän koulussa yhdeksäsluokkalaiset pääsevät moko-viikolla eli monialaisten oppimiskokonaisuuksien viikolla käsittelemään muun muassa verotusta ja politiikkaa eli aiheita, jotka jokaisen kansalaisen pitäisi tuntea.
Kuten on huomattu, politiikka ei ole menettänyt merkitystään yhteiskunnassa, päinvastoin sen merkitys on korostanut. Jokaisen on ilmaistava oma mielipiteensä, jos haluaa tulla kuulluksi. Tämän osoitti esimerkiksi muutaman vuoden takainen Britanniassa järjestetty Brexit-kansanäänestys, jossa äänestettiin Britannian EU-jäsenyydestä ja jonka jälkeen monet päätökseen tyytymättömät britit ihmettelivät, miten äänestyksessä kävikään. Äänestäminen ja vaikuttaminen ovat siis jokaisen aktiivisen kansalaisen oikeuksia ja velvollisuuksia. Jos ei käytä omaa äänioikeuttaan, on myös hyvä varautua itselle epämieluisiin päätöksiin.
Toinen tärkeä kansalaisen perustaito lienee verojen maksu ja oman talouden suunnittelu. Veroja maksamalla mahdollistetaan toimiva yhteiskunta, veroilla katetaan muun muassa terveydenhuollon kustannuksia. Jos yksilö ei vaikka osaa tai pysty suunnittelemaan talouttaan, hyvinvointivaltiossa hänellä on silti mahdollisuudet ihmisarvoiseen elämään, koska sosiaaliturva takaa kaikille hyvinvointivaltion kansalaisille perustoimeentulon. Tämän kaltaista apua saadakseen on oltava valmis itsekin tekemään työtä, sillä jokaisen työhön kykenevän työikäisen olisi pyrittävä työntekoon, jotta hyvinvointivaltiota voidaan edelleen ylläpitää.
Kansalaisen pitää siis hallita useita taitoja, hänen tulisi olla tietoinen yhteiskunnan ja yksilön välisestä vaikutussuhteesta, jossa yksilön valinnoilla, kuten työssäkäynnillä ja verojen maksamisella, on vaikutusta yhteiskunnan toimintaan. Verojen maksulla taataan esimerkiksi ilmainen peruskoulu, joka on tulevaisuuden perusta.