Embedded Files
Sonja Jussila ja Hilla-Maija Pulkkinen
12. 2. 2020Mielenterveys koskettaa meitä kaikkia
Mielenterveys koskettaa meitä kaikkia
Mielenterveys on monimutkainen käsite, josta meille kaikille varmasti muodostuu erilaisia mielikuvia. Ne mielikuvat ovat kuitenkin usein negatiivisia. Käsitteenä mielenterveys yhdistetään usein juurikin mielenterveyden ongelmiin. Juuri tätä aihepiiriä käsiteltiinkin kasiluokkalaisten pajassa ja luennolla, jonka oli järjestänyt nuorten mielenterveysseura Yeesi Ry.
Meillä jokaisella kuitenkin on mielenterveys, kuten luennon pitäjä asian ilmaisi. Hän toi esille myös, että vaikka jollakulla olisikin ongelmia mielenterveydessä, se ei tarkoita, ettei hänellä ole enää mielenterveyttä ollenkaan. Hän vertasi tässä yhteydessä mielenterveyden ongelmia fyysisen terveyden ongelmiin. “Jos jalkasi murtuu, ei se tarkoita, ettei sinulla ole sitä enää ollenkaan.” Luennolla esiteltiin myös kaksiulotteinen malli, jolla mielenterveyttä ja mielen sairauksia voidaan mitata monipuolisesti ilman, että eri kohdat sulkevat toisiaan pois. Tarkoituksena on tuoda ilmi, että vaikka jollakulla olisi mielen sairauksia, hänellä voi silti olla myös mielenterveyttä ja toisin päin.
Vaikka mielenterveyteen liittyvät asiat koskettavat enemmän tai vähemmän meitä kaikkia, niistä puhuminen on aina ollut hieman tabu. Erityisesti avun hakeminen on pitkään ollut vaikeaa, mutta nyt sen tärkeyttä korostetaan. Suomessa on myös panostettu siihen, että apua olisi saatavilla kaikille sitä tarvitseville. Ehkä juuri siksi on hyvä, että tällaisista asioista tuodaan tietoisuutta myös nuorille. Mielenterveystaidoista halutaan tehdä kansalaistaitoja, jotka kaikki tulevaisuudessa hallitsisivat. Yksinkertaisimmat keinot, joilla voit huolehtia mielenterveydestäsi, ovat sellaisia, jotka yhdistetään myös muuhun terveyteen; Riittävä syöminen, nukkuminen ja liikunta.
Stressi on nuorten keskuudessa yleistyvä ilmiö, joka vaikuttaa mielenterveyteemme. Ehkä juuri siksi sitä käsiteltiinkin luennolla kattavasti. Käytiin läpi myös, että on olemassa myös hyvää stressiä. Siinä vaiheessa, kun stressistä tulee pitkittynyttä, se on huonoa stressiä, joka rasittaa kehoa ja mieltä. Stressillä on monia eri aiheuttajia, jotka ovat usein yksilöllisiä. Stressi voi ilmetä monenlaisina oireina. Se voi aiheuttaa mm. keskittymisvaikeuksia, itkuherkkyyttä, unihäiriöitä ja päänsärkyä. Stressi on tärkeää tunnistaa ja hoitaa, ennen kuin siitä tulee liian kuormittavaa.
Nuorten kannattaa myös tarkkailla opiskelukykyään, sillä se ylläpitää mielenterveyttä ja antaa merkkejä mielenterveyden ongelmista. Opiskelukyky muodostuu monista eri asioista, jotka liittyvät mm. opiskeluympäristöön, opetustoimintaan, opiskelutaitoihin ja omiin voimavaroihin. Jotkut tekijöistä ovat sellaisia, joihin ei voi itse vaikuttaa, mutta omaan käytökseen on hyvä kiinnittää huomiota hälyttävien merkkien varalta.
Luennolla ja pajoissa tuotiin kuitenkin esiin myös, että mielenterveysongelmien puhkeamista ei voi kokonaan estää, vaan ainoastaan ehkäistä. Vaikka hallitsisikin mielenterveystaidot hyvin, sairastuminen on aina mahdollista. Esimerkiksi masentuneelle ei voi sanoa, että: “No olisit nyt vaan pitänyt päivärytmisi kunnossa, niin näin ei olisi käynyt.” Monet eri asiat nimittäin vaikuttavat mielenterveyteen. Esimerkiksi elämäntilanne voi olla yksilöiden kesken hyvinkin erilainen. Ihmissuhteet ja ympäristö ovat myös kosketuksissa jokapäiväiseen elämäämme. Monet näistä asioista ovat sellaisia, mihin emme voi suoraan vaikuttaa. Jos elämässä on samaan aikaan monia vaikeita asioita, negatiiviset tuntemukset kasaantuvat helposti, ja pienikin vastoinkäyminen saattaa tuntua suurelta. Mielenterveydellämme on erilaisia suoja-ja riskitekijöitä.
Suojatekijöihin kuuluvat mm. vuorovaikutustaidot ja rohkeus hakea apua. Riskitekijöihintaas kuuluvat mm. huono itsetunto ja vaikeat elämänkokemukset. Luennolla mainittiin, että on tärkeämpää lisätä suojatekijöitä, kuin vähentää riskitekijöitä.
Hyvä mielenterveys ei myöskään tarkoita sitä, ettei koskaan olisi negatiivisia tuntemuksia. WHO:n määritelmä mielenterveydestä kuuluukin näin: “Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.” Hyvä mielenterveys ja hyvät mielenterveystaidot auttavat yksilöä pysymään virkeänä ja selviämään arjesta hyvinä ja huonoina aikoina.
Google Sites
Report abuse