Embedded Files
Peer-reviewed articles in English
Demography, 2023:60(4): 1005–1029.
Abstract
Abstract: This article employs a couple-level framework to examine how a child's severe illness affects within-family gender inequality. We study parental labor market responses to a child's cancer diagnosis by exploiting an event-study methodology and rich individual-level administrative data on hospitalizations and labor market variables for the total population in Finland. We find that a child's cancer negatively affects the mother's and the father's labor income. The effect is considerably larger for women, increasing gender inequality beyond the well-documented motherhood penalty. We test three potential moderators explaining the more negative outcomes among mothers: (1) breadwinner status, (2) adherence to traditional gender roles and conservative values, and (3) the child's care needs. We find that mothers who are the main breadwinner experience a smaller reduction in their household income contribution than other mothers. Additionally, working in a gender-typical industry and a child's augmented care needs reinforce mothers' gendered responses. These findings contribute to the literature by providing new insights into gender roles when a child falls ill and demonstrating the effects of child health on gender inequality in two-parent households.
Abstract: This article employs a couple-level framework to examine how a child's severe illness affects within-family gender inequality. We study parental labor market responses to a child's cancer diagnosis by exploiting an event-study methodology and rich individual-level administrative data on hospitalizations and labor market variables for the total population in Finland. We find that a child's cancer negatively affects the mother's and the father's labor income. The effect is considerably larger for women, increasing gender inequality beyond the well-documented motherhood penalty. We test three potential moderators explaining the more negative outcomes among mothers: (1) breadwinner status, (2) adherence to traditional gender roles and conservative values, and (3) the child's care needs. We find that mothers who are the main breadwinner experience a smaller reduction in their household income contribution than other mothers. Additionally, working in a gender-typical industry and a child's augmented care needs reinforce mothers' gendered responses. These findings contribute to the literature by providing new insights into gender roles when a child falls ill and demonstrating the effects of child health on gender inequality in two-parent households.
Economics & Human Biology, 2022:46
Abstract: This paper studies the impact of long-term unemployment on physical activity. We examined the effects 6 and 15 years following a severe business cycle downturn in Finland over the period 1991–1994. The study sample comprised residents of Northern Finland. The unemployed individuals were 23–26 years old during the downturn. Physical activity, measured by MET minutes and meeting WHO guidelines, was higher 15 years later among those people who experienced the longest periods of unemployment in 1991–1994. Physical activity was somewhat lower among people with relatively shorter periods of unemployment.
Abstract: This paper studies the impact of long-term unemployment on physical activity. We examined the effects 6 and 15 years following a severe business cycle downturn in Finland over the period 1991–1994. The study sample comprised residents of Northern Finland. The unemployed individuals were 23–26 years old during the downturn. Physical activity, measured by MET minutes and meeting WHO guidelines, was higher 15 years later among those people who experienced the longest periods of unemployment in 1991–1994. Physical activity was somewhat lower among people with relatively shorter periods of unemployment.
Peer-reviewed articles in Finnish
Sosiaalilääketieteellinen aikakauskirja, 2023:3
Lyhyt abstrakti: Tässä artikkelissa esitellään satunnaistetut ja keskeisimmät kvasikokeelliset tutkimusasetelmat sekä niitä hyödyntäviä suomalaisia ja kansainvälisiä terveystaloustieteen tutkimuksia. Lisäksi artikkelissa arvioidaan ns. uskottavuusvallankumouksen vaikutusta terveystaloustieteelliseen tutkimukseen. Yhtenä tavoitteena on myös havainnollistaa opiskelijoille ja tutkijoille kvasikokeellisten asetelmien hyödyntämisen mahdollisuuksia erilaisissa ajankohtaisissa sosiaali- ja terveydenhuoltoa käsittelevissä kysymyksissä.
Lyhyt abstrakti: Tässä artikkelissa esitellään satunnaistetut ja keskeisimmät kvasikokeelliset tutkimusasetelmat sekä niitä hyödyntäviä suomalaisia ja kansainvälisiä terveystaloustieteen tutkimuksia. Lisäksi artikkelissa arvioidaan ns. uskottavuusvallankumouksen vaikutusta terveystaloustieteelliseen tutkimukseen. Yhtenä tavoitteena on myös havainnollistaa opiskelijoille ja tutkijoille kvasikokeellisten asetelmien hyödyntämisen mahdollisuuksia erilaisissa ajankohtaisissa sosiaali- ja terveydenhuoltoa käsittelevissä kysymyksissä.
Sosiaalilääketieteellinen aikakauskirja, 2023:3
Lyhyt abstrakti: Tutkimuksessa tarkastelemme puolison syöpädiagnoosin vaikutuksia terveen puolison työmarkkinalopputulemiin. Tämän lisäksi tarkastellaan perheen kokonaistulojen kehitystä. Tulokset osoittavat myös sen, että kotitalouksien kokonaistulot supistuvat vähemmän kuin ansiotulot. Tulonsiirrot tasoittavat tulosten perusteella siis merkittävästi vakavien sairauksien aiheuttamia tuloriskejä. Tutkimuksemme osoittaa, että vakavat sairaudet muovaavat kokonaisuudessaan varsin vähän suomalaisten perheiden työn tarjontaa koskevia päätöksiä ja työuria. Näiden vaikutusten parempi huomioiminen terveys- ja sosiaalipolitiikassa edesauttaa kuitenkin tulonsiirtojen optimaalista mitoitusta ja tuloriskien tasaamista. Tutkimuksemme osoittaa, että tulonsiirrot ylläpitävät Suomessa perheiden taloudellista vakautta sairaussokkien yllättäessä.
Lyhyt abstrakti: Tutkimuksessa tarkastelemme puolison syöpädiagnoosin vaikutuksia terveen puolison työmarkkinalopputulemiin. Tämän lisäksi tarkastellaan perheen kokonaistulojen kehitystä. Tulokset osoittavat myös sen, että kotitalouksien kokonaistulot supistuvat vähemmän kuin ansiotulot. Tulonsiirrot tasoittavat tulosten perusteella siis merkittävästi vakavien sairauksien aiheuttamia tuloriskejä. Tutkimuksemme osoittaa, että vakavat sairaudet muovaavat kokonaisuudessaan varsin vähän suomalaisten perheiden työn tarjontaa koskevia päätöksiä ja työuria. Näiden vaikutusten parempi huomioiminen terveys- ja sosiaalipolitiikassa edesauttaa kuitenkin tulonsiirtojen optimaalista mitoitusta ja tuloriskien tasaamista. Tutkimuksemme osoittaa, että tulonsiirrot ylläpitävät Suomessa perheiden taloudellista vakautta sairaussokkien yllättäessä.
Page updated
Google Sites
Report abuse