Haverin kaivosmuseon opastetut kierrokset
Haverin kultakaivos 04.07.2021 - 31.07.2021. Katuosoite: Haverintie 39310 Ylöjärvi.
Tervetuloa tutustumaan oppaan johdolla teollisuushistoriallisesti merkittävään Haverin kaivosalueeseen. Opastettuja kierroksia järjestetään heinäkuussa 2021.
Kierros johdattaa kävijät kaivoksen ja kaivoskylän historiaan. Kierros kestää noin tunnin ja sopii kaikenikäisille. Kierroksen aikana kuljetaan noin 1 km matka sorateitä pitkin ja vieraillaan museorakennuksissa. Lähtö Haverin parkkipaikalta (Haverintien ja Rantapolun risteyksestä).
Opastetulla kierroksella tutustutaan Haverin ainutlaatuiseen kaivosmiljööseen. Kaivos aloitti toimintansa rautakaivoksena ja ensimmäiset asiakirjamaininnat Haverin kaivoksesta löytyvät 1700-luvulta. Viimeksi kaivostoimintaa harjoitti Oy Vuoksenniska Ab vuosina 1935–1960, jolloin päätuotteena oli kulta ja tämän lisäksi kupari sekä hopea. Kaivostoimintaan liittyneistä rakennuksista on säilynyt merkittävä osa ja kaivoskylän alkuperäinen muoto on edelleen selkeästi nähtävissä.
Alueella sijaitsevassa kaivosmuseossa tutustutaan entisajan kaivoksen toimintaan ja esillä on monipuolinen kokoelma kivinäytteitä ja muuta esineistöä. Kierros pysähtyy myös kultakaivoksen kallioreunaisen avokuilun äärelle.
Haverinmäelle on avattu uudistettu kivinäyttely, johon pääsee tutustumaan kierroksen aikana.
Kierroksille on vapaa pääsy. Tervetuloa! Mukaan mahtuu noin 20 ensimmäistä.
Tapahtuman järjestävät kaupungin kulttuuripalvelut ja Haveri ry.
Vuoden 2021 opastetut kierrokset:
sunnuntai 4.7. klo 11.00 ja 13.00
lauantai 10.7. klo 11.00 ja 13.00
sunnuntai 11.7. klo 11.00 ja 13.00
lauantai 17.7. klo 11.00 ja 13.00
sunnuntai 18.7. klo 11.00 ja 13.00
lauantai 24.7. klo 11.00 ja 13.00
sunnuntai 25.7. klo 11.00 ja 13.00
lauantai 31.7. klo 11.00 ja 13.00
Lisätiedot p. 040 5164023
Viljakkalan Haveri ry.
Viljakkalan Haveri ry:n toiminta-ajatuksena on edistää ja kehittää Viljakkalan Haverin alueen matkailun yleisiä edellytyksiä sekä vaalia Haverin kaivosalueen arvokasta rakennuskantaa ja kulttuuriperinnettä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää alueella erilaisia alueen positiivista kehitystä edistävää toimintaa ja erilaisia tapahtumia.
Yhdistys on perustettu vuonna 1999.
Rautakaivos
Rautakaivostoiminta Haverissa alkoi vuonna 1773, kun kaivosmäellä ja sen ympäristössä tehtiin koelouhintoja, mutta varsinainen kaivostoiminta alkoi vasta 1840-luvulla. 1850-luvulla kaivos oli aktiivisessa käytössä.
Työtä tehtiin aamu viidestä ilta kahdeksaan. Päivän aloitti aamulla porukka, jonka tehtävänä oli nostaa louhokseen yön aikana kertynyt vesi. Sen jälkeen saapuivat varsinaiset louhijat. Työ oli käsityötä, raskasta ja vaarallistakin varsinkin kun suojavarusteita ei vielä tunnettu. Louhinta suoritettiin pystysuoraan kallion sisään pääosin taivasalla, sillä vain suurin Haverin avolouhoksista "Kaikuva kruuna" oli katettu.
Louhitun kiven nostosta ja kuljetuksista vastasivat yksityiset hevosmiehet. Louhittu kivi ja vesi nostettiin ylös metallivahvisteisella puupuntulla hevoskierron avulla. Kelpaava kivi lastattiin kesäisin hevosen kärryyn ja talvella rekeen. Sitten suunnattiin kohti Tamperetta. Tampereelle kuljettiin eri reittejä eri vuodenaikoina ja edestakaista matkaa kertyi noin 90 km.
Alueella oli useita kaivantoja ja siellä työskenteli lähes kaksikymmentä miestä. Malmi kuljetettiin hevoskyydillä Tampereen masuunille rikastettavaksi. Työt lopetettiin vuonna 1865.
Kultakaivos
Toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittävin vaihe kaivoksen historiassa alkoi kun Oy Vuoksenniska Ab ryhtyi vuonna 1935 tutkimaan alueen malmivaroja. Tällöin todettiin, että rautamalmi ei ollut riittävän rikasta, jotta louhinta olisi ollut kannattavaa. Toisaalta raudanvalmistusta aiemmin haitannutta kuparia esiintyi paikoin merkittäviä määriä.
Yllättäen kalliosta löytyi myös kultaa ja hopeaa, jopa siinä määrin että louhinta olisi taloudellisesti kannattavaa.
Kaivostoiminnan johtoon kutsuttiin 60 -vuotias vapaaherra Erik Aminoff, jolla oli takanaan pitkä kansainvälinen kaivosura. Sodasta johtuen kansainvälinen yhteistoiminta oli mahdotonta, joten Haverin kaivos luotiin pääosin kotimaisin voimin.
Kultakaivostoiminta alkoi vuonna 1939 ja jatkui vuoteen 1960 saakka. Kaivoksessa työskenteli n. 150 henkilöä. Kaivosinsinööri Stigzelius suunnitteli kaivoksen kokonaishahmon, jonka esikuvana on 1700-luvulta periytyvä ruukkikaava. Asemakaavassa on toteutettu väljän kaupunkirakentamisen periaatteita, jossa kaivoksen sosiaalinen hierarkia erottuu selkeästi. Tuotantorakennusten lisäksi alueelle rakennutettiin asuntoalue noin 50 perheelle ja lisäksi poikamiehille tarkoitettu asuntola.
Malmia louhittiin kaivoskäytävien lisäksi avolouhoksesta, joka on n. 80 m syvä ja n. 100 m leveä. Vuosittain louhittiin 1940-luvulla 30 000 - 50 000 tonnia vuodessa ja 1950-luvulla päästiin 120 000 tonnin vuosituotantoon. Haveri oli aikanaan Suomen ainoa kaivos, jonka päätuotteena oli kulta. Kultaa tuotettiin n. 300 kg vuodessa, mikä vastasi tuolloin kotimaan kysyntää. Metalli jalostettiin Haverissa. Kupari rahdattiin Outokumpuun raakarikasteena edelleen rikastettavaksi.
Kaivostoimintaan liittyneistä rakennuksista on merkittävä osa säilynyt ja niistä suurin osa on käytössä. Yksityishenkilöt ovat vastanneet Piippulanrivin työläisasuntojen kunnostuksesta. Kaivosmäen tuotantorakennuksia ja Piippulanrivin ”Vankitalo” kunnostettiin alueen kehittämishankkeiden aikana. Haverin kaivoskylä on maamme oloissa ainoa kaivoskylä, jossa on suurelta osin säilynyt sen alkuperäinen muoto.
Haverin kaivosalue sijaitsee Ylöjärven Viljakkalassa, Inkulan kylässä, entisestä Viljakkalan kirkonkylästä n. 1 km länsi-luoteeseen Kyrösjärven Kirkkojärven ja Humalahiedan väliin jäävällä kannaksella entisillä Haverin tilan mailla.
