Partion ABC

Partiossa on paljon monille vieraita sanoja, lyhenteitä ja tapoja. Tästä tiivistetystä paketista pääset alkuun!

Ikäkaudet

Sudenpentu (7–9-vuotias)

Seikkailija (10–12-vuotias)

Tarpoja (12–15-vuotias)

Samoaja (15–17-vuotias)

Vaeltaja (18–22-vuotias partiolainen)

Lisäksi: aikuiset ja perhepartio

Lyhenteet

B-P = Lord Robert Baden-Powell of Gilwell

EVP = ei vielä partiolainen

Ko-Gi = Kolmiapila-Gilwell -kurssi

LPK = lippukunta

LPKJ = lippukunnan johtaja

PJ = Partiojohtaja

PJN = Partiojohtajien neuvosto (kokous, johon kaikki lippukunnan aikuiset ja vanhemmat ovat tervetulleita)

PT-kisat = Partiotaitokilpailu

PäPa = Pääkaupunkiseudun Partiolaiset

SP = Suomen Partiolaiset

WAGGGS = Partiotyttöjen maailmanliitto, johon SP kuuluu ja jonka kulta-sinistä apilamerkkiä pojatkin kantavat

WOSM = Partioliikkeen maailmanjärjestö, johon SP kuuluu ja jolla on lupausmerkkinä violetti-valkoinen lilja

Katso lisää: https://fi.scoutwiki.org/Luettelo_lyhenteist%C3%A4

Partiosanastoa

Akela = sudenpentulauman johtaja

Baden-Powell, B-P (Bii-pii) = englantilainen Robert Stephenson Smyth Baden-Powell (myöhemmin Lordi Baden-Powell of Gilwell), joka perusti partion vuonna 1907.

Jälki = sudenpentuohjelmaan kuuluva merkki

Kolo = ryhmien kokoontumispaikka

Lauma = sudenpentujen ryhmä

Lippukunnan hallitus = lippukunnan asioista päättävä neuvosto

Lippukunta = itsenäinen partiolaisten paikallisyhdistys

Nakki = pieni tehtävä, joka saattaa napsahtaa omalle kohdalle

Partiojohtaja = yli 18-vuotias, joka on suorittanut partiojohtajan peruskurssin

Sampo = seikkailijajohtaja

Seikkailijajoukkue = seikkailijoiden ryhmä

Vartio = tarpojien ryhmä

Vartionjohtaja = tarpojien ryhmän johtaja

Katso lisää: https://fi.scoutwiki.org/Partiosanasto

Miksi? (ohjeita partiotapoihin)

…partiolainen kättelee aina vasemmalla kädellä?

Vasemmalla kädellä kättelyyn on liitetty useita merkityksiä ja syitä.

Afrikassa, josta B-P tavan toi, soturit kantoivat kilpeä vasemmassa kädessä. Tavatessaan henkilön, johon he luottivat, he laskivat kilpensä ja kättelivät vasemmalla kädellä.
Vasen käsi on hieman lähempänä sydäntä kuin oikea.
Vasemmalla kädellä käteltäessä voidaan samanaikaisesti tehdä myös partiotervehdys normaalisti oikealla kädellä.
Vasemmalla kädellä kätteleminen symboloi sitä, ettei partio ole mikään tavallinen harrastus ja yhteistä partiolaisuutta osoitetaan tervehdittäessä.

…partiolaisilla on oma partiotervehdys ja miten se tehdään?

Partiotervehdys tehdään kohottamalla oikea käsi kämmen eteenpäin, peukalo pikkusormen kynnen päällä ja muut sormet suoraan ylöspäin. Kolme sormea muistuttavat partiolaista partiolupauksen kolmesta kohdasta. Peukalon ja pikkusormen muodostama ympyrä muistuttaa partiolaisten keskinäisestä veljeydestä.

Sudenpentujen tervehdys tehdään hieman eri tavalla, peukalo sitoo nimettömän ja pikkusormen ja kaksi sormea nostetaan ylöspäin. Tervehdyksen kaksi sormea muistuttavat sudenpentujen kahdesta ihanteesta. Peukalo, joka sitoo nimettömän ja pikkusormen kohti kämmentä, kuvastaa sitä huolenpitoa ja suojaa, jota isomman kuuluu antaa pienemmälleen. Sormet voivat olla myös sudenpennun kaksi korvaa, jotka valppaina kuuntelevat ympäristön ääniä.

…lipunnostot ja -laskut?

Lipun kunnioitus on partiolaisille tärkeää. Lipunnostoon pukeudutaan partiopaitoihin ja huiveihin. Ennen tilaisuutta asettaudutaan esimerkiksi puoliympyrään lipputangon luokse. Lipunnostoa johtaa usein lippukunnanjohtaja tai leirin/retkenjohtaja. Lipunnostajia on kaksi, joista toinen kantaa lippua ja toinen kiinnittää sen lipputangon naruihin lippusolmuilla tai klipseillä. Lippu on taiteltu oikein, kun se on siististi neliön mallinen ja siinä näkyy vain sinistä osaa, ei valkoista. Kun lippu on taiteltu oikein, se auttaa huomattavasti lipun nostossa. Hyvin taiteltu ja valmisteltu lippu ei myöskään osu niin helposti maahan. Pojat ja miehet ottavat hatut pois lipun irrotessa kantajan kädestä. Lipunnostoa katselevat nostavat kaksi tai kolme sormea oikealla kädellä ohimon ja otsan alueelle partiotervehdykseen. Lipun nostajat ottavat myös askelia taaksepäin ja osoittavat kunnioitusta. Lipun laskussa kunnioitusta osoittava käsi laitetaan otsalle lipun lähtiessä laskeutumaan. Käsi lasketaan, kun lipun kantaja saa lipusta otteen. Lipunnosto ja -laskutilaisuudet ovat rauhallisia, myös joku lippulaulu saatetaan laulaa.

…partiolaiset käyttävät huivia?

Partiolainen käyttää aina edustamansa organisaation huivia. Suomessa suomalaisella partiolaisella on siis oman partiolippukuntansa lippukuntahuivi, partiopiiriä edustettaessa piirihuivi ja ulkomailla Suomen Partiolaisten edustushuivi, joka on lipunsininen ja valkoisella reunustettu. Partiohuiveista saa usein vinkkejä siitä, minkälaiseen tai mihin lippukuntaan toinen partiolainen kuuluu. Yhtenäinen pukeutuminen luo yhteenkuuluvuutta ja partiohuivi kuuluukin partioasuihin ympäri maan. Tämä liittää jokaisen partiolaisen maailmanlaajuiseen liikkeeseen. Partiohuivia voi käyttää myös hätäensiapuna, esimerkiksi sidoksena tai tukena nyrjähtäneelle ranteelle.

...partiolaiset huutavat?

Partiohuudot ovat oleellinen osa jokapäiväistä partiotoimintaa. Usein lippukunnilla ja ryhmillä on omat huudot. Partiolaisilta löytyy myös paljon perinteisiä ja itse keksittyjä huutoja esimerkiksi kiittämiseen, ruokailuun ja nuotiolle.

...partiolaiset laulavat?

Partiolaisilta löytyy paljon perinteisiä partiolauluja, joita on kiva laulaa yhdessä esimerkiksi iltanuotiolla. Yleisesti käytössä on myös lastenlauluja ja ikivihreitä, mutta miksipä ei voisi kajauttaa ilmoille myös jotain ihan uusia kappaleita. Laulu luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.