Ronda on rakkaan ponimme Claran ainoaksi jäänyt jälkeläinen – olikin siis selvää, että Ronda jäisi meille kotiin kun muut varsat myytäisiin. Clara menehtyi aika pian Rondan vieroituksen jälkeen pitkään jatkuneisiin jalkaongelmiin.  Rondan jalat saivat hyvät pisteet, joten sen ratsukoulutus saatettiin aloittaa. Aivan kaikkiin tavoitteisiin Ronda ei yltänyt ajallaan, joten päätimme astuttaa ponin. Sopiva ori löytyi Saksasta, ja astutus saatiin pian sovittua. Varsa sai pian pikkuveljen, ja kun toivottu tammavarsa viimein syntyi, oli meidän tullut aika luopua Rondasta.
-kasvattaja 

Ronda on kasvattajansa mukaan emänsä tavoin melkoinen persoona. Se ei ole kovinkaan rohkea, ja useimmiten tervehtii etenkin vieraampia ihmisiä häntä edellä ja korvat valmiiksi vähän luimussa. Hiukan epäluuloisen ponitamman voittaminen puolelleen ei käy aivan käden käänteessä, Ronda ei ole järin perso herkuille saati rapsutuksille. Poikkeuksen tekee karvanlähtöaika, jolloin se rakastaa hinkata niskaansa hoitajaansa vasten tämän miltei kumoten. Muutoin Ronda on sitä mieltä, että pidetään ne käpälät siellä omalla puolella! Jos ei parista luimuilusta usko, Ronda näykkäisee hihasta eikä päästä välttämättä ihan äkkiä edes irti. Temperamenttia pikkuneidiltä löytyykin vaikka muille jakaa, sekä asennetta. Tämä näkyy niin jalan polkemisena kuin kavioiden ajoittaisena maahanliimaantumisena. “Ja minähän EN tee!”

Siinä missä hoitaessa Ronda muistuttaa elävästi pahantuulista teiniä, on se tunnilla huomattavasti miellyttävämpi tapaus. Harvalla tuntilaisella on mitään pahaa sanottavaa Rondasta! Sillä on mukavat liikkeet ja eritoten laukka saa tuon tuostakin kehuja ihanuudestaan. Lisäksi Ronda on ratsastettavuudeltaan hyvä ja reagoi apuihin täsmällisesti ja herkästi. Jos jotakin negatiivista, niin Rondaa ei todellakaan ole helppo koota. Se on kerrassaan mahdoton tehtävä, jossa aina edes ratsastuksenopettajamme eivät onnistu. “Niputtamisesta” Ronda vain hermostuu, ja silloin sen karsinakäytös tulee esiin myös kentällä: Ronda osaa todella hangoitella vastaan hermostuessaan.

Rondalla on hyvää silmää esteille ja se hyppääkin mielellään, siinä touhussa kun ei tarvitse mennä niska nutturalla. Ronda hyppää hyvin, joskaan kovinkaan ketterä se ei ole. Ei siis kannata jättää aivan kaikkea ponin varaan!