Geulae UGH! THV

A MOMENT OF REST

28.07.2024 | Kirjoittanut VRL-14982, Elizabeth (771 sanaa)

--------

Zion ohjasi Gershoomia kentälle, ohjat kevyinä. Katsomossa oli paljon ihmisiä ja oli äänekästä. Zion oli ensimmäistä kertaa Britanniassa, ja jo se oli tehnyt kilpailuviikosta aikamoisen jännittävän.. Lisäksi Gershoom oli ollut hermostunut koko Britanniassa olonsa ajan. Kisoissa vallinnut jatkuva hälinä sekä isot ihmis- sekä hevosmäärät olivat pitäneet orin aika jännittyneenä. Gershoom oli tottunut kilpailuihin tietenkin, mutta Power Jump oli jotain aivan muuta! Zion ei ollut koskaan nähnyt niin paljon ratsukoita yhdessä paikassa ja ei ollut Gershoomikaan! Ori oli vaikuttanut aika erilaiselta.. ei kauheammin omalta itseltään.. Mies ajatteli vain että ehkä ori on vain hermostunut ja rentoutuu pian, jossain kohtaa.. Yleensä Gershoom onkin vähän jännittynyt hälinästä kisapaikoilla mutta on kyllä normaalisti rauhoittunut ennen kisasuoritusta..

Kuitenkin, yleisö metelöi innostuksesta, kun kuuluttaja kutsui seuraavan ratsukon radalle: "Sitten näemme illan toisen De La Rosan: numero 34, Zion De La Rosa – Geulae UGH! THV. Siinäpä nimi hevosella." Lopulta kuulutuksen kuulettua, mies ohjasi raitaturkkisen hevosen kentälle. “Come on, Gershoom, we’ve got this,” Zion kuiskasi. Gershoom oli erilainen näky esteradoilla sen hauskan värin vuoksi. Ori oli brindle ja sen raidat ei yleensä jää huomaamatta, pariin otteeseen Gershoomin väriä ollaan tultu myös kehumaan! Zion kannusti raitaturkkisen hevosen sisään ratsastuskentälle. Pian lähtömerkki annettiin ja Zion kokosi ohjat, antaen Gershoomille kevyen puristuksen pohkeillaan orin kylkiin. Ori vastasi hitaasti, oudon hitaasti, yleensä se lähtee heti liikkeeseen kuultua tutun lähtömerkin mutta nyt tuntui vain siltä että merkki vain hidasti orin menoa.. Gershoom tuntui jotenkin erityisen tahmaiselta. Verkassa ori oli ollut edes pikkaisen energisempi, mutta nyt… Se ei liikkunut kuten tavallisesti. Laukka myös tuntui erilaiselta ja tuntui että Gershoomia piti rohkasta kokoajan enemmän eteenpäin. Zion ohjasi Gershoomin ensimmäiselle esteelle. Ori kuitenkin hätkähti viime hetkellä ja pysähtyi kuin seinään.

"Kielto ensimmäisellä esteellä. Mikäs siinä mättäsi? Hevonen vain totesi: mene keskenäsi!" kuului kaiuttimista.

Zion huokaisi syvään, taputti kevyesti Gershoomia kaulalle ja valmistautui uuteen yritykseen. Tällä kertaa ratsukko pääsi esteen yli, mutta heikosti.. "Ei vakuuttava alku… De La Rosa tulee uudelleen… yli. Huh huh." Toinen este ei sujunut paremmin. Gershoom pudotti puomin ja tämä toistui seuraavilla esteillä. Zion teki kaikkensa pitääkseen ratsunsa vauhdissa, mutta oriin liikkeet olivat laiskoja. Ori juuri ja juuri hyppäsi, ihme ettei vain juossut esteen läpi.. "Toiselta esteeltä pudotus. Hevonen tuntuu lattealta ja vaisulta. Ratsukko ottaa esteitä mukaansa kuin hiukset takkuja," kuuluttaja jatkoi. Yleisö kuulosti taas pettyneeltä. Kun Gershoom pudotti viimeisenkin esteen, yleisö taputti hiljaa. "Ei ole kehumista. Tämän päivän surullisin saldo on tässä: 28 virhepistettä. Pistäisin hevosen kyllä eläinlääkärin tarkastettavaksi heti paikalla, jotain saattoi olla vialla." kuuluttaja sanoi. Zion nosti käden pieneksi kiitokseksi yleisölle ja ratsasti Gershoomin ulos radalta. Mies oli pikkaisen pettynyt.. 

Iliana odotti Zionia kentänlaidalla, huolestunut ilme naisen kasvoilla. “What happened out there?” Iliana kysyi, kun Zion laskeutui satulasta. “I don’t know,” Zion vastasi. “He felt off from the start. Like he didn’t have any energy.” Iliana nyökkäsi ja silitti Gershoomin hikistä kaulaa. “We’ll get him checked as soon as we can.” Iliana katsoi huolestuneena Gershoomia, ori seisoi hiljaa, selvästi väsynyt ja jännittynyt, eikä se tavalliseen tapaan rauhoittunut suorituksen jälkeen. Zion huomasi sen itsekin, että jotain oli vialla, mutta ei ollut osannut yhdistää käytöstä mihinkään vakavampaan. "Maybe he’s just tired," Zion sanoi vielä, mutta hänen äänessään kuului epävarmuutta. "The travel, the noise... it’s a lot for him." Iliana kuitenkin tarkasteli oria tarkemmin ja huomasi, että Gershoomin liikkeet olivat jäykkiä. "Zion," hän sanoi hiljaa, "I think it’s more than just nerves." Zion katsoi vaimoaansa hämmentyneenä, "What do you mean its more than nerves?" Iliana huokaisi ja katsoi oria. Se hikoili ja näytti huolestuttavan väsyneeltä.. "I think he might have pulled something, maybe strained a muscle or a ligament," Iliana ehdotti.

Seuraava päivä Gershoom vietiin suoraan eläinlääkärin tarkastettavaksi. Orin vaisu käytös ja heikko suoritus vaativat selityksen. “It looks like he’s strained a muscle in his back,” eläinlääkäri sanoi tunnustellessaan Gershoomin selkää. “It’s not severe, but it explains the lack of energy.” Zion huokaisi helpotuksesta. “So he’ll recover?” Eläinlääkäri käänsi katseen orista Zioniin. “Yes,” eläinlääkäri vastasi. “But he needs rest. No competitions until he’s completely healed.” Kun he lähtivät klinikalta, Iliana puristi Zionin kättä. “It’s a relief it wasn’t something more serious,” Iliana sanoi. “Gershoom will bounce back. He’s strong." Zion nyökkäsi ja katsoi trailerissa lepäävää oria. “He deserves the rest. I pushed him too hard in UK. Never again.” 

Kotona, Yhdysvalloissa Gershoom sai levätä ja Zion osti sille myös uuden mukavamman satulan, jonka pitäisi istua mukavammin kuin vanha satula. Orin vanha satula oli muutenkin pikkaisen kulunut joten uusi satula tilalle oli ihan fiksu päätös. Zion tuli hetken päästä antamaan ruuat orille ja silitti sen pehmeää karvaa. "Now you can rest easy, my friend," Zion sanoi hiljaa ja silitti Gershoomin kaulaa. "We'll take it slow, and when you're ready, we'll get back to jumping."