Facebook itseilmaisun kanavana sekä ilmeinen syy siihen, miksi sitä vihataan joissain piireissä

Kimmo Huosionmaa B.Sc.,BBA


https://sites.google.com/view/kimmonlinkit/etusivu

Facebook haluaa saada ihmiset hankkimaan lisää kavereita itselleen tuolla sosiaalisen median suuressa ja mahtavassa kohtaamispaikassa. Ja mikseivät sen työntekijät haluasi tätä tehdä, koska mitä suurempi on ihmisen kaveripiiri, niin sitä suurempi kattavuus on hänen julkaisemallaan kirjoituksella. Mutta kuten tiedämme, niin kaikilla asioilla on vähintään kaksi puolta. Facebook voi sitten aiheuttaa myös hyvin vaikeaa ahdistusta toisille ihmisille, ja jos ihmisille ei kerrota tai heitä ei ohjata tuon palvelun käytössä, niin silloin voi heidän tietoturvansa vaarantua oikeasti.


Kuten tiedämme niin Facebookissa voidaan tehdä melkein mitä hyvänsä, jos ihmisiltä halutaan hankkia erilaista tietoa heidän yksityiselämästään. Tuossa virtuaalisessa verkostossa sellainen asia, että kaikki maailman ihmiset, jotka ovat tuossa sosiaalisessa mediassa mukana, ovat viiden klikkauksen päässä toisistaan, joten siksi täytyy muistaa, että myös supervallan presidentti voi olla jopa jonkun henkilön Facebook-kaverina käyttäen salattua henkilöllisyyttä eli valeprofiilia. Samoin on käsitettävä sellainen asia, että Facebook-kaveri ei ole sama asia, kuin oikea kaveri, ja Facebookissa tuollainen termi tarkoittaa sitä, että henkilö kuuluu jonkun Facebookin käyttäjän verkostoon eikä sitä, että nuo henkilöt mitenkään muuten tuntevat ollenkaan toisiaan tai tietäisivät, että onko heitä oikeasti edes olemassa. Kyseessä voi olla silloin olla esimerkiksi jonkun henkilön valeprofiili tai jonkin muu vastaava asia. Jotkut ihmiset tekevät julkkisten nimiin valeprofiileja, jotta saisivat urkittua heidän yksityiselämäänsä, tai sitten he muka ovat tuollaisen julkkiksen nimiin itse tekemänsä valeprofiilin "kavereita", jotta saavat sitten esimerkiksi esiintyä heidän kaverinaan nostaen omaa sosiaalista asemaansa kaveripiirissään.


Varmasti esimerkiksi sovellus, mikä auttaa tunnistamaan facebook-kaverin fyysisen sijainnin voi olla erittäin ikävä väline, jos siihen sitten liittyy vaikkapa huumekauppaa tai muuta vastaavaa toimintaa. Ja esimerkiksi huumepoliisin käyttämänä tuo sovellus voi tietenkin auttaa paikallistamaan huumekauppiaan tai sitten jos jossain asunnossa rupeaa tilanne muuttumaan vakavaksi, niin silloin voivat tukimiehet löytää henkilön tuon sovelluksen avulla, mutta tietenkin tällainen sovellus toimii myös toisinpäin. Huumekauppias kykenee sitten etsimään asiakkaitaan tai MC-jengien pomo voi käyttää tällaista sovellusta erittäin vaarallisesti.


Hän voi näet tällaisen sovelluksen avulla paljastaa sen, että joku henkilö ei olekaan siellä missä hän väittää olevansa tai päästä jopa selville viranomaisen kotiosoitteesta, jos tämä lataa vahingossa vääriä sovelluksia kännykkäänsä. Kuten tiedämme niin kaikki Facebookissa tapahtuva toiminta on vapaaehtoista, mutta kun puhutaan esimerkiksi siitä, että joku työnvälityspalvelu pitää yhteyttä työläisiin facebookin välityksellä, niin silloin tietenkin voidaan väittää, että tuollainen toiminta sitten lisää Facebookin käyttäjien määrää. Kun puhutaan siitä, että ihminen irrottautuisi facebookista, niin se ei välttämättä olekaan niin helppoa kuin media antaa ymmärtää, ja tässä en saarnaa julkaisu sekä sananvapaudesta.


Näet osa maailman yhtiöiden keräämästä palautteesta sekä asiakastyytyväisyys tutkimuksista tehdään nykyään Facebookin kautta,ja yhtiöiden politiikka tietenkin on se, että kun Facebook ei mitään maksa, niin silloin se pitää hankkia, jotta asiakas voi olla heihin yhteydessä. Kuitenkaan koskaan ei saa unohtaa sitä, että Facebook antaa vain hyvin valikoivan kuvan tapahtumasta. Eli sinne kirjoittaa monesti ihmisiä, joilla ei ole mitään media-alan koulutusta eivätkä he arvoi lähteitä ollenkaan. Mutta kuitenkin voidaan sanoa, että Facebook on nostanut sitten esiin monia asioita, joihin ei ennen olisi jostain syystä haluttu tai osattu ottaa kantaa. Facebookia käytetään varmasti osana tiedustelutyötä.


Sen avulla kysellään tietoja esimerkiksi joidenkin tutkien aaltopituuksista, tai sitten houkutellaan alamaailman miehiä kertomaan huumekätköjen sijaintia poliisille sekä myös tiedustellaan varusmiesten ja miksei myös poliisien sekä upseerien kytköksiä erilaisiin liivijengeihin. Tällä tarkoitan, että kenellä hyvänsä voi olla suhteita näihin “United brotherhood” tyylisiin järjestöihin. Mutta kun puhutaan siitä, mikä ihmiset ajoi aikoinaan Facebookiin, niin kyse oli tietenkin median “anti-facebook”-kampanja, mikä sitten sai aikaan kiinnostuksen lisääntymisen tuota kanavaa kohtaan. Ja sen jälkeen alkoivat myös yhtiöiden johtajat ymmärtää tuon kanavan merkityksen tiedon hankkimisen välineenä. Facebook on virtuaalinen verkosto, jonka avulla ihmiset voivat pitää yhteyttä toisiinsa, vaikka he ovatkin toisella puolen maailmaan toisiinsa nähden.


Nimenomaan siivoojien sekä muiden palvelualan työntekijöiden päälle käytiin sillä tavoin, että mediassa ikään kuin alettiin ohjeistaa sitä, että facebookia ei saisi työntekijä ollenkaan käyttää. Tuo sitten ikään kuin sai aikaan sen, että alettiin tutkia sitä, mitä tuolla muutamien mielipidekirjoittajien kanavalla kirjoitettiin, eli seurauksena oli se, että tiettyjen tiukkojen ohjeiden takana oli ilmeisesti henkilöitä, joilla oli salattavaa siinä, mitä he työpaikoillaan tekivät. Se että jonkun yhtiön pomot ikään kuin pelottelivat työntekijöitä potkuilla, sai aikaan sen, ihmiset kiinnostuivat todella paljon tuosta kanavasta, koska jos kyseessä oli ikään kuin vain muutamien blogikirjoittajien kampanjoista, niin silloin tietenkin on merkillistä, miten iltalehden kannet täyttyivät uutisista, joiden mukaan Facebook lähtee pois puhelimesta välittömästi.


Samoin valtavan voimakas trollauskampanja levisi tuossa “täysin turhassa” kanavassa, mitä kukaan itseään kunnioittava älymystön edustaja ei koskaan käyttäisi. Tuolloin alkoi sitten selvitä sellainen asia, että nuo Facebookin kirjoitukset sitten saavat aikaan sen, että henkilöstä voidaan muodostaa täydellinen kuva, jolloin tietenkin jotkut ihmiset voivat antaa itsestään vähän toisen kuvan, kuin mitä he sitten haluaisivat antaa. Facebook paljastaa hyvin nopeasti sen, että onko ihmisellä oikeasti mitään sanottavaa, vai esittääkö hän vain olevansa jotain suurta ja upeaa.



Se mikä tietenkin auttaa profiloimaan palvelua, ja etsimään syitä siihen, että miksi sitä vihataan löytyy nimittäin tuon palvelun viestien pituudesta. Jos palvelun viestien pituutta ei ole rajoitettu, niin silloin tietenkin henkilön odotettaisiin kirjoittavan sinne sellaista, mistä hän ylipäätään ihmisille puhuu. Ja jos kympin ainekirjoittaja ei koskaan kirjoita mitään Facebookiin, niin silloin varmasti alkavat epäilykset herätä sitä kohtaan, että kuka ne aineet sitten on kirjoittanut? Samoin tulee ilmi se, että onko henkilö oikeasti sellainen luova ja hauska veikko, mitä hän kavereilleen tai kotonaan esittää olevansa, vai onko hänen arvomaailmansa täydellinen vastakohta sille, mitä hän haluaa muille esittää olevansa. Ja tietenkin joidenkin julkkisten väitetään teettävän blogejaan sekä muita julkaisuitaan muilla ihmisillä eli palkatuilla kirjoittajilla.