Kanavan Vartijat

Kovaa, mutta kivaa!

Partiolippukunta Kanavan Vartijat (KaVa) on Lempäälän keskustassa päämajaansa pitävä, vuonna 1951 perustettu, perinteikäs poikalippukunta. Kanavan Vartijat ovat luonnehtineet itseään erähenkiseksi ja luonnonläheiseksi lippukunnaksi. Tätä tavoitetta tukevia aktiviteetteja pyritäänkin painottamaan suoritettavassa ohjelmassa – ja täten takaamaan tervehenkistä luonnon parissa tapahtuvaa reippailua yhä uusille poikajoukoille.

Yhteistyö sisarlippukuntamme Erä-Pirkkojen kanssa on vahvaa. Yhteisillä tapahtumajärjestelyillä ja leireillä on saatu aikaan enemmän pienemmillä lippukuntakohtaisilla resurssipanoksilla.

Ryhmäkuva Kavan 75v juhlista 12.4.2026

Tunnukset

Huivi

Kanavan Vartijat käyttävät tasakylkisen kolmion muotoista sinistä partiohuivia.

Annettuaan partiolupauksen lippukunta myöntää jäsenelleen huivin kärkikolmioon ommeltavan huivimerkin.

Heraldinen selitys on vihreässä kentässä aaltokoroinen kultapaalu, jonka päällikkeenä on musta, viritetty suomalainen jalkajousi mustakärkisine kultanuolineen. Tunnus on mukailtu Lempäälän kunnan vaakunasta.

Huivimerkin on suunnitellut taidegraafikko Kalle Lehtonen vuonna 1968.

Uusi brodeerattu huivimerkki erä tilattiin vuonna 2022, vanhojen digipainettujen merkkien loputtua.

Lippu

Lipun on suunnitellut taidegraafikko Kalle Lehtonen, ja sen valmisti Taitopaino Tampereelta. Lipputangon ja kärjen teetti vanhempainneuvoston puheenjohtaja nimismies Yrjö Halmari.

Virallinen huuto

K-A-V-A,
Koska saadaan ruokaa?!,
KAVA!

Juhlavuoden 2026 huuto

Lempäälässä partioidaan
Kanavaa me vartioidaan

Parhaita on eräretket
Muistoihin jää meidän hetket

Kaappikellillä seilataan
Purjeillamme luovitaan

K-A-V-A
KAVA!

Vuoteen 2022 asti käytössä ollut sekä vuonna 2022 käyttöönotettu huivimerkki

Perinteet

Keksi- ja kahvioikeus

Tyypillistä KaValaisuutta on kahvi- ja keksioikeuksien saavuttaminen sekä tapa, jossa ensimmäisen luokan suoritusmerkin kanssa ei pidetä muita suoritusmerkkejä. Kahvioikeus myönnetään lippukunnan jäsenelle, joka on hyväksyttävästi suorittanut ensimmäisen luokan riihityksen. Tällöin hän saavuttaa oikeuden juoda kahvia lippukunnan tapahtumissa ja myös keittää sitä muille. Kahvioikeuden juuret ulottuvat 60-luvulle, jolloin ”joku vain keksi sen”. Tapa vakiintui sitten lippukuntaan. Mikäli riihitystä ei oltu suoritettuna, sai oikeuden sitten viimeistään PJ-soljella.

Keksioikeus saavutetaan PJ-soljen myötä, eli suorittamalla partiojohtajan peruskurssi hyväksytysti. Keksioikeus syntyi samaan tapaan 60-70 luvulla.
Kahvi- ja keksioikeus myönnetään erikseen lippukunnan kokoontumisten yhteydessä.

SMM & MMM-kisat

MMM (MaaliskuunMaastoMestaruus)-kisat alkoivat lippukunnassa Esko ”Eke” Halosen toimittamana. Ajatus kisoista periytyi Eken vanhasta kotilippukunnasta Tampereen poika-versoista. Kisat olivat alkuperin lippukunnan omien vartioiden väliset, ja ne järjestettiin ensimmäistä kertaa vuosien 1963-1964 tienoilla. MMM-kisat pyrittiin ajoittamaan aina maaliskuulle täysikuun aikaan, sillä silloin oli parhaat hiihtokelit.

Muutamien vuosien kuluttua todettiin, miten kisat voisi järjestää useamminkin. Näin syntyi SMM-kilpailut (SyyskuunMaastoMestaruus). SMM-kisat vakiintuivat myöhemmin yökisoiksi, MMM:n ollessa yleensä vain päiväkilpailut.

Kisojen luonne vastasi taitotasoltaan kakkosluokan suorituksia. Saattoi olla myös ykkösluokankin tehtäviä, jolloin näistä sai samalla merkinnän suorituskirjaansa. Joissain vaiheessa riihityksenkin pystyi suorittamaan kisaosallistumisena. Nykypäivänä kilvat testaavat osallistujiltaan perinteisiä partiotaitoja kovassa, mutta kivassa tunnelmassa. Tehtävien kirjo on hyvin laaja: kaikkea laastarin laitosta, yörastin vanhasuomalaisen asun ompeluun.

Kisat noudattavat 80-90-lukujen taitteessa hioutuneita tuttuja sääntöjä:

1§ Järjestäjä on aina oikeassa
2§ Mikäli sattuisi jostain syystä niin, että järjestäjä ei olisi oikeassa, noudatetaan pykälää 1.

Historia

Perustaminen ja toiminta

Partiopoikalippukunta Kanavan Vartijat perustettiin Lempäälän Lempoisissa 13. huhtikuuta vuonna 1951. Eino A. Mikkolainen kutsui kokoon joukon poikia, joille hän selvitti partiopoikatoimintaa. Ryynikästä löytyi vastikään armeijasta päässeet Uosukaisen veljekset, Erkki ja Matti, jotka Eino pyysi partioon vetäjiksi. Hiljan eläkkeelle siirtynyt Allu Tanninen Hämeen Partiopoikapiiristä opasti pojat vartionjohtajan tehtäviin.

Veljesten sovittiin hoitavan Lempäälän kanavan pohjoispuoleiset alueet, Einon hoidellessa eteläpuolisia osia. Silloiset partiokolot sijaitsivat Mikkolaisten kutomon tiloissa, sekä Uosukaisten omakotitalon alakerrassa. Ensimmäinen lippukunnanjohtaja oli itseoikeutetusti Eino itse. Lippukunnan taustayhteisönä oli heti alusta asti Lempäälän seurakunta, vaikkei se aivan alkuun kyennytkään tarjoamaan varoja tai tiloja lippukunnan käyttöön. Lastusten kartanon isäntä Birger Kingelin sen sijaan oli antanut luvan liikkua vapaasti maillaan, kunhan vain ei metsäpaloa sytytettäisi.

Näin alkoi Kanavan Vartijain toiminta. Uosukaisten kellarissa tehtiin puutöitä, kuten lentokoneiden pienoismalleja, talvella hiihdettiin ja kilpailtiin mm. Kangasalla. Martti Uosukainen muutti kuitenkin jo 1952 Helsinkiin, joten toiminta jäi Mikkolaisen harteille.

Vuonna 1956 perustettiin lippukunnan yhteyteen soittokunta, jonka pitkäaikaisena vetäjänä toimi Kauko Piippo. Aluksi harjoiteltiin kutomon tiloissa, kunnes siirryttiin Lempäälän yhteiskoulun tiloihin. Seurakunta tuki toimintaa vuotuisilla avustuksilla ja soittokunta puolestaan osallistui seurakunnallisiin tilaisuuksiin. Soittokunnan toiminta lakkasi vasta Piipon menehtymiseen 1974.

Lippukunnan omaa kämppää alettiin rakentamaan 70-luvun lopulla. Nyt jo edesmennyt kirkkoherra Heikki Miettinen ajatteli, että pappilasta puretun vanhan riihen hirsistä saisi partiolaisille kämpän. Paikaksi valikoitui vanha kesäleiripaikka Tervajärven rannalta. Hirret vietiin hevosella Tervajärven tilalta, sillä läheistä leirikeskusta ei ollut vielä rakennettu. Seurakunnan timpurit pystyttivät kämpän vesikattoon asti. Kämpän rakentaminen muistutti Iisakin kirkkoa, ikkunat kämpälle saatiin vasta 80-luvulla. Kämpästä tuli todennäköisesti jo rakennusvaiheessa Lempäälän muidenkin lippukuntien kämppä.

80-luvun lopulla seurakunta antoi lippukunnille retkeilymaata käyttöön. Kanavan Vartijat olivat ainoita, jotka rakensivat alueelle koskaan mitään. Vuonna 1991 alueelle nousikin laavu, joka palveli lippukuntaa vuoteen 2016 asti, jolloin se purettiin huonokuntoisena. Uusi laavu rakennettiin samana kesänä samalle paikalle. Laavun alue oli kovassa käytössä vuosien mittaan, ja sinne rakennettiinkin keittokatos palvelemaan isompaakin lippukuntaleiriä.

Venetoiminta alkoi 1990-luvulla, kun Meskasen-perhekunta lahjoitti lippukunnalle pienen purjeveneen. Vene nimettiin Loiston jälkeisissä tunnelmissa Tuulikelliksi. Myöhemmin lippukunta täydensi laivastoaan ostamalla toisen veneen. Tämä uusi vene oli hytillinen, joten se nimettiin Kaappikelliksi. Veneet olivat kovassa käytössä kesäisin, kunnes jäivät toiminnan hiivuttua pressujen alle. Keväällä 2014 Tonttuvartio puhdisti veneen, ja näin Kaappikelli seilasi jälleen. Tuulikelli päätyi huonokuntoisuutensa vuoksi vuosia sitten savuna ilmaan.

Oma lippu ja tunnus

Vuonna 1968 vasta perustettu vanhempainneuvosto hankki lippukunnalle oman lipun, joka naulattiinkin jo saman vuoden kesäleirillä. Aika ripeätä toimintaa! Lipun suunnitteli taidegraafikko Kalle Lehtonen ja sen valmisti Taitopaino Tampereelta. Ensimmäisen lipputangon ja kärjen teetti vanhempainneuvoston ensimmäinen puheenjohtaja nimismies Yrjö Halmari.

Lippukunnanjohtajat Kanavan Vartijoissa

Eino A. Mikkolainen 1951–1953
Martti ”Nasku” Kauppinen 1954–1955 (9/1956)
Reijo "Pepe" Salonen 1956–1959
Yrjö Kalliokuusi 1960
Hannu Kettunen 1961–1964
Torsti Lettoranta 1965–1968
Esko ”Eke” Halonen 1969–1971
Tapani Länsirinne 1971–1973
Vilho ”Ville” Pihlaja 1974–1980
Pekka Länsirinne 1980–1981
Jouko ”Jokke” Rautkivi 1982–1984 (1985)
Pekka Länsirinne (1985)–1986
Osmo J. Paija 1987–(1988)
Pekka Länsirinne 1988–1990 (1991)
Veikko Kuumola 1991–(1992)
Tuomas Miettinen 1992–(1993–?)
Pekka Länsirinne 1993–(1994–1995)
Sami Leppänen 1995–1996
Tuomas Miettinen 1997–(1998?)–2000
Tuomas Riikonen 2001–2005
Juuso Murkka 2007–2008
Santeri Saarinen 2008–2015
Oskari Nääjärvi 2015–2016
Ville Hakala 2016–2017
Oskari Nääjärvi 2018–2021
Kimmo Lahdensivu 2022–2023
Jari Leskinen 2024
Otso Miettinen 2025–

Kanavan Vartijat vuonna 1954

Page updated

Google Sites

Report abuse