Kimmo Huosionmaa B.Sc.,BBA

Alla on linkkejä jotka koskevat innovatiivista sekä liiketoiminnallista ja koulutuksellisia aspekteja

Avoin innovaatio voi olla valtava mahdollisuus saada lisää ihmisiä mukaan yhtiöiden tuotekehitykseen

Avoimen innovoinnin ideana on löytää tuotteelle tai tuotantotiimille mahdollisimman monenlaista osaamista. Innovointi tarkoittaa toimivan tuotteen valmistamista. Alussa ihmisen mielessä on kuva, minkä hän muuttaa ensin CAD-piirustuksiksi sekä tuoteen valmistamisessa tarvittaviksi asiakirjoiksi. Sitten se vielä pitää muuttaa konkreettiseksi esineeksi tai tietokoneen ymmärtämäksi ohjemistokoodiksi. Tässä toimintamallissa ei ole tärkeää se, että tietoturvan nimessä salataan tai peitellään ryhmän osaamista. Kun tuotetta innovoidaan, niin tietenkin ongelmana on se, että vaikka ryhmä työ palvelisi yhtiötä tai yhteisöä, ja se suojattaisiin patenteilla, niin kuitenkin tuotteiden kehittämisessä on tärkeintä ryhmän jäsenten henkilökohtainen panos sekä osallistuminen ryhmän toimintaan.


Se että onnistuuko ryhmä luomaan tuotteen, mikä räjäyttää tajunnan riippuu siitä, kuinka hyviä nämä henkilöt ovat työssään, ja kuinka hyvin he työnsä tekevät. Jos tuotteen tekemisessä ei tehdä parasta mahdollista työtä, niin silloin se epäonnistuu. Ryhmän johtajan tehtävä on motivoida alaisiaan tekemään parasta, mitä he osaavat. Kuten joskus ennenkin on sanottu, niin "se mitä tehdään pitää tehdä kunnolla". Tuolloin ryhmän jäseniä on kannustettava siihen, että he toisivat rohkeasti omia ajatuksiaan myös muiden käyttöön, eikä mitenkään ole järkevää pelotella heitä potkuilla kesken prosessin.


Kun tuotetta työstetään niin kun se tuodaan markkinoille on jokaisen tuotteen arvoketjun osan toimittava täydellisesti. Arvoketjuun kuuluu tietenkin CAD-ohjelmiston avulla luodun kuvan muuttaminen todelliseksi tuotteeksi, ja sitten vielä kyseinen tuote pitää vielä viedä markkinoille, niin että ostajakandidaatit eli liidit. Tällä tarkoitan sitä, että tuotteen markkinointi pitää hoitaa mallikkaasti, ja sitten se pitää myös viedä sellaiseen paikkaan, missä se kohtaa ostajat. Tuolloin nuo kotisivut sekä logistiikka ovat avainasemassa, kun tuotetta aletaan viedä kuluttajille. Arvoketjun alkupäässä tietenkin ovat raaka-aineet.


Tuotannossa pitää muistaa se, että ei riitä että tuote on hyvän näköinen, vaan sen tuotantoprosessin täytyy myös näyttää hyvältä. Eli kun tuotetta valmistetaan, niin tietenkään sen tuotantoketju ei saa olla missään nimessä orjatyöhön perustuva, eikä se saa myöskään edistää korruptiota tai mielivaltaa. Nykyään pitää muistaa sellainen asia, että sosiaalinen media estää perinteisen sensuurin, joten mitään tuotantoprosessissa olevia eettisiä epäkohtia ei enää voi salata, ja sama koskee prosessin edetessä syntyviä jätteitä, eli kukaan ei varmasti halua PCP tai dioksiiniyhditeitä ruokaansa. Mutta kuitenkin sosiaalinen media pitää nähdä rajattomien mahdollisuuksien kenttänä, missä ihmiset sitten esittävät huomioita tai parannusehdotuksia maailman asioihin. Se voi myös toimia tehokkaana viestivälineenä yhteisön jäsenten välillä, kun he tiedottavat toisiaan erilaisista asioista. Saako esimerkiksi Facebookia käyttää yhtiön sisäiseen viestintään riippuu siitä, mikä on sen politiikka tämän asian suhteen, mutta itse olen sitä mieltä, että turha sosiaalisen median käytön rajoittaminen ainoastaan kuormittaa järjestelmää, mutta tietenkin esimerkiksi asevoimien tai poliisin kanta asioihin joista saa keskustella Facebookissa voi olla toinen kuin jollain pelifirmalla tai muilla yksityisillä yrityksillä. Näiden valtion salaisia tietoja käsittelevien laitosten tietojenkäsittelymallia ei suoraan voida soveltaa yksityiseen sektoriin, ja tietenkin vaikkapa yliopiston työntekijän olisi aina julkaistava omia ajatuksiaan erilaisista asioita. Ja sosiaalinen media on loistava ympäristö tällaiseen toimintaan.


Kun puhutaan siitä, että kaikki tuotanto tapahtuu laillisesti, niin osassa maailman maista ei ole mitään korruptiota tai saastuttamista koskevia lakeja, joten sellaisia lakeja mitä ei ole olemassakaan ei voi mitenkään rikkoa. Avoin innovaatio edistää myös turvallisuutta, koska tuolloin tulee esille sellaisia asioita, kuin että esimerkiksi ilman rautaa valmistettu kromi-nikkeli-teräs ei hälytä lentokentän turvatarkastuksessa, joten silloin voi joku viedä esimerkiksi kirveen tai konepistoolin lentokoneeseen. Tuolloin tulee ilmi se, että jotkut materiaalit ovat vaarallisia, ja uskoisin että esimerkiksi terroristit ovat tietoisia siitä, että taistelulaiva "Tirpitz" ei laukaissut magneettimiinoja siksi, että se on valmistettu tästä antimagneettisesta metalliseoksesta. Kuitenkin arvoketjussa pitää muistaa se, että aivan ketjun alkupäässä on ihminen, joka piirtää noita välineitä, ja hän varmasti haluaa itsekin tuosta työstä tunnustusta,eli hän varmaan haluaisi tulla mukaan esiintymään muille, kun tuotosta esitellään. Tuoteen tekeminen on asia, mikä on oikeastaan luovan prosessin ilmentymä.


Tuossa prosessissa sitten nuo ryhmän jäsenet syntetisoivat mieleensä tulevia asioita paperille tai tietokoneen tiedostoihin, ja tämän takia toimivan tuotteen tekeminen ei mitenkään eroa taideteoksen tekemisestä, eli siinä muutetaan abstraktio tuotteeksi, joka voi olla todella käänteen tekevä. Mutta jotta tuote olisi onnistunut, pitää ensin antaa abstraktien ajatusten muuttua kuviksi, joiden perusteella sitä ryhdytään työstämään konkreettisesti. Ja tuolloin pitää ihmisen olla todella 100% mukava tuossa prosessissa, noin sitten löytyvät ne pienet virheet, jotka voivat muuttaa kasan paperia menestykseksi,mutta jos tuote sitten ei toimikaan, niin tuloksena voi olla katastrofi. Tuotekehitys on yhtiön toiminnan kulmakivi, joka pitää sen tuotteet uusina ja raikkaina, jolloin ihmiset myös päivittävät niitä, mikä tuo yhtiön kassaan rahaa. Jos vaikka tuotantoa aloittelevan yhtiön ensimmäinen tuote ei täytä odotuksia, niin silloin tulos on melko varmasti konkurssi.