ANDIANO'S
⎯ KÄÄPIÖVILLAKOIRAT ⎯
ANDIANO'S
⎯ KÄÄPIÖVILLAKOIRAT ⎯
Kasvatamme kääpiövillakoiria pienimuotoisesti, mutta tositarkoituksella kotonamme Vantaalla. Tärkeintä meille on terveys, tasapainoinen rakenne ja hyvä luonne.
Turkinhoito on osa villakoiran terveydenhuoltoa. Kaikkien villakoirien turkki vaatii hoitoa säännöllisesti, vähintään noin kuukauden välein. Nuorelle tai pidemmässä turkissa pidetylle villakoiralle turkin pesu ja trimmaus on aiheellista tehdä useammin, jopa viikoittain. Turkinhoito ei ole mahdottoman vaikeaa, mutta se vaatii aikaa, perusteellisuutta ja säännöllisyyttä.
Villakoiraa ei harjailla päivittäin, mutta sille tehdään säännöllisesti laajempi turkinhoitorutiini seuraavine vaiheineen:
Takkujen avaaminen
Pesu
Kuivaus tehokkaalla kuivaimella, harjaten karvaa samalla suoraksi karstalla. Tämä turkin karstaaminen suoraksi estää takkujen muodostumista
Turkin läpikäynti karstalla ja kammalla, jolla varmistetaan, ettei turkkiin ole jäänyt takkuja
Konetyöt, eli naaman, kaulan, tassujen, hännäntyven ja mahanalusen trimmaaminen koneella
Muun turkin muotoilu saksilla
Kynsien leikkaus ja korvien tarkistaminen, tarvittaessa siistiminen
Pitkäturkkisella villakoiralla kampauksen tekeminen
Pitkänkään turkin ylläpito ei rajoita villakoiran elämää - omat koirani liikkuvat pitkästä näyttelyturkista huolimatta päivittäin luonnossa ja käyvät kesäisin myös uimassa.
Tutustu turkinhoitoon villakoirakerhon sivuilla: https://villakoirakerho.com/turkinhoito/
Pienillä villakoirilla yleisimpiä sairauksia ovat polvilumpion sijoiltaanmeno eli patellaluksaatio ja silmäsairaudet.
Polviolumpion sijoiltaanmenot eli patellaluksaatiot ovat yleisiä pienikokoisilla koirilla. Sijoiltaanmenot ovat eri asteisia ja pahimpia patellaluksaation muotoja joudutaan hoitamaan kirurgisesti. Patellaluksaatiota seulotaan tunnustelemalla, eli eläinlääkäri antaa arvion polvesta.
Silmäsairauksiin lukeutuu mm. prcd PRA, puutteelliset kyynelkanavanaukot, kaihi, silmätulehdukset, distichiasis ja ektooppinen cilia. Silmäsairauksia seulotaan ECVO:n (European College of Veterinary Ophthalmologists) silmätarkastuksella sekä geenitesteillä.
Erityisen yleisiä ovat ylimääräiset ripset eli distichiasis ja ektooppinen cilia. Ohuet ja ulospäin suuntautuneet ylimääräiset ripset eivät yleensä aiheuta koiralle oireita tai haittaa koiran elämänlaatua. Vakavat tapaukset eli paksut ja silmän pintaan osuvat ripset voivat aiheuttaa sarveiskalvon vaurioitumisen, mikä ilmenee silmän siristelynä ja ylimääräisenä kyynelvuotona. EVCO:n silmätarkastuksessa löydös luokitellaan vakavaksi, jos luomen reunasta kasvavia ylimääräisiä ripsiä (distichias) on paljon ja/tai havaitaan merkkejä niiden aiheuttamasta ärsytyksestä. Ektooppiset ciliat luokitellaan myös vakavaksi muutokseksi.
Näiden lisäksi rodussa esiintyy atopiaa, allergioita sekä herkkyyksiä, kuten korva- ja vatsaongelmia. Joillain villakoirilla on äärimmäistä nirsoutta ja ruokahaluttomuutta. Nämä ovat osa koiran hyvinvointia ja vastuulliset kasvattajat huomioivat nämäkin jalostuksessa. Viime vuosina on myös herätty siihen, että useimmat kääpiövillakoirat kantavat 1-2 kopiota CDDY-geenistä (kromosomin CFA12 retrongeeni), mikä ei itsessään ole sairaus, mutta lisää riskiä välilevytyrälle.
Aiemmin mainittujen lisäksi villakoirilla tavataan laajaa kirjoa erinäisiä sairauksia, muun muassa Legg Perthestä, epilepsiaa, symmetristä lupoidi onykodystrofiaa, SA-tautia, cushingin tautia, sappirakon mukoseelea, eturistisiteen repeämää, spondyloosia ja nivelrikkoa. Useimmat sairaudet ilmenevät polygeenisesti, eli useamman geenin sekä ympäristön yhteisvaikutuksen alaisena, eikä niiden periytyvyys ole yksinkertaista.
Suunnittelen jokaisen pentueen huolellisesti, tavoitteena mahdollisimman terveet, hyvin rakentuneet ja mukavaluonteiset villakoirat. Käytän jalostuksessa vain terveystutkittuja ja hyväluonteisia yksilöitä.
Lue kasvatuksestamme täältä
Pennut kasvavat kotimme silmäterinä ja harjoittelevat arjen taitoja pienestä pitäen. Jokainen pentu on meille tärkeä, joten olemme mielellämme pennunostajien tukena vielä pentujen muutettua omiin koteihinsa.
Lue tarkemmin täältä
Harvalla suomalaisella koirankasvattajalla on mahdollisuutta pitää kotonaan suurta koiralaumaa. Kasvatustyön laadun ja jatkuvuuden varmistamiseksi kasvattajat sijoittavat jalostuksen kannalta lupaavimmat yksilöt sijoituskoteihin. Sijoituskotien ansiosta kasvattajalla on käytössään riittävästi jalostuskoiria, jolloin karsintaa voidaan suorittaa ja jalostukseen voidaan valita sopivimmat yksilöt.
Sijoituskoira asuu sijoituskodissa, jossa sen kanssa eletään normaalia elämää aivan samalla tavalla, kuin oman koiran kanssa. Kasvattajalla säilyy kuitenkin koiran omistus sekä sen myötä oikeus viedä koiraa näyttelyihin ja käyttää koiraa jalostukseen sijoitussopimuksen mukaisesti. Koiran kasvattaja vastaa jalostuskäytön aiheuttamista kuluista, mutta sijoituskodille kuuluvat kaikki koiran normaaliin elämään liittyvät kulut.
Sijoituskoira tarjoaa mahdollisuuden saada luonteeltaan, rakenteeltaan ja terveydeltään lupaava pentu sekä kasvattajan tiiviin tuen. Samalla sijoituskodilla on arvokas rooli laadukkaan ja vastuullisen koirankasvatuksen mahdollistajana.
Käytännössä koiranäyttelyt ovat harrastus - eräänlaisia koiraihmisten kokoontumisajoja, joissa vietetään kesäpäivää oman koiran kanssa ja tavataan muita koiraharrastajia. Teknisesti koiranäyttelyssä arvioidaan muun muassa koiran rakennetta, liikettä sekä luonnetta peilaten rotumääritelmään.
Kasvattajille koiranäyttelyillä on erityinen merkitys: erityisesti seurakoirarodussa koiranäyttelyt ovat pääasiallinen keino verkostoitua muihin kasvattajiin sekä saada silmäys potentiaalisista jalostuskoirista. Lisäksi kasvattaja saa koiranäyttelyssä ulkopuolisen asiantuntijan arvion koirasta, mikä auttaa pysymään kriittisenä omalle kasvatustyölleen.
Yleensä hyvähermoinen ja huolellisesti sosiaalistettu villakoira viihtyy koiranäyttelyissä. Näyttelyitä säännöllisesti harrastavat koirat oppivat tyypillisesti nauttimaan kehässä saamastaan huomiosta, herkkupaloista ja leluista.
Koiranäyttelyiden henki muodostuu yksittäisten harrastajien kautta. Harrastetaan siis iloisessa, kannustavassa hengessä.
Emme edellytä pennunostajilta kiinnostusta näyttelyharrastamiseen. Meille tärkeintä on rakastava koti.
Välillä kysytään, mistä pennun hinta muodostuu.
Ensinnäkin, pentujen hinnat ovat Suomessa karkeasti samat riippumatta siitä, kuinka paljon kuluja kasvattajalle on muodostunut.
Kuluja kuitenkin muodostuu, kun teettää laajat terveystutkimukset, kiertää tutustumassa useisiin jalostusuroksiin, käy hakemassa ulkopuolisen arvion omalle jalostusnartulle, ehkä jopa matkustaa kauas sopivan uroksen luokse. Eläinlääkäriin uppoaa kustannuksia, jos seuraa progesteronitasoja matkan ajoittamiseksi, rokottaa herpesrokotteen ja ottaa ultran/röntgenin nartun turvallisuuden vuoksi.
Kasvattajan on täytynyt löytää itselleen jalostusnarttu ja valita uros, eikä hyvä aina ole halvin. Vastuullinen kasvattaja kuuluu useisiin yhdistyksiin, käy seminaareissa, verkostoituu ja panostaa jatkuvaan oppimiseen, mitkä muodostavat yleisiä kustannuksia kasvattajalle. Vastuullinen kasvattaja ilmoittaa pennut verotuksessa ja maksaa niistä verot.
Kulujen lisäksi kasvattaminen vie aikaa. Pentujen hoitaminen syntymästä luovutukseen kestää yli 1300 tuntia, ja omistautunut kasvattaja käyttää lukemattomia tunteja jo ennen syntymää taustatutkimukseen sekä sopivien yhdistelmien arviointiin. Itse olen myös ottanut palkattomia vapaita antaakseni aikaa pennuille.
Pentujen hinnat eivät silti korreloi suoraan kulujen tai vaivannäön kanssa. Vastuuntuntoinen kasvattaja tekee sekä taloudellisia että ajallisia ponnistuksia saattaakseen maailmaan mahdollisimman hyvinvoivia pentuja, eikä pentu yleensä ole sen kalliimpi, kuin tuoton vuoksi teetetty pentu.
Villakoiran rotumääritelmä - englanniksi:
https://fci.be/nomenclature/Standards/172g09-en.pdf
Villakoiran entinen rotumääritelmä - suomeksi:
https://kennelliitto.fi/sites/default/files/attachments/9villakoirat.pdf
Suomen Villakoirakerho ry:
Suomen kennelliitto:
KoiraNet -jalostustietojärjestelmä: