Kimmo Huosionmaa

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Tässä taas kirjoittelen vaihteeksi suomeksi. Eli on todella hienoa kun käytössä on Grammarlyn kaltainen ilmainen kieliopin tarkastusohjelma tai verkkosovellus, niin sitten voin kirjoittaa sellaista hyvää englantia muille. Arvatkaa vaan onko mukavaa, kun työpaikalla pitää pitää Incognito-tilaa päällä, jolloin tietenkin sitten vain käy niin, että suomen kielen oikoluku ei toimi. Ja sen tähden olen vähän aikaa kirjoittanut englanniksi

Toisaalta muutenkin on mukavaa avata välillä uusia uria itselle, koska sitten voidaan katsoa, että miten ihmiset ottavat englanninkielisen kirjoitukseni vastaan, ja onhan vieraan kielen kirjoittamisessa sitten tietenkin omat pikku haasteensa. Ja itse toki pidän haasteista, eli on mukavaa kun saa välillä koetella oman kielitaidon rajoja, kun kirjoittelen englanniksi aina välillä.

Helsinki on sitten taas esitelty meille hienon luentosarjan kautta. Siinä kuulimme hienoa kerrontaa ja musiikkia ajalta, jota oma sukupolveni ei onneksi ole joutunut kokemaan. Kyseessä oli ikään kuin aikamatka menneeseen Helsinkiin, eli viime vuosisadan alusta Helsingin olympialaisiin vuonna 1952 päättynyt esitys.Varsinkin musiikki oli todella hienosti esitetty, samoin tietenkin koko esitys oli loistavasti valmisteltu ja toteutettu. Ja sitten tietenkin lähdin esityksen päätteeksi kotia kohti, ja samalla myös huomasin syyn, miksi maassamme ääriryhmien kannatus on ollut todella ponnetonta.

Vai kuvitteletteko te arvoisat lukijat että on mukavaa, kun aamulla olet lähtenyt töihin lenkkareissa, ja sitten alkaakin yllättäen sataa lunta. Siinä kyllä sitten mietin, että minkä takia tuo metsäsissi-toiminta ei ole maassamme ottanut ollenkaan tulta, kuten on tapana sanoa. Tässä sitten itse muistelen onnellista nuoruuttani tässä kaupungissa sekä sen lähettyvillä, ja sitten tietenkin mieleeni tulee sellainen asia, että olen niin sanottu lähiöiden nuori. Sukupolvi “X":n edustaja, jonka kaltaiset toivat tänne pohjolaan esimerkiksi rap-musiikin, sekä oikean city kulttuurin.

Mutta meillä lähiöissä tietenkin oli hiukan erilaista kuin jossain maalla, koska vanhempamme eivät meitä voineet valvoa samalla tavoin kuin maalla asuvia serkkujamme. Eli he eivät voineet soittaa mihinkään Torvisen taloon, ja pyytää raporttia siitä, mihin olemme menossa ja mistä olemme tulossa. Me helsinkiläiset emme ole mitään rasisteja, koska meitä ei sellaiseen toimintaan ole kasvatettu. Ja mitä varten ketään piti sitten ryhtyä potkimaan pois maastamme, eikä ainakaan tavallinen helsinkiläinen nuori siihen ryhtynyt.

Nimittäin virkavallan asenne kansalaisten omiin julkisella paikalla esiintyvään järjestyksen valvontaan oli silloin ja nyt erittäin kielteinen. Ja.muutenkaan noiden miesten sekä naisten kanssa ei juurikaan haluttu olla tekemisissä. Kun nykyään puhutaan monikulttuurisuudesta, niin pahimman loven nationalistien kannatukseen ovat tehneet nämä nationalistit itse. Heillä ei ole ollut tarjolla muuta kuin väkivaltaa sekä armeijaa ja poliisia työpaikaksi ihmisille, jotka uskovat heidän ohjelmaansa.

Nuo yleensä reservinaliupseerit tai noissa arvoissa esiintyvät henkilöt eivät varmaan koskaan tajunneet, että he ottavat organisaatioonsa ainoastaan tulevia alaisia, mikä sitten tietenkin olisi merkinnyt esimerkiksi poliisin tai puolustusvoimien henkilöstömenojen kasvamisen lisäksi, sitä että näihin laitoksiin täydennykseksi otetut henkilöt olisivat todellisuudessa olleet jatkuvasti erottamis uhan alla, kun nämä asiat miksi heidät otettiin töihin, sitten olisivat poistuneet. Kun tuota tämäniltaista esitystä katselin, niin itse pidin sitä musiikkia loistavana tulkintana kappaleista, joita en koskaan ennen ole kuullut.

Mutta kuten kaikki voivat varmaan sanoa, niin Helsinkiläisiksi olemme syntyneet, ja niinä haluamme myös pysyä. Vaikka vasta nyt sitten olemme saaneet käyttöömme länsimetron. Tässä sitten syksyn ensimmäistä todellista lunta katselen, ja tätä kaupungin talvista kauneutta miettiessäni, olen sitä mieltä, että me olemme sukupolvi, jolla ehkä on ollut paljon opittavaa vanhemmilta sukupolvilta, sekä myös olemme paljon noille veteraaneille velkaa, mutta yhden asian sanon kuitenkin oman ja nuorempien sukupolvien puolustukseksi. Me emme ole joutuneet puolustamaan maatamme asein, mikä ehkä sitten voidaan kuitenkin liittää siihen puolustus kirjelmään, jonka joskus ehkä esitämme siksi, että emme omaa täysin vanhempien sukupolvien arvoja.

Ja kuitenkin meidän piti sitten yksi asia tietenkin käydä, ja se oli aseellinen maanpuolustuskurssi, joka tunnetaan nimellä “intti” tai sitten sivari. Mutta kuitenkin voimme sitten todeta, että on vähän vaikeaa olla mies maassa nimeltään Suomi. Vaikka olemme tietenkin omasta mielestämme hyvin isänmaallisia, niin meidän pitää sitten vielä noudattaa lakia, joka kieltää kaiken sellaisen toiminnan kuin esimerkiksi Talonpoikaismarssit, Lapuan liikkeen sekä Suojeluskunnat.

Sen takia emme osaa kauheasti kiihkoilla jonkun asian kanssa, koska meillä ei ole mahdollisuutta liittyä tuollaisiin järjestöihin, ja sitten jos joskus sattuisimme sellaiseen Suojeluskuntaan liittymään, missä voisimme harrastaa aseellista toimintaa siihen 1930-luvun malliin, niin silloin sitten saattaisi käydä niin että voisimme päästä jopa jonkun “Alibin” kaltaisen lehden pääotsikkoon, tai sitten meistä voitaisiin tehdä jotain Charles Mansonin “suomi”-versioita.

Siinä sitten vasta olisi isä tai äiti ylpeänä, kun heidän poikansa sitten seisoo kaltereiden takana hakaristi otsaan tatuoituna. Se vasta olisi varmaan upeaa katsottavaa. Ja ehkä sitten myös edustamamme liikkeen toimintamalli varmasti sitten olisi kaikkien tiedossa, jolloin liikkeen jäsenten kotona saattaisi sitten piipahtaa muutama sinisiä haalareita käyttävä , henkilö, joilla olisi vanhan mallisen lyömäaseen kuva hihassaan, jotka sitten keventäisivät liikkeemme asevarastoa oikein mallikkaasti.

No tämä sitten oli vain tällainen melko erikoinen pila, ja kaikki me tiedämme että luovan työn tekijät ovat hiukan erikoisia ihmisiä Eli me emme aina muista kaikkia taiteen sääntöjä, tai niitä sääntöjä joita pidetään hyvien tapojen ulkoisena olemuksena. Ja tässä sitten tietenkin tällaisena iltana, kun lumi on taas puhdasta, ja kaupunki on upeassa asussaan, sekä tietenkin kun tässä pääsee mukavasti matkustamaan länsimetrolla, niin siinä sitten tulee ajateltua kaikenlaista. Ja koska pidän kirjoittamisesta, niin nämä rivit tähän sitten tekaisin, kun sattui taas eteen paljon ajateltavaa.