Embedded Files
”Joululoman” aikana on kyläkirjaprojekti jälleen edennyt monella suunnalla. Tieto kirjaprojektista on koko ajan levinnyt, joten monenlaisia ilahduttavia yhteydenottoja ja uusia aineistoja on sähköpostiin putkahdellut.
Vaskijärven läpi kulkeneesta rautatiestä, asemasta ja rautatieväestä on asemalla aikoinaan asunut ratavartijan poika Kari Salapuro kaivellut arkistoistansa arvokasta kuva-aineistoa. Rautatien vaiheista olen koonnut tekstiä useista kirjallisista lähteistä ja aika ajoin myös kylän väeltä on tullut muisteluksia junamatkoista. Vieläkin niitä ehtii mukaan.
Myöskin maanteiden kehitys on kuulunut kylän historian viime aikojen selvittelyyn. Ensimmäinen väylä oli vanha Meritie, joka kulki Hämeenlinnasta rannikolle Vaskijärven kautta. Jokisen Raija löysi tähän erinomaiseksi lähteeksi Matti Vakkilaisen kirjan Vanhoilla valtateillä: kruununteiden ja kansanpolkujen vuosisataisia vaiheita. Vakkilainen oli itse kulkenut läpi soiden ja rämeiden kokeilemassa, mistä muinaisten kulkureittien puisia tukirakenteita on löytynyt. Säteen Markun ja Reino Pajuojan kanssa olemme yrittäneet selvitellä vähän myöhäisempää aikaa ja kaivella tietoa, milloin Ahmoon kautta kulkeva tie Karkkilaan on ollut muutakin kuin kinttupolkua. Haaviston kautta on se vanhempi reitti kulkenut jo aikaisemmin.
Latvan sukua on ollut aikoinaan Lempistönmaan (Uusitalon) alueella Koskisen palstalla eli nykyisellä Koski-nimisellä tilalla Lopen rajalla. Tästä olemme Jorma Latvan kanssa käyneet tuoretta kirjeenvaihtoa. Jorma kyseli, löytyykö kylältä valokuvia näistä rakennuksista, sillä nykyään tontilla ei enää taloa ole. Kyläläisiltä saadun tiedon mukaan huonokuntoinen talo olisi lopulta päätynyt palokunnan harjoituskohteeksi? Kuka muistaa vielä tämän?
Aivan viime ajat on Lanassa toiminut piirustuskonttori, sillä isännän kanssa on hahmoteltu eri aikakausilta karttaluonnoksia kylän teiden, talojen ja tilusrajojen sijainneista. Huhtalan Kallelta saatiin perusteellinen selvitys Vartiamäentien eli Vaskijärven Espenaatin jo hävinneestä rakennuskannasta, jota näkyy kuitenkin muun muassa Ilmari Huitin tauluissa. Nyt saadaan taloille nimiä ja yhdistettyä henkilöitä asuinpaikkoihinsa.
Jos sinulla on aineistoja, valokuvia tai toivot haastattelua, niin ota yhteyttä projektipäällikköön Margit Lumiaan.
Saara Mansikkamäki voi myös käydä valokuvaamassa kylän nykyelämää, yhteydenotot sähköpostitse saara.mansikkamaki@gmail.com
Tammikuisin terveisin
Margit Lumia, kyläkirjan projektipäällikkö
sähköpostiosoite: vaskijarven.kylakirja@gmail.com
Piirroksessa on Vaskijärven kylän talojen palstajärjestys isojaon 1782 - 1787 jälkeen pääpiirteittäin. Toisten talojen rajojen sisällä olevat pikkupalstat on jätettu pois. Säynäyslammi ja Pikkulammi puuttuvat piiroksen yläosasta.
Talojen 1...4 asuin- ja karjarakennukset yms. sijaitsivat aluksi yhdessä rykelmässä tummennetun kyläkeskuksen alueella, josta niitä aikanaan siirrettiin nykyisille sijoilleen, Paanun talo ensimmäisenä.
Yläosan suorakulmaisesta kruununmaasta tuli sittemmin Lempistönmaan uudistila (N:ro 7, "Lempistö"), ja Hongiston viereisestä alueesta Lähteenojan uudistila (N:ro 6). Se yhdistettiin Hongiston kanssa, kun Högforsin tehdas oli ne kummatkin hankkinut haltuunsa.
Kantatiloja on vuosien varrella halottu ja lohkottu, mutta peruskartoissakin näkyvän kiinteistörekisteritunnuksen perusteella voi päätellä yleensä, mihin myöhemmin syntyneet tilat ovat alunperin kuuluneet. Tunnus on muotoa 224-411-X-YYY, jossa X on alkuperäinen kantatilanumero ja YYY on jaossa tilukselle annettu tunnusnumero. 224=Karkkila, 411=Vaskijärven kylä. Joitakin tiloja on yhdistetty eri kantatilojen maista, jolloin ne ovat saaneet oman kantatilanumeronsa (esim. Kivistökulma, Vaskiaho ja Vilhelmsberg).
Piirroksen pohjana on käytetty Olavi Myhrbergin laatimaa kuvaa, joka löytyi Kyllikki Laitisen kokoelmista.
Page updated
Google Sites
Report abuse