Embedded Files
Vaskijärven historiaa
Vaskijärven historiaa
Hallinnollisesti Vaskijärven alue on kuulunut alunperin Lohjan emäseurakuntaan, joka kattoi nykyisen Karkkilan, Vihdin, Nummen ja Pusulan. Vuonna 1507 Vihti (mukaan lukien nykyinen Karkkilan alue) irrottautui tästä itsenäiseksi. Vuonna 1654 nykyisestä Karkkilan alueesta tuli Vihdin seurakunnan alainen Pahajärven kappeliseurakunta, jota vuoden 1722 tienoilta lähtien ryhdyttiin kutsumaan Pyhäjärven kappeliseurakunnaksi. Omaksi Pyhäjärven seurakunnakseen se itsenäistyi vuonna 1861, ja kunnallishallinnon kehittymisen myötä siitä tuli myös samanniminen kunta 1860-luvun lopulla. Vuonna 1932 Pyhäjärven (Ul. = Uudenmaan lääni) kunnasta irrottautui Karkkilan kauppala, mutta nämä yhdistyivät takaisin 1969, ja nimenä jatkui Karkkilan kauppala. Se sai vuonna 1977 kaupunkioikeudet.
Vaskijärven mäet
Vaskijärven mäet
Vaskijärvi kesäkuussa.
Vaskijärvi kesäkuussa.
Vaskijärvi on paitsi kylä, niin myös järvi
Vaskijärvi on paitsi kylä, niin myös järvi
Lähteet:
Kuutsa, Tommi. Karkkilan kyliä ja niiden vaiheita. Teoksessa Karkkila. Kotiseutumme värikuvina. Aero-Kuva Oy. s. 16 - 28.
Lumia, Margit (toim.). Ja alussa oli järvi - Vaskijärvi ja vaskijärveläisiä. Kustantaja Vaskijärveläiset ry. Karkkilan Painopalvelu Oy. 2020. Vaskijärven kyläkirja. HUOM! Painos loppunut. Lue lisää...
Salonen, Torsti. Pyhäjärvestä Karkkilaksi - ruukin synnyttämä kaupunki. Teoksessa Karkkila. Kotiseutumme värikuvina. Aero-Kuva Oy. s. 10 - 15.
Vaskijärven kylän läpi kulkevan Läyliäistentien alue on vanhaa keskiaikaista meritietä, jota pitkin Hämeestä kuljettiin rannikolle.
Vaskijärven alueella on arvioitu olleen pysyvää asutusta jo 800 - 1000 jKr, ja sitä pidetään Karkkilan vanhimpana kylänä. Maakirjojen eli varhaisten verotusluetteloiden pitäminen alkoi vuonna 1540, jolloin Vaskijärvellä oli jo neljä kantatilaa: Penttilä (RN:o 1), Manni (2), Klemola (3) ja Paanu (4). Näiden lisäksi kylän vanhaa asutusta on myös hieman erillään oleva Hongiston alue.
Vaskijärvi Instagramissa ja Facebookissa
Vaskijärvi Instagramissa ja Facebookissa
Tutustu Vaskijärven kylään myös Instagramissa: https://www.instagram.com/vaskijarvi/
Facebookissa on suljettu Vaskijärvi-ryhmä sekä avoin ryhmä Vaskijärveläiset ry.
Vaskijärven kyläkirja
Vaskijärven kyläkirja
Vaskijärven kyläkirjaprojekti käynnistettiin huhtikuussa 2018. Kirja valmistui elokuussa 2020. Siitä otettiin kaksi painosta, mutta ne myytiin loppuun alle vuodessa. Lue lisää...
Ilmari Huitti, vaskijärveläinen taiteilija
Ilmari Huitti, vaskijärveläinen taiteilija
Vaskijärvellä on vaikuttanut Ateneumista kurssinsa parhaana vuonna 1917 valmistunut taiteilija Ilmari Huitti (1897 - 1960). Hän ikuisti tauluihin paikallisia maisemia, rakennuksia ja henkilöitä asuessaan kylässä koko elämänsä. Ilmari Huitin taiteesta on vaihtuva näyttely Karkkilassa Huitin taidehuoneessa, joka sijaitsee Suomen Valimomuseon tiloissa.
Vaskijärvellä on vaikuttanut Ateneumista kurssinsa parhaana vuonna 1917 valmistunut taiteilija Ilmari Huitti (1897 - 1960). Hän ikuisti tauluihin paikallisia maisemia, rakennuksia ja henkilöitä asuessaan kylässä koko elämänsä. Ilmari Huitin taiteesta on vaihtuva näyttely Karkkilassa Huitin taidehuoneessa, joka sijaitsee Suomen Valimomuseon tiloissa.
Huitista kerrotaan myös kyläkirjassamme Ja alussa oli järvi - Vaskijärvi ja vaskijärveläisiä sekä Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön kotisivuilla.
Huitista kerrotaan myös kyläkirjassamme Ja alussa oli järvi - Vaskijärvi ja vaskijärveläisiä sekä Taidemaalari Ilmari Huitin Säätiön kotisivuilla.
Vaskijärvellä oli junarata
Vaskijärvellä oli junarata
Vaskijärven läpi kulki yksityinen Hyvinkään - Karkkilan rautatie 1911 - 1967. Ratahistoriasta lisää linkin takaa.
Vaskijärven läpi kulki yksityinen Hyvinkään - Karkkilan rautatie 1911 - 1967. Ratahistoriasta lisää linkin takaa.
Vaskijärveen liittyvää kirjallisuutta ja muuta aineistoa
Vaskijärveen liittyvää kirjallisuutta ja muuta aineistoa
Ja alussa oli järvi - Vaskijärvi ja vaskijärveläisiä. Kustantaja Vaskijärveläiset ry. Toimittanut Margit Lumia. Karkkilan Painopalvelu Oy. 2020. Vaskijärven kyläkirja. Huom! Painos loppunut. Lue lisää...
Karkkila. Kotiseutumme värikuvina. Aero-Kuva Oy. Painettu 2000-luvulla (painovuotta ei ole ilmoitettu).
Mikola, Päivi ja Hakomäki, Risto. Karkkilan vanha rakennuskulttuuri. Riihimäen Kirjapaino Oy. 1994.
Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry. jäsenlehdet. Kotiseutuyhdistyksen jäsenlehdissä on ollut ajoittain myös Vaskijärveä käsitteleviä artikkeleita.
Sunikka, Johanna. Vaskijärven kuormitusselvitys. Laurea-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö, 2009. Linkki: http://www.theseus.fi/handle/10024/3506.
Vaskijärveläiset ry. Vaskijärven Sanomat. Kyläyhdistys on julkaissut joulu- tai kesälehtiä tai vuosikatsauksia lehden muodossa 2005 - 2013.
Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistosta voit etsiä vanhoja uutisia Suomen sanomalehdistä 1800-luvulta lähtien 1930-luvulle asti asti.
Karkkila on aiemmin tunnettu Uudenmaan läänin Pyhäjärven pitäjänä. Sukuhistoria-sivustolta löytyvät kylien kantatalot sekä alueelta julkaistujen teosten luettelo.
Vaskijärven järvien tilasta löytyy lisätietoja LUVY:n raportista sekä erillisraporteista:
Page updated
Google Sites
Report abuse