Jos sinulla on aineistoja, valokuvia tai toivot haastattelua, niin ota yhteyttä projektipäällikköön Margit Lumiaan.
Saara Mansikkamäki voi myös käydä valokuvaamassa kylän nykyelämää, yhteydenotot sähköpostitse saara.mansikkamaki@gmail.com
Helmikuun terveisin
Margit Lumia, kyläkirjan projektipäällikkö
sähköpostiosoite: vaskijarven.kylakirja@gmail.com
Viime aikoina olen lisäksi perehtynyt niinkin eksoottiseen aiheeseen kuin jääkauteen. Löysin nimittäin geologi Jukka-Pekka Palmun tekemän englanninkielisen väitöskirjan, jossa hän oli kahden Vaskijärveltä valitsemansa esimerkkipaikan avulla tutkinut viimeisimmän jääkauden loppuvaiheen reunamuodostelmia eli noin 10 000–9000 vuoden takaista ajanjaksoa. Vaskijärven läpi kulki koillinen–lounainen-linjalla niin sanotun Toisen Salpausselän uloin vyöhyke. Sulamisvaiheen jäätikköjokien jäljiltä alueelle kasaantui hiekkaa ja soraa, jota on nähtävillä esimerkiksi Vuonteenmäen ja Multamäen hiekkakuopilla.
Tammikuun aikana kyläkirjaprojektissa on täydennetty Vastuksen historiikkia kirjanpitoaineiston avulla sekä saatu käyttöön Vaskijärveläiset ry:n arkisto 2005–2015, jonka perusteella kyläyhdistyksen historiaosuus on alkuosaltaan jo kirjoitettu.
Aineistosta löytyi yhdistyksen tietojen lisäksi muun muassa taidemaalari Ilmari Huitin kirjoittama luettelo Myllymäessä pitämänsä kotiseutumuseon esineistöstä rakennuksittain ja huoneittain. Lista oli saatu Karkkilan museosta, jonne Huitin keräämät tavarat päätyivät Myllymäen vanhan päärakennuksen purkamisen yhteydessä. Mukana oli myös lista Huitin itsensä merkittäväksi luonnehtiman kirjaston sisällöstä, jossa oli 45 nimekettä hengellisestä kirjallisuudesta ja laulukirjoista lähtien Vänrikki Stoolin tarinoiden alkuperäispainokseen.
Haastatteluita on tehty lisää, kun Jussi Penttilää jututettiin Matti Mäen kanssa. Myös valokuva-aineisto karttui sekä Matin että Jussin avulla. Leppäsen Jorma puolestaan antoi tietoja ja valokuvia Honka-Karjalasta. Vanhoja valokuvia on putkahdellut myös sähköpostiin muun muassa kansakouluajoilta. Samoin olen saanut tietoja vanhoista paikannimistä ja maastosta jo hävinneistä rakennuksista.
Penttilän talon seinällä on sukutilakunniakirja, jonka mukaan tila on ollut saman suvun hallussa jon vuodesta 1652 lähtien.