Historia

Yleistä Suonenjoen Työväenyhdistyksen alkuajoista

Suomessa 1800-luvun lopulla käynnistyi teollistuminen, joka perustui lähinnä runsaaseen puuraaka-aineeseen, synnytti tuntuvia muutoksia väestön elinkeinorakenteeseen. Väki maaseudulta hakeutui työn perään teollisuuspaikkakunnille. Teollisen kehityksen myötä syntyi uusi yhteiskuntaluokka – työväestö. Työväestö huomasi tehtävänsä tärkeyden ja miten omistava luokka käytti heidän työpanostaan hyväkseen varallisuuden kasvattamisessa. Työläisten ansiotaso oli heikko ja asumistaso kurjaa. Työväestön elintason ja henkisen elämän kohottamiseksi syntyi erilaisia aatesuuntia ja ohjelmia. Yksi johtavista aatesuunnista oli sosialidemokratia, jonka työväenluokka otti omakseen ymmärtäen, että sosialidemokraattien avulla luodaan arvoja, jotka nostavat ihmiskunnan alemmuudentilasta. Yhdistykset perustivat vuonna 1903 Forssassa puolueen, jonka nimeksi tuli Sosialidemokraattinen Puolue Suomessa.

Suonenjoestakin tuli teollisuuspaikkakunta. Teollisuusväestö perusti Suonenjoen kirkonkylään työväenyhdistyksen 16.10.1904. Perustettuun työväenyhdistykseen oli liittynyt 60 jäsentä. Vuonna 1908 toiminta oli vilkasta. Työväestön sivistämiseksi hankittiin kirjoja, joiden määrä kasvoi ollen tuolloin 200 nidettä. Käytössä oli “lukutupa” vuokratiloissa. Tuolloin Suonenjoella oli 4 työväenyhdistystä sekä niistä muodostettu kunnallisjärjestö. Yhdistyksen omistukseen oli hankittu oma talo ja kirjasto kasvoi entisestään. Vuosina 1911 – 1916 toiminta monipuolistui. Pidettiin mm. kansanhuveja. Talous kehittyi suotuisasti ja omaisuus kasvoi. Vuosina 1910 – 1916 yhdistykseen perustettiin Kunto-niminen voimistelu- ja urheiluseura. Suonenjoen Kunto toimii tänäkin päivänä. Vuodet 1917 ja 1918 olivat työväestölle erittäin vaikeita ja ankeita aikoja. Vuosina 1909 – 1910 talkoilla rakennettu työväentalo takavarikoitiin Suojeluskunnan omaisuudeksi ja muukin yhdistyksen omaisuus tuhottiin kokonaan ja hävitettiin.

Yhdistyksen toiminnan oltua pysähdyksissä vuodeen 1927 päätettiin toiminta aloittaa uudelleen. Se oli kuitenkin vaikeaa, sekä rohkeutta vaativaa tuolloin toimineiden Lapuan-liikkeen ja IKL:n taholta työväenjärjestöjen toimihenkilöihin kohdistuneiden painostusten ja jopa henkeen kohdistuneiden uhkausten vuoksi.

Vuonna 1943 tehtiin kunnalle anomus toimitalon tontin ostamiseksi. Seuraavana vuonna kunta myi yhdistykselle tontin 300 markan kauppahinnasta. Vuonna 1955 anottiin lainaa TYK:ta 4 milj. markkaa uuden toimitalon rakentamiseksi. Anomus hylättiin. Suonenjoen Säästöpankilta saadulla 250 000 markan lainalla talon kunnostustöitä jatkettiin. Vuonna 1962 tulipalo tuhosi puurakenteisen työväentalon perustuksiaan myöten. Omaisuutta ei ehditty pelastaa.

Kokouksia pidettiin jäsenten kodeissa ja Osuusliike Sisä-Savon ravintola Kyöpelin kabinetissa ja Säästöpankin kerhohuoneella. Vuonna 1973 allekirjoitettiin Rakennusliike Veikko Hiltusen kanssa kauppakirja siitä osasta perustettavan Asunto-osakeyhtiö Sammonkatu 6:n rakennuskaavan mukaisesta tontista, joka muodostui yhdistyksen omistamasta maa-alasta. Tehdyn sopimuksen mukaan yhdistys sai rakennettavasta kerrostalosta omistukseensa 74 neliön suuruisen kerhotilan, nykyisen Demarituvan, ja kaksi 43,5 neliön suuruista asuinhuoneistoa luovutettua maa-aluetta ja osin rahakorvausta vastaan. Tällä kaupalla saatiin yhdistykselle toimitilat ja toiminta taloudellisesti turvattua. Vuosi 1979 juhlittiin 75-vuotistaivalta. Juhlapuhujana oli puoluesihteeri Ulf Sundqvist. Pontevin ottein yhdistys suuntasi 80-luvulle. Jäsenperheiden virkistäytymiseen on kiinnitetty huomiota järjestämällä erilaisia matkoja, konsertteja, teatteri- ym. tapahtumia. 90-vuotisjuhlaa vietettiin 9.10.1994. Tuolloin juhlapuhujaksi saapui puolueen puheenjohtaja Paavo Lipponen. Sitten vuonna 2001 Iisveden työväenyhdistys sulatettiin Suonenjoen yhdistykseen. Samalla lakkautettiin kunnallisjärjestö ja näin yhdistystoiminta ja kunnallispolitiikan hoitaminen selkiytyi. 23.10.2005 yhdistys juhli vuoden jälkikäteen 100-vuotista taivaltaan. Tilaisuudessa huomioitiin jäseniä eri mitallein ja kunniamerkein. Juhlapuheen piti sisäministeri Kari Rajamäki.

Yhdistyksen naisjaosto toimii vireästi järjestäen eri tapahtumia ja kokoontuen säännöllisesti opiskellen sekä vapaaehtoistyöhön panostaen ollen mukana monissa kolmannen sektorin toiminnoissa. Suonenjoen sosialidemokraattinen työväenyhdistys on elinvoimainen ja aktiivinen puolueen päämääriä, tasa-arvoa, itsenäistä ja hyvinvointivaltiota ja yhteistyönmaailmaa tukeva yhdistys.

Suonenjoen sos. dem. työväenyhdistyksen 110 vuotisjuhla

Suonenjoen sos. dem. työväenyhdistyksen 110- vuosijuhla oli Kaatron koulun juhlasalissa 19.10.2014. Juhlapuhuja oli SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen.

Suonenjoen sos.dem. työväenyhdistys on perinteinen, mutta jatkuvasti uudistuva yhteiskunnallinen vaikuttaja Suonenjoella. Yhdistys vastaa sosialidemokraattisesta toiminnasta ja kunnallispolitiikan toteuttamisesta kaupungin alueella. Keskeisenä toiminnan välineenä on osallistuminen kunnalliseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen paikkakunnallla ja maakunnassa. Yhdistyksen jäseniä on merkittävissä luottamustehtävissä myös maakunnan ja eri yhteisöjen toimielimissä.

Toiminta keskittyy kuluvalla valtuustokaudella kunnallisvaaleissa esitettyjen asioiden valmisteluun ja toteuttamiseen. Yhdistyksen edustajat kaupunginvaltuustossa ovat aloitteellisia tavoitteiden toteuttamiseksi. Suonenjoen sos.dem. työväenyhdistys on ollut 100- vuotisen historiansa aikana vahva poliittinen vaikuttaja, ajassa oleva, aktiivisesti kantaa ottava sosialideokraattisten arvojen mukaisesti toimiva. Erityisesti paneudumme suonenjokelaisia koskevaan päätöksentekoon ottaen kantaa jo asioiden valmisteluvaiheessa. Yhdistys kiinnittää huomiota kansalaisten epätasa-arvoon ja pyrkii painostamaan päättäjiä kansalaisnäkökulmasta. Päämääränä on vapaa, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen yhteiskunta. Ympäristöstä ja jokaisesta ihmisestä pidetään huolta. Oikeudenmukaisuus syntyy oikeuksien ja vastuun tasapainosta.

Yhdistys omistaa As Oy Sammonkatu 6:ssa kokoustilan, Demarituvan, sekä samassa kiinteistössä kaksi asuinhuoneistoa.