Vasaraseppä Erik Ståhlen jälkeläisiä 1666-1900, I / II

Ilmestynyt toukokuussa 2011

Kaksi kirjaa, yhteensä 1413 sivua

Kirjojen hinta: 80 € + postikulut

tilaukset ja tiedustelut stahle.stahlberg.seura (at) gmail.com

Sukututkimus pyrkii selvittämään, mitä tapahtui sen jälkeen, kun vasaraseppä Erik Hansinpoika Ståhle s.1666, vaimo ja viisi vasaraseppäpoikaa muuttivat Ruotsin puolelta Oravaisten Kimon ruukille 1730-32. Kolme vanhinta poikaa olivat tuolloin jo perheellisiä miehiä, neljäs avioitui 1732 Ruotsin puolella ja nuorimmainen 1735 Kimon ruukilla. Isä Erik oli tuolloin jo ylittänyt työiän, mutta kaikki pojat toimivat vasaraseppinä 1732 käynnistyneen Kimon yläruukin pajassa. Yksi lähti 1741 omille teilleen ja palattuaan Råneåsta työskenteli 1750-luvulta Orisbergin ruukilla Isossakyrössä. Kaikkien poikien jälkeläisiä jäi Suomeen, suurelta osin Pohjanmaalle. Erik Ståhlen vaimo on miilunpolttaja Frantz du Poisin (Dubois) tytär. 1770-luvulla sukuun tulee miniäksi toinenkin vallonitaustainen nainen, vasaraseppä Pier Le Brunin jälkeläinen Brita Bruun.

Kirjan yläotsikko ”Stolle-Ståhle-Ståhlberg” kertoo sukunimen muuntumisesta 1770-luvulle tultaessa. Suurin osa Erik Stolle-Ståhlen jälkeläisistä kuitenkin kantaa aivan muita nimiä. Heitä on kartoitettu 3755 sukutaulussa, joista 79 taulua koostuu Ruotsin puolelle palanneista jälkeläisistä. Sukukirjan kahdessa osassa sivuja on yhteensä 1413. Näistä henkilähakemisto vie runsaat 150 sivua ja paikkakuntahakemisto 8 sivua.

Omat sukuhaaransa muodostavat Kimon ruukilta jo varhain muille ruukeille muuttaneet seppäperheet. Långvindin ruukilta Enångerista Strömsdahlin ruukin kautta Kimoon 1750-luvulla muuttanut vasaraseppä Erik Westman s.1732 avioitui Ståhlen tyttären kanssa ja muutti 1770-luvulla Fredriksforsin ruukille Kullaalle. Jälkeläiset kotiutuvat Satakuntaan ja Euran Kauttuan ruukin lisäksi asuttavat Porin kaupunkia ja maaliskuntaa sekä lähipitäjiä.

1780-luvulla lähti Kimon ruukilta etelään vasaraseppä Petter Dufva s.1742 , myös Ståhlen suvun vävy. Hän kotiutui Mustion ruukille Karjaalle. Jälkeläisiä asettui niin naapuripitäjiin kuin etelän kaupunkeihinkin, Pietaria unohtamatta. Kolmas varhainen lähtijä oli Dufvan lanko, vasaraseppä Johan Ståhle s.1748, joka lähti Kimosta 1779 ja asettui Pohjan pitäjään Billnäsin ruukille 1790-luvulla. Johan lähti Kimosta Ståhle-nimisenä ja jälkeläiset säilyttivät tämän nimen ainakin 1900 alkupuolelle asti.

1703 perustetun Kimon ruukin yläruukin pajan käynnistyessä 1732 sinne muutti muitakin seppäperheitä Ruotsin puolelta. Ajan mittaan seppien lapsia avioitui keskenään. Erik Ståhlen jälkeläisiin kertyi vävyjä ja miniöitä mm. Bruunin, Frögdin, Hahnen, Dufvan ja Holmströmin suvuista. Yhtälailla seppien lapset hakivat elämänkumppaneita maataloista.

Eniten Ståhlen jälkeläisiä löytyy vuoteen 1900 mennessä Oravaisten Kimon ja Komossan kyliltä aivan ruukin lähiympäristöstä. Näistä viljelijäperheistä sukua levisi myös yli pitäjä- ja kielirajan Alaharmään ja Ylihärmään. Orisbergin ruukilta avioiduttiin muualle Isoonkyröön ja mm. Ylistaroon, Ilmajoelle ja Jalasjärvelle. Östermyran ruukilta seppien lapsia avioitui niin Seinäjoelle kuin Nurmoonkin.

Erik Ståhlen jälkeläisten sukutaulujen lisäksi kirjassa on tietoa Suomen vanhoista rautaruukeista, ruukkilaisten, erityisesti seppien, työ- ja arkielämästä sekä Kimon ruukille pääosin Ruotsista tulleista seppäsuvuista. Lisäksi on pyritty selvittämään, minkälaisten elinkeinojen piiriin ruukkilaisten, niin seppien, päivätyöläisten kuin masuunin väenkin, jälkeläiset hakeutuivat – tai joutuivat.

Ruukkilaisten jälkeläisiä tapaa keskimääräistä enemmän käsityöläisammateissa ja kaupungeissa, mutta yhtälailla myös maaseudun elinkeinojen piirissä. Niistä viljelijäryhmä ehkä parhaiten luo kuvaa maahanmuuttaneiden ruukinseppien jälkeläisten sulautumisesta ruukkipitäjien kantaväestöön. Oravaisten kohdalla integroitumista on tarkasteltu myös laskemalla vuoden 1900 henkikirjasta Erik Ståhlen jälkeläisperheiden määrä pitäjässä.

Kaikille sepän pojille ei paikkaa ruukin pajoissa ollut tarjolla, eikä seppien poikia riittänyt liioin kaikkien seppien tyttärien aviopuolisoiksi. Ruukkilaisten aviopuolisoita ja avioitusmisikää on myös tilastoitu.