Parkon Erä ry

Eräseura toimii Kauppilan, Koittilan ja Pölläkän kylien aluella ja ympäristössä pohjois Kangasniemellä. Seuran laajat metsästys- ja eränkäyntimaat ovat monipuoliset. Seuralla on kyläyhdistyksen kanssa kota Kauppilassa ja Syvä-Pölläkän kota on käytettävissä (maanomistajan omistama). Alueella on hiihto- ja vaellusreittejä muuhunkin erästykseen. Koiran omistajille maastot mitä parhaimmat metsästykseen, ulkoiluun ja koulutukseen. Kalaisat lammet ja järvet houkuttelevat virkistyskalastajia haastamaan hauet, ahvenet, kuhat ja sun muut kalat.

Parkon erä ry

Parkon erä ryn vuora-alue vajaa 5000 hehtaaria. Seura perustettu 1970 luvun alkupuolella ja 1990 luvulla yhdistyi Kangasniemen Kauppilan metsästysseura ry ja Pölläkän metsästys seurue, samalla tuli nimeksi Parkon erä ry. Seuran kokoontumispaikka on Kauppilassa sijaitsevä kota, joka on Koittilan kyläseuran kanssa yhteinen ja on kaikkien käytössä, kunhan osataan olla asiallisesti. Kodalla voi kokoontua ja nauttia eväistään isommalla porukalla tai vaan yksin, sen tulisija on turvallinen toisin kuin luvatta toisen maalle tehty nuotio. Osa maanomistajista on kieltänyt avotulen teon myös seuran jäseniltä. seuraan kuulumaton joutuu kysymää aina luvan nuotion tekoon toisen omistamalla alueella.

Parkon erän toiminta elävöittää alueen vireyttä pitkin vuotta toimien monissa toiminnoissa yhteistyössä kyläseuran kanssa. Erä seuraan kuuluu jäseninä niin paikkakuntalaisia, maanomistajia, mökkiläisiä ja suuri joukko muita joilla kytköksiä alueelle. Yli 10% jäsenistä naisia, joiden määrä on kasvanut tasaisesti kaiken aikaa alun yhdestä. Kivasti saatu myös nuoria toimintaan mukaan. Seuran toimintaan osallistuu suuri määrä seuraan kuulumattomia ei metsästäviä henkilöitä tukitoimissa aina maanvuokraajista peijaisten järjestämiseen saakka. Seuran tärkeä voimavara on maanomistajat jotka ovat vuokraamalla luovuttaneet metsästysoikeuden seuran käytöön.

Miten Erä vaikuttaa alueen vireyteen: Erästäjät liikkuu aluella liki läpi vuoden seuraten että kaikki muukin kunnossa, pitävät silmällä asiattomia kulkijoita siinä erästyksen sivussa. Tuntevat alueen hyvin ja raportoivat näkemistään poikkeamista asian omaisille (kaatuneet puut, rikkoontuneet rakenteet, tievauriot ja paljon muusta. Osaavat kertoa kysyjille mistä saa apua kun sen tarpeessa on esim. tien, rakenteiden jne kunnostus.

Erästäjät eivät pelkästään metsästä, vaan hyödyntävät muutenkin luontoa ja sen antimia, sekä seuraavat esim, sorkkaeläin kantoja, jottei ne käy liian suuriksi. Liiallinen sorkkaeläin kanta aiheuttaa kohtuuttomia ongelmia metsille, puutarhoille, viljelyksille ja liikenteelle. Rajoittavat metsätystä kun ko. riistaeläin kanta sitä vaatii esim. metsäkauris ja metsäkanalinnut.

Alueen henkilömäärä lisääntyy parhaaseen erä aikaan jonkun verraan jatkaen mökkikautta syksyisin varsinaisen lomakauden jo loputtua.

Parhaaseen hirvestys aikaan seura järjestää ns. "peijaiset" alueen ihmisille, kunnioittaen saaliiksi saatuja eläimiä yhdessä alueen ihmisten kanssa, samalla tavaten muita alueen ihmisiä vaihtaen kuulumisia .

Erävuosi lyhykäisyydessään:

Alkaa elokuun alussa ja päättyy heinäkuun loppuun

- kyyhky aloitaa metsästyskauden

- vesilinnustus pian sen perään

- piennisäkäs ja metsälinnustus tulee tuotapikaa perässä

- syyskuus alkaa sorkkaeläin jahdit tietyiltä osin, lokakuussa jo täysi tohina päällä

- pienpeto metsästys jatkuu siinä ohessä majavan kanssa liki kevääseen

- muutamaa saaliseläintä voi metsästää läpi vuoden pienin rajoituksin

- siinä sivussa metsästäjät huolehtivat loukaantuneiden eläiten poistosta viranomaisten ohjeiden mukaan (SRVA on myös tätä)

- kun metsälle ei pääse voi kalastaa, marjastaa, sienestää, hoitaa riistaa (ruokinnat, riistapellot, suolakivet, kosteikot, jne), seurata kantojen kehitystä

- osa jahdeista on yhteisjahteja muiden jäsenten tai naapuri seurojen kanssa esim, karhu, ilves, villisika, hirvi, pienpeto ja haavoittuneiden tai loukkaantuneiden eläiten poisto.

Kun tapaat metsästäjän, voi hänen kanssaan vaihtaa muutaman sanan, tuskin hän pahastuu siitä. Metsästäjällä voi olla tilanne päällä, jolloin ei jouda tai voi ruparella, siitä ei kannata pahastua, toisella kertaa sitten poristaan enempi. Yhteityöllä homma sujuu mukavasti. Jos joku epäselvyys siitäkin keskustelemalla selvitään, alueellahan kaikki tuntee toisensa ainakin teoriassa.

Metsästys tapoja on moninaisia, seuruejahti, kyttääminen, loukku- ja rautapyynti, koirien kanssa tapahtuva erästys erilaisten ampuma- ja jousi aseden kanssa. Metsästyksen muoto on vuosien saatossa muuttunut puhtaasta elannon hankinnasta nykyiseen harrastus pohjaiseen tapaan. Tosin harrastus on monelta osin yhteiskunttaa palveleva, esim. hirvi, sika, karhu kantojen rajoittaminen yleisen turvallisuuden takaamiseksi ja SRVA (suurriistavirka-apu) toiminta.

Yhtenäinen ja sopuisa kyläyhteisö palvelee pitkässä juoksussa kaikkia.

Jäsenten sivut: Jäsen sivut Sivut vaativat käyttöoikeuden, joka myönnetään jäsenille. Kun haluat tunnukset ota yhteyttä joko email parkonera(at)gmail.com tai yhteystiedot sivun kautta.