Toiminta

Seura perustettiin Oulussa 27.4.1977, ja sen tarkoituksena on sääntöjensä mukaisesti olla Suomen nisäkästieteilijöiden yhdyssiteenä ja edistää nisäkästieteellistä tutkimusta. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 19 henkeä. Perustamisesta tiedotettiin mm. Luonnon Tutkijassa ja kirjeitse tiedossa olleille nisäkäsharrastajille. Heinäkuun 1977 loppuun saakka sai ilmoittautua perustajajäseneksi, joita kertyi yhteensä 53. Näistä 27 oli Etelä-Suomesta ja 26 Oulun yliopiston piiristä tai muualta Pohjois-Suomesta.

Jäseniä oli 1.1.2023 jäsenluettelossa yhteensä 188. Uusia jäseniä on tämän jälkeen saatu yleensä muutamia kunkin kokouksen yhteydessä.  Jäsenyyshalukkuutensa voi ilmaista kenelle tahansa seuran jäsenelle tai ilmoittautumalla seuran kokouksessa, mieluiten kuitenkin seuran sihteerille sähköpostitse (kts. sivu "hallitus").

Seuran toiminta on keskittynyt maaliskussa pidettävään vuosikokoukseen. Kokouksista tiedotetaan jäsenille sähköpostitse. Useimmat kokoukset olivat alkuvuosina Oulussa, nykyään useimmiten Helsingissä. Kokouksia järjestetään aika ajoin myös muilla paikkakunnilla. Tulevaisuudessa myös virtuaalisesti netissä.

Vuonna 2011 keväällä järjestettiin Suomen ensimmäiset nisäkästieteen päivät Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla. Tapahtumaan osallistuneet yli 80 ihmistä kuulivat ja näkivät kolmen päivän aikana yli 35 maamme johtavien nisäkästieteilijöiden pitämää esitelmää ja posteria. Nisäkästieteen päivät on järjestetty sen jälkeenkin vuosina 2014, 2017 ja 2023.

Seuran toimintaa hoitavassa hallituksessa on viisi jäsentä, joiden toimikaudet ovat kaksi vuotta. 2023 hallituksen jäseninä ovat puheenjohtaja Janne Sundell, varapuheenjohtaja Ilpo Kojola, sihteeri Suvi Viranta-Kovanen, rahastonhoitaja Joni Uusitalo ja lisäjäsenet Heidi Kinnunen ja Ulla-Maija Liukko. Erkki Pulliainen on toiminut seuran kunniapuheenjohtana 9.4.2011 alkaen aina kuolemaansa saakka (2022).

Seuran jäsenmaksu on 20 euroa vuodessa, 40 euroa 5-vuotiskaudelta tai 60 euroa ainaisjäsenyydestä. Jäsenmaksu on voitu pitää pienenä koska seura ei esimerkiksi julkaise jäsenlehteä. Maksuilla on katettu lähinnä pankkikulut ja muut satunnaiset hallintokustannukset; esim. kokouksista ei ole aiheutettu seuralle matka- tms. kuluja.

Seuralla on erillisenä rahastona Helsingissä 1982 pidetyn nisäkäskongressi ITC III:n tuottama varallisuus, josta jaetaan matka-apurahoja nuorille nisäkästutkijoille kansainvälisiin nisäkästieteellisiin kongresseihin (International Mammalogical Congress IMC) osallistumista varten. Vuonna 2006 päätettiin alkaa myöntää apurahoja myös Euroopan nisäkäskongresseihin (EMC) osallistumista varten.

Suomen nisäkästieteen historiaa käsittelevä artikkeli:

Forstén, A., Pulliainen, E. & Hyvärinen, H. 1987. A history of mammalogy in Finland. Teoksessa: Sterling, K.B. (toim.). An International History of Mammalogy. Volume 1. One World Press, Bel Air, Maryland, USA.