Historiaa
Niinilahti on vanha asuinpaikka, minkä todistaa mm. Keitaanniemen kivikautinen asuinalue sekä muutamat irtolöydöt - tosin kaikkia löytöpaikkoja ei ole vielä kokonaan tutkittu.
Lappalaistenkin asumisesta on mainintoja historian kirjoissa.
Esineistä harvinaisimpana mainittakoon muinaisjousi, joka löytyi Niininiemestä. Jousi on peräisin 1300-luvulta.
Kulkijoita on ollut myös rautakaudella ja eräkaudella. Näiden jälkeen jättämistä esineistä kertoo mm. Honkarannan rautainen nuolenkärki.
Kaskiviljelyn ajasta kertovat kivirauniot metsissä sekä vanhat naurishaudat ja perunakuopat.
Tervaa ja hiiltä on valmistettu haudoissa ja hytissä sekä myöhemmin tervatehtaassa.
Alueelta voi löytää vanhoja vesimyllyn jäänteitä.
Niinilahden kylän alue on ollut Savon ja Hämeen raja-alueena.
Vanha postitie on kulkenut kylän halki toimien kirkko- ja asiointitienä.
Vesistöt ovat toimineet pääasiallisina kulkureitteinä, mistä kertoo mm. vuonna 1937 tehty ruuhilöydös Tiihaanjoesta.
Liikenteen kehittymisestä ja siirtymisestä maanteille todistaa jäljellä oleva vanha Kautian kivisilta, joka onkin Museoviraston suojeluksessa.
Kylässä on ollut ennen vilkasta yritystoimintaa: osuustoimikuntia, kauppoja (kahdeksan myymälää tai sivumyymälää), kaksi myymäläautoa, kioskeja, kolme kahvilaa ja yksi ravintola.
Meijeritoiminta alkoi vuonna 1913 Takalan talossa. Oma meijerirakennus rakennettiin Niinilahden rannalle salmelan maalle vuonna 1915, missä se toimi vuoteen 1935 asti. Valion jäseneksi meijeri hyväksyttiin jo vuonna 1917.
Vuonna 1921 aloitti meijerin yhteydessä toimintansa mylly ja seuraavana vuonna saha, jotka toimivat myöskin osuuskuntina.
Sahan, myllyn ja tervatehtaan paikalla valtatien varressa on muistokivi, joka on sahan vanha raaminpohja.
Niinilahdelle on myös tehty oma valssi
Niinilahden ja Ilmolahden yhteinen kyläkirja valmistui v. 2012.
Teoksen julkistamistilaisuus oli Niinilahden Kylätalolla 8.7. 2012.
Kirja on 616-sivuinen ja kuvia siinä on 250.
Kyläkirjan aineiston ovat koonneet ja kirjoittaneet "kyläkirjaveteraanit" Eero ja Sini Paananen.
Kyläkirjan aineistoa on koottu jo viime vuosisadan puolella kylien perinnepiireissä, ja vuonna 2008 päätettiin panna yhteiset tiedot yksien kansien väliin.
Kyläkirja kertoo Niinilahden ja Ilmolahden kylien, talojen ja asukkaiden elämästä asuttamisen ensivaiheista nykypäivään.
Kirjaa on myytävänä kylätapahtumissa, Kylätalolla, Viitasaaren kirjakaupassa sekä seuraavilla henkilöillä:
Maija Lehmusjoki p. 0400 867941
Märtta Kinnunen p. 040 5126563
Elina Puustinen p. 050 5659696
Aimo Puustinen p. 0400 647561
Raimo Närhi p. 0400 867941
Martti Närhi p. 0400 64417
Kirjan hinta on 40 €.
Niinilahdessa on ollut varsinaisesti kaksi koulupiiriä.
Niinilahden koulu (Kelkkalan koulu) lakkautettiin 31.7.1970 ja se yhdistettiin Kautianniemen kouluun, jolloin sen nimeksi tuli Niinilahden koulu.
Niinilahden koulu
Kaupunki lakkautti tämänkin koulun 31.7.2011.
Niinilahden kyläyhdistys osti sen ja nyt se toimii
Niinilahden Kylätalona, sijaiten vieläkin luonnonkauniilla paikalla Palolahden rannalla, vajaan kilometrin päässä Nelostieltä.
Salmensilta
Koululaisten oikotie Kelkkalan kouluun. Silta on Autionlahden kapeimmassa kohdassa, ja se lyhensi Kallioniemen puolelta tulevien koululaisten matkaa useilla kilometreillä.
Silta on edelleenkin kunnossa ja sen alitse mahtuu kulkemaan pienillä
moottoriveneillä. Siltaa voi käyttää vain kevyeen liikenteeseen.
Tässä kolme kuvaa niinilahtelaisista pellonmuokkaajista ennen traktoriaikaa. Ensimmäisessä kuvassa on alkeellinen risuäes, toisessa hevonen vetää kyntöauraa ja kolmannessa on karhia vetämässä hevosparivaljakko.
Kuvassa on Kautian tilan rannalla oleva vanha, entisöity nuottaliiteri.
Kalastus ja vesilläliikkuminen on aina ollut Niinilahtelaisille tärkeää. Kuuluuhan Niinilahden kylän alueeseen paljon lampia ja järviä. Ehkä tärkeimpänä Keitelejärvi, jonka selät, Karttuselkä ja Arinaselkä, sekä pitkät lahdet, Autionlahti, Emoslahti ja Niinilahti kuuluvat olennaisena osana kylän vesimaisemaan.