Virkamiehiä

Julkaisusta

Tällä sivulla on sähköisessä muodossa julkaistuna tiedot Ruotsin ajan siviilihallinnon virkamiehistä. Työn tausta on seuraavanlainen: Vuonna 1983 Suomen Sukututkimusseura ehdotti minulle 1700-luvun virkamiesluetteloiden julkaisemista, ja otin työn vastaan. Seura antoi alussa siihen pienen stipendin ja tuki työn aloittamista. Vuonna 1995 työn laajennuttua matrikkelitietojen keräämiseksi ja aihetta koskevaksi tutkimukseksi Suomen Kulttuurirahasto myönsi siihen apurahan. Viimein vuonna 2004 teos valmistui, ja se julkaistiin seuraavana vuonna nimellä ”Virkamiehiä 1700-luvulla, Lääninhallinnon virkamiehet 1721–1808, Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja 56, Helsinki 2005”.

Sen ilmestymisen jälkeen laajensin tutkimuksen koskemaan varhaisempaa ajanjaksoa eli vuodesta 1634, lääninhallinnon alusta vuoteen 1714, ison vihan alkuun, ja tämä työ on nyt pelkästään sähköisessä muodossa julkaistuna tällä sivulla nimellä ”Virkamiehiä 1600-luvulla, Suomen hallintovirkamiehet 1634–1714”. Kronologisesti se on siis varhaisempi mutta temaattisesti jatkoa aikaisemmin ilmestyneelle julkaisulle.

Nyt olen edelleen laajentanut matrikkelia niin, että ulotan sen koskemaan hallintovirkamiehiä 1500-luvulta lääninhallinnon alkuun. Jaan työn osiin eli nyt työ ulottuu asiakirjallisen hallinnon alusta noin vuoteen 1600. Seuraavassa vaiheessa täydennän sitä niin, että matrikkeli kattaa ajan vuoteen 1634 asti. Sen jälkeen Ruotsin ajan hallintovirkamiehistä on kattavat matrikkelitiedot.

Matrikkelin keskeinen tavoite on koko ajan ollut sama: olen pyrkinyt selvittämään, keitä virkamiehet olivat. Sellainen ero niissä kuitenkin on, että 1700-lukua koskevassa osassa nimismiehet ovat mukana, mutta varhaisemmalta ajalta heidät on jätetty pois.

1600-lukua koskevaan osaan olen ottanut mukaan kenraalikuvernöörien virkakunnan, koska se kenraalikuvernöörien apuna ohjasi ja valvoi lääninhallitusten toimintaa. Myös tiedot siitä, miten Per Brahe palkitsi alaisiaan virkamiehiä, on kerätty.

1500-luvulla hallintovirkamiehiä olivat kruununvoudit ja kihlakunnankirjurit. Juhana-herttuan aikana Turussa oli myös verokamari, mutta sen toiminnasta ei juuri asiakirjoja jäänyt. Verokamarin tunnetut virkamiehet samoin kuin myöhemmin Suomen asioista vastaavat ja Suomessa toimineet rahastonhoitajat tai kamarikirjurit on otettu mukaan. Huomattakoon, että lähdeviitteissä hakasuluissa oleva numero viittaa digitaaliarkiston kuvaan eikä siis ole asiakirjan folionumero.

Lisäksi olen pyrkinyt kartoittamaan keskiluokkaan kuuluneiden virkamiesten  taloudellista asemaa eli maaomaisuutta, joka käytännössä oli ratsutiloja ja etenkin alkuaikoina lahjoituksia ja läänityksiä.

Taustoittamiseksi olen selvittänyt ratsutilojen tuottoa 1600-luvulla ja liittänyt mukaan ratsutiloja koskevat tiedot Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin vuoden 1696 sotilasmaakirjasta, josta lisäksi näkyy, keitä ratsutilalliset olivat. Tutkimuksessa on myös mukana katsaus jakolaitokseen, koska sekä virkamiesten palkkausjärjestelmä, että ratsutilalaitos olivat sen osia.

1700-luvun osasta sivulle on lisätty matrikkeli, viranhaltijaluettelot sekä henkilöhakemisto. Matrikkelia olen täydentänyt sekä korjannut siihen tiedossani olleet ja havaitsemani virheet. 1600-luvun osasta sivulla on neljäs uudistettu laitos, johon olen tehnyt henkilöitä koskeviin tietoihin joitakin lisäyksiä ja hieman muuttanut ja lisännyt tekstiä. 

Täydennän kaikkia matrikkelitietoja vastaisuudessakin.

Tekstiä saa kopioida ja lainata ei-kaupallisiin tarkoituksiin edellyttäen, että julkaisussa käytetään tavanomaista lähdeviitettä sekä että teksti linkitetään kotisivulleni.



Ċ
Matti Walta,
29.12.2016 klo 4.05
Ċ
Matti Walta,
6.5.2017 klo 3.33
Ċ
Matti Walta,
26.3.2016 klo 5.29
Ċ
Matti Walta,
17.2.2017 klo 11.01