Virkamiehiä

Tällä sivulla on sähköisessä muodossa julkaistuna tiedot Ruotsin ajan siviilihallinnon virkamiehistä. Työn tausta on seuraavanlainen: Vuonna 1983 Suomen Sukututkimusseura ehdotti minulle 1700-luvun virkamiesluetteloiden julkaisemista, ja otin työn vastaan. Seura antoi alussa siihen pienen stipendin ja tuki työn aloittamista. Vuonna 1995 työn laajennuttua matrikkelitietojen keräämiseksi ja aihetta koskevaksi tutkimukseksi Suomen Kulttuurirahasto myönsi siihen apurahan. Viimein vuonna 2004 teos valmistui, ja se julkaistiin seuraavana vuonna.

Sen ilmestymisen jälkeen laajensin tutkimuksen koskemaan varhaisempaa ajanjaksoa eli vuodesta 1634, lääninhallinnon alusta vuoteen 1714, ison vihan alkuun, ja tämä työ on nyt pelkästään sähköisessä muodossa julkaistuna tällä sivulla. Kronologisesti se on siis varhaisempi mutta temaattisesti jatkoa aikaisemmin ilmestyneelle julkaisulle. Sellainen ero niissä kuitenkin on, että 1700-lukua koskevassa osassa nimismiehet ovat mukana, mutta varhaisemmalta ajalta heidät on jätetty pois.

1600-lukua koskevan osan valmistuttua olen nyt kerännyt asiakirjajulkaisuista vuodesta 1523 eli kuningas Kustaan virkaan astumisesta alkaen sekä voudintileistä vuoteen 1634 sekä virkamiehiä koskevat tiedot. Tosin varhaisemmalta sekä kihlakunnankirjureita koskien myös myöhäisemmältä ajalta ne ovat puutteellisia.

1721–1808

Ajanjaksoa koskeva teos, Matti Walta: Virkamiehiä, Lääninhallinnon virkamiehet 1721–1808, Suomen Sukututkimusseuran julkaisuja 56, Suomen Sukututkimusseura, Helsinki, julkaistiin painettuna 2005.

Tekstimuotoisena siinä ovat luvut: Lääninhallitus ja sen tehtävät, Virka, Virkamiesten palkkaus, Virkamiesten sosiaalinen asema, Naisen paikka, Sukunimet sekä Ruotsin ja Ryssän välissä. Liitteissä on pieniä kertomuksia yksittäisistä henkilöistä tai tapahtumista. Lisäksi teoksessa on matrikkeli, viranhaltijaluettelot sekä henkilöhakemisto.

Vuosien aikana henkilöitä koskeviin tietoihin on tullut lisiä ja tarkennuksia, jotka olen matrikkeliin, viranhaltijaluetteloon sekä henkilöhakemistoon täydentänyt ja korjannut sekä julkaissut ne tällä sivulla.

1634–1714

Tätä aikaa koskevasta teoksesta Matti Walta, Virkamiehiä 1600-luvulla, Suomen hallintovirkamiehet 1634–1714, tällä sivulla on vuonna 2018 ilmestynyt viides uudistettu painos.

1600-lukua koskevaan osaan olen ottanut mukaan kenraalikuvernöörien virkakunnan, koska se kenraalikuvernöörien apuna ohjasi ja valvoi lääninhallitusten toimintaa. Myös tiedot siitä, miten Per Brahe palkitsi alaisiaan virkamiehiä, on kerätty.

Koska useimmat virkamiehet erityisesti kruununvoudit omistivat ratsutiloja, olen taustoittamiseksi selvittänyt niiden tuottoa 1600-luvulla ja liittänyt mukaan ratsutiloja koskevat tiedot Uudenmaan ja Hämeen läänin ratsuväkirykmentin vuoden 1696 sotilasmaakirjasta, josta lisäksi näkyy, keitä ratsutilalliset olivat. Tutkimuksessa on myös mukana katsaus jakolaitokseen, koska sekä virkamiesten palkkausjärjestelmä, että ratsutilalaitos olivat sen osia.

1523–1634

Keskeisiä hallintovirkamiehiä 1500-luvulla olivat linnanvoudit ja -kirjurit sekä kruununvoudit ja kihlakunnankirjurit. Kuningas Gustavin mukana Turkuun tuli 1555 kamreerin apunaan kamarikirjuri, jotka jäivät sinne herttua Johanin ajaksi. Hänen aikanaan Turussa oli myös rahastonhoitaja ja verokamari. Pysyvästi Suomessa oli rahastonhoitaja vuodesta 1571 lähtien. Carl-herttuan vallattua Suomen 1599 hän asetti tänne käskynhaltijoita valvomaan linnan- ja kruununvouteja. Siitä lähtien sellainen oli pysyvästi ainakin Turussa ja Viipurissa. Samoin Suomessa toimi 1600-luvun alusta lasku- ja verokamari, jossa työskentelevillä kamreerilla ja rahastonhoitajalla oli apuna kamareissa kamarikirjureita. Käskynhaltijoilla oli apunaan sihteereitä ja kansliakirjureita. Nämä kaikki on otettu mukaan.

Olen pyrkinyt kartoittamaan virkamiesten taustaa ja taloudellista asemaa eli maaomaisuutta, joka yleensä oli ratsutiloja sekä lahjoituksia ja läänityksiä mutta joskus myös rälssimaata.

Täydennän vastaisuudessakin kaikkia tietoja.

Huomattakoon, että lähdeviitteissä hakasuluissa oleva numero viittaa digitaaliarkiston kuvaan eikä siis ole asiakirjan folionumero.