Post date: May 10, 2010 4:04:53 PM
Kevään kohinaa
Kevät tuli tänne Määrlammille ensin kohisten. Pääsiäisenä oli enemmän kuin ilahduttavaa huomata, että niin leivo, peipponen kuin nokkosperhonenkin olivat tulleet kehiin. Tietenkin nuo terhakkaat telkät ja isokoskelot.
Eikä aikaakaan kun lammen tunnus linnut kuikat tulivat kuikailemaan, ensin yksi, siten pari ja sitten jo kuusi.
Kaikki tämä oli kevään merkki sinivuokkojen puhkeamisen myötä. Viimeisetkin jäät haihtuivat länsipäässä ns. Jaatisen lahteen, jossa muuten on ollut kautta kevätkauden hiljaista. Kyläyhdistyksen upea uusi laituri vain odottaa kävijöitään.
Onneksi talvi muistutti olemassaolostaan. Kelit muuttuivat takaisin kalseiksi ja vetisiksi, yöpakkasiltakaan ei ole vältytty.
Näin sen tosllisen kevään odotuksessa pieni pelko puristaa mieltä. Määrlammin tulevaisuuden kannalta elintärkeät kosteikkohankkeet ovat jotenkin hyytymisvaiheessa, vaikka kaikkien täysipäisien pitäisi ymmärtää tämän pienen lammen haavoittavuus.
Juuri nyt toinen pelko on, että tummalla lammella kailottaa joutsenpariskunta. Ikävä kyllä ne eivät ole maamme kansallislintuja laulujoutsenia, vaan aggressiivisia kyhmyjoutsenia, jota hakevat reviiriään. Vaikuttaakin että ne ymmärtävät häipyä muualle lähistölle, jotta kuikat saavat olla rauhassa.
Mutta ei muuta kuin pökköä pesään.
Lahtosen Hannu