50-vuotishistoriikki

tekijä: Teppo Merikanto

päivitys 2010: Tero Toivonen

päivitys 2015: Paul Reponen

Klubin perustaminen

Siirrymme ajassa 50 vuotta taaksepäin elokuun 15. päivään vuonna 1965. Sinä päivänä kummiklubimme Lions Club Riihimäen veljen Hjalmar Elomaan yritys saada muodostettua Lopelle klubi tuotti tuloksen. Aikaisemmin sitä oli tuloksetta yrittänyt saman klubin veli Kurt Vogler. Riihimäen klubin taholta oli kokoonkutsujaksi pyydetty silloinen kunnansihteerimme Olavi Nuutinen, joka myös oli suorittanut tunnusteluja saada kokoon riittävän määrän asiasta kiinnostuneita henkilöitä. Vihdoin 10.8 päivätyllä kirjeellä kutsuttiin saapumaan 15.8.1965 kello 14.00 kunnantoimistoon neuvonpitoon. Kokoukseen olivat saapuneet Riihimäen klubin edustajat piirikuvernööri Ilmari Iso-Koivisto sekä henkilökohtainen kummi veli Hjalmar Elomaa. Tilaisuudessa he selostivat Lions-järjestön tarkoitusperää ja tehtäväpiiriä. Perustamishanke muodostui myönteiseksi 22 perustajajäsenen voimalla. Perustajajäseniä mainitaan: Eero Ansanmaa, Mikko Erävaara, Uolevi Estlander, Olavi Halme, Kalle Hietanen, Reijo Järvi, Olavi Kauppila, Jukka Lehtinen, Teppo Merikanto, Jaakko Mikkola, Ahti Nikkola, Olavi Nuutinen, Onni Oksanen, Jorma Peurakoski, Lasse Rantala, Urho Salomaa, Börje Sarevuo, Tuomo Sipilä, Olavi Tervahartiala, Eino T. Uusitalo, Veikko E. Virtanen ja Ahti Väistö. Näin perustettu uusi klubi tuli kuulumaan 107 C piirin I alueen 3. lohkoon. Vielä on mainittava, että perustamistilaisuudessa valitun hallituksen toiminta jatkui 15.4.1966 mennessä muodostuneen kokoonpanon mukaisesti laiskanläksynä myös seuraavan toimintavuoden. Klubin säännöt hyväksyttiin monien vaiheiden jälkeen 17.2.1967. Niihin tehtiin pieni, mutta merkitsevä muutos 19.2.1974. Klubin uusista säännöistä päätettiin viimeksi 12.3.2005.

Perustamisjuhlan ajankohdaksi sovittiin perustamisvuoden marraskuun 19. päivä ja juhlapaikaksi Riihimäen kaupunginhotelli. Tilaisuudessa piirikuvernööri Ilmari Iso-Koivisto ojensi klubimme varapresidentille Eino T. Uusitalolle ja Kalle Hietaselle perustamiskirjan.

Toiminta ja aktiviteetit

Klubin vakituisena kokoontumispaikkana on nykyään Puotinkulman Timjami Lopen Jokiniemessä. Klubin aikaisempia kokoontumispaikkoja ovat olleet Laakasalo, Riihimäen Seurahuone, Ravintola Paara ja lounastupa Pitokorpela.

Kuten voidaan arvata, klubin toiminta oli alussa suppeaa. Ulottuvilla olivat vain niukka hallintotili ja klubiveljien rahakukkarot. Lisäksi toimintaa haittasivat alussa useiden hallitukseen kuuluvien veljien paikkakunnalta muutot. Vähitellen toiminta alkoi vilkastua.

Ensimmäinen laajahko aktiviteetti saatiin aikaan 22.5.1966 kahvikonsertin ja mannekiiniesityksen muodossa. Samalla tuli ajankohtaiseksi Ladyjen saaminen mukaan veljien avuksi. Saman vuoden syksyllä tulivat aktiviteeteiksi verokalenterien julkaiseminen ja kinkkuarpajaiset. Näistä viimeksi mainittu on vieläkin eräänä klubin tuottoisana aktiviteettina. Nykyinen jo perinteeksi tullut Loppijärven jäidenlähtöveikkaus sai alkunsa 21.11.1972. Nyt jäidenlähtöveikkauksen tilalla on ollut uusia varainhankintamuotoja kuten mm. digiarpajaiset, lämpötilaveikkaus ym.

Muina aktiviteetteina voidaan mainita muun muassa vanhusten kyyditys adventtina kirkkoon, vanhainkodin vanhusten kyyditseminen pitäjäkierroksena ja kahvitus, helmi- tai maaliskuun tanssiaiset mahdollisine huutokauppoineen, klubiveljien osallistuminen Lopen nuorisotilan valvontaan, klubin osallistuminen lippuineen itsenäisyyspäivinä kunniakäynteihin sankarihaudoilla ja osallistuminen sotainvalidien syyskeräyksessä kerääjien kuljetuksiin veljien autoilla. Varhaisimmista aktiviteeteista tulevat mieleen jonkin aikaa käytössä ollut säätilaveikkaus ja romukeräys. Eräänä aktiviteettina on mainittava veli Aulis Ehrstedtin seitsemän vuoden ajan vetämä ja muiden filatelistiveljiemme avustama postimerkkien keruu Leijonien kansainväliselle postimerkkiklubille, Lions International Stamp Club. Mainittu postimerkkiklubi on jakanut postimerkit nuorisolle ja vammaisille. Aktiviteetin päättyessä tulos oli noin 25 000 postimerkkiä. Erinomaisia tuloksia on saavutettu osallistumalla valtakunnallisiin aktiviteetteihin Punainen Sulka, Punainen Sydän ja Sight First -kampanja. Viimeksi mainittu aktiviteetti muodostui vaativaksi tehtäväksi. Varojen keruu tapahtui erilaisten tilaisuuksien muodossa, kuten taidehuutokauppa Lopen kirjastossa Fallesmannin salissa 28.3.1993, Sight First -laskiaiskonsertti 13.2.1994, sekä varojen keräys yhteistoiminnassa LC Loppi/Marskin kanssa Poronpolku -tapahtuman yhteydessä 26.9.1993. Taide-esineitten myynneistä saatuja varoja kertyi noin 19.300 markkaa. Laskiaiskonsertin tuotoksi muodostui noin 7000 markkaa. Muina valtakunnallisina aktiviteetteina voidaan mainita muun muassa osallistuminen Kamerunin vesiprojektiin, Lion quest -ohjelman tunnetuksi tekeminen ja huumevalistustyön tekeminen.

Muina aktiviteetteina voidaan mainita osallistuminen Lions -joulukorttien myyntiin hyvin tuloksin. Vuonna 2006 osallistuttiin Digi-tv kampanjaan, jossa digibokseja- ja televisioita asennettiin Lopen alueella sitä tarvitseville. Veli Tero toimi yhteyshenkilönä asiassa. Asennuskoulutuksessa oli mukana Veli Teron lisäksi kolme partiolaista Santamäen palokärjistä. Myöhemmin Santamäen Palokärjille annettiin avustus yhteistyöstä. Keväällä 2007 perinteisten jäidenlähtöarpajaisten tilalla pidettiin Digiarpajaiset, jotka onnistuivat erinomaisesti. Samana vuonna osallistuttiin Punainen sulka-kampanjaan, jonka Veli Jarmo Arvaja hoiti erinomaisin tuloksin.

Toukokuussa 2008 piristettiin Eedilän ja Uotilantien vanhustentalojen pihoja istuttamalla Veli Sakari Makkosen lahjoittamat orvokit. Istutustyön suorittivat yläkoulun oppilaat Veli Teron valvovan silmän alla. Myös perinteinen Vanhan kirkon mäki sai veljet mukaan maalaustalkoisiin, jossa vanha Lukkarin puustellin tupa sai uutta väriä. Tuvan parantamista maalauksin on jatkettu myöhempinä vuosina. Hallintotilille kerättiin havutalkoilla marraskuussa mukava n.300 euron summa. Uutena kokeiltiin kesällä 2010 varainkeruuaktiviteettia Lopen toritapahtumassa. Tapahtumassa myytiin lahjoituksina saatuja tavaroita, pidettiin arpajaisia, myytiin ’’Leijona-rokkaa’’ soppatykistä, sekä mittailtiin verenpaineita ja puristusvoimia. Tapahtuma oli niin onnistunut, että sillä korvataan keväinen jäidenlähtöveikkaus toistaiseksi.

Keräysvarojen käyttö

Klubin omien aktiviteettien perusteella saatuja varoja on käytetty koululaisten ja opiskelijoiden stipendeihin, leijonatoiminnan nuorisovaihtoon ja muuhun hyväntekeväisyyteen. Erikoisesti on mainittava, että edellä mainittuihin tarkoituksiin jaettiin klubin 25-vuotisjuhlien yhteydessä 14 500 markkaa ja 28.3.1993 12 000 markkaa. Merkittävistä lahjoituksista on erikoisesti mainittava osallistuminen aikanaan koulujen jääkiekkokaukalon hankintaan, osallistuminen Lopen Lätkän maalivahdin varusteiden kustannuksiin, Lopen Laakan junioreiden koripallojaoston välineiden hankintaan sekä avustus Lopen nuorisokuorolle. Klubi on lahjoituksin tukenut Kauniaisten sotavammasairaalaa, Sotainvalidien Lopen osastoa, Lopen sotaveteraaneja ja huumepoliisin työtä. Lisäksi on mainittava seuraavat lahjoitukset: vanhusten turvapuhelimen hankinta 17.1.1995, pianon hankinta vanhainkotiin, televisioiden lahjoittaminen vanhusten vuokrataloon ja Lopen terveyskeskukselle. Mainitsemisen arvoinen on lahjoitus Räyskälä-Säätiölle ilmailun edistämiseksi. Kiitokseksi lahjoituksesta Räyskälä-Säätiö kiinnitti luentosalin seinälle Lions -tunnuksen. Mainitsemisen arvoisena on pidettävä lahjoitus Loppi-Seuralle ns. lukkarin puustellin kattamiseksi museoalueella.

Vuonna 1985 loppuun saatetun Punainen Sulka -keräyksen varoista yhteishankkeena LC Loppi ja LC Loppi/Marski luovuttivat 6.12.1985 päivätyllä lahjakirjalla rintamamies Kalle Stenholmille ja tämän vaimolle Sirkka Stenholmille saunarakennuksen. Vuoden 1990 Punainen Sulka-keräyksestä saadut varat noin 8300 markkaa klubi lahjoitti Riihimäen kehitysvammaisten Tuki ry:n Lopen kerholle. Vuonna 1998 osallistuttiin jälleen Punainen Sulka-keräykseen taulukauppoineen. Klubikokouksen 16.11.1999 tekemällä päätöksellä päätettiin käyttää Punainen Sulka-keräyksestä saaduilla 6000 markan varoilla hankittavaksi Eedilän vanhuksille CD-soitin ja levyvalikoima sekä luovutettiin 2000 markkaa ikäihmisten vuosikonsertin tukemiseen. Sulka-ansioistaan veli Tapio Mikkolalle myönnettiin Punainen Sulka -viiri.

Eräs pitkäaikainen avustusmuoto, joka jatkui 1980-luvulle saakka, oli joulukorien jakaminen vähävaraisille perheille. Mainittakoon vielä osallistuminen ja tuki omakotitalon kunnostusremonttiin Lopen Topenon kylässä toimintakaudella 1996-1997.

Vuonna 2007 keväällä tuettiin vanhainkotia lahjoittamalla heille noin 400 euron DVD/VHS-soitin iltojen iloksi. Saman vuoden syksyllä lahjoitettiin Punainen Sulka- keräyksen tuotto eli 2500 euroa Läyliäisten nuorisotilan remonttiin.

Piirikilpailumenestys

Mikäli klubin toimintaa tarkastellaan aikaisempien piirikilpailujen valossa, niin vilkkaimpana ajanjaksona voidaan pitää ehkä toimintavuosia 1976-1979, jolloin klubi ylsi kärkisijoille. Ensimmäisellä kerralla hävittiin kolmas sija niukasti ja tultiin neljänsiksi, seuraavana vuonna olimme toisina ja toimintavuonna 1978-1979 tuli I sija. Klubimme voitti toimintavuonna 1988-1989 piirikunnan II lohkon osalta.

Vierailut ja lipunhankinta

Kesällä 1976 alkoi veli Aulis Ehrstedtin noin 2 vuotta kestänyt myös leijonamielessä ansiokas Välimeren purjehdus. Ennen matkalle lähtöä veli Aulis ja tuleva presidentti sopivat mahdollisista ulkomaisista klubivierailuista ja matkakertomuksista klubi-illoissa esitettäviksi. Matkaan sisältyi vierailuja ulkomaisissa klubeissa, kuten Maltalla, viirien vaihtoineen. Useista muista ulkomaille tehdyistä vierailuista mainittakoon esimerkiksi seuraavat: veli Esko Levoniuksen vierailu kesällä 1977 päämajassa, missä hän luovutti edellisen toimintavuoden presidentin kirjeen ja klubimme viirin sekä veli Paavo Janhusen vierailu viirin luovutuksiin Floridassa Lions Club Lake Worth:ssa syyskuussa 1979. Mainittakoon myös veli Tapio Mikkolan vierailu Australiassa LC Brisbane Finlandiassa 11.11.2002 ja 13.12.2004.

Lukuisten klubivierailujen joukkoon voidaan lukea myös seuraavat takavuosien tapahtumat: LC Riihimäen alulle panema leijonan ryöstö, leijona päätyi klubimme kaappiin. Vierailukilpailu perunakapan merkeissä kummiklubimme LC Riihimäen kanssa alkoi 4.2.1977. Kappa päätyi lopullisesti kummiklubin kaappiin. Tepon tuoppi-kilpailu säännöistä päätettiin samannimisen komitean kokouksessa veli Leo Aallon luona 25.3.1977. Kilpailimme vuoden Lions -teosta LC Riihimäki/Uramon ja LC Riihimäki/Karan kanssa. Merkille pantavaa on, että edellä mainitussa komitean kokouksessa on katsottava lausutun monien vaikeuksien jälkeen 5.6.1978 perustetun LC Loppi/Marskin syntysanat edellisen toimintavuoden presidentin Teppo Merikannon esittämänä. Lisäksi on vielä mainittava kolmas klubien välinen mittelö. Paavon ja Tepon kiposta kilpailtiin LC Lopen, LC Tammelan ja LC Loppi/Marskin kanssa tikanheittokilpailuin.

Toimintavuoden 1976-1977 alussa presidentti Teppo Merikanto nimitti lippukomitean, minkä tehtäväksi tuli lipun suunnittelu lupineen ja hankinta. Presidentti lahjoitti alkupääomaksi 30 markkaa. Komitean monivaiheinen työ saatiin päätökseen 18.4.1978 juhlallisine lipun naulaamisineen. Lipun julkinen ensiesiintyminen tapahtui valtakunnankokouksessa Turussa 3.6.1978.

Muut tapahtumat

Ei sovi myöskään unohtaa veljien ja ladyjen yhteisiä teatterimatkoja lisäohjelmineen. Veljet ovat osallistuneet kansanhiihtoihin, Poronpolkuun, patikointeihin, huopatossuotteluihin jääkaukalossa, mölkkyturnaukseen, lentopallopeleihin sekä vaihtelevalla menestyksellä leijonien lentopallo-otteluihin. Klubin toukokuisiin klubikokousiin on liittynyt perinteinen saunominen.

Leijonien virallisiin tilaisuuksiin osallistumisista on erikoisuutena mainittava silloinen klubiveljemme Arvi Oinaalan osallistuminen Lopen klubin edustajana Leijonien kansainväliseen vuosikongressiin 9.7.1967 Yhdysvalloissa. Klubiveljet saivat aikanaan nauttia erittäin hienosta matkakuvauksesta.

Vuosikongressi on jäänyt allekirjoittaneen mieleen myös muulla tavalla. Jouduin silloisena klubin sihteerinä vahingossa mukaan jonkinlaisiin matkavalmisteluihin. Lions-liitto järjesti arpajaiset, missä oli matkoja mainittuun kongressiin. Arpoja tuli myytäväksi myös Lopen klubille, mutta ostajia veljien keskuudesta ei tahtonut löytyä ehkä arvan hinnan takia. Omalta osaltani ennen arpojen palauttamista tein puhelimitse arpakauppoja. Eräs vastaus oli: “No laita joku numero”. Taisi veli Kallen hymy hyytyä, kun tuli ilmoitus voitosta. Veli Hietanen ei kuitenkaan ollut halukas pitkälle matkalle, vaan sinne lähti veli Oinaala.

Klubin sääntöjä uudistettiin liiton mallisääntöjen pohjalta ja uudet päivitetyt säännöt tulivat voimaan huhtikuussa 2009.

Palkitseminen ja ansiomerkit

Klubin jäsenmäärä on vaihdellut ollen tällä hetkellä (marraskuu 2010) 30 jäsentä. Lohkon puheenjohtajina ovat olleet silloiset veljet Olavi Sampo ja Eino T. Uusitalo sekä nykyisistä veljistä Esko Levonius, Raimo Sireeni ja Teppo Merikanto. Veli Esko Levonius on toiminut myös varapiirikuvernöörinä. Monista palkitsemisista voidaan mainita seuraavia: Presidentin 100 prosentin ansiomerkin ovat saaneet veljet Jarmo Arvaja, Paavo Janhunen ja Esko Levonius. Voidaan lisäksi mainita, että Teppo Merikannolle ja Paavo Janhuselle on myönnetty laajennuspalkinnot (Extension Award) sekä veljille Jarmo Arvaja ja Teppo Merikanto piirikuvernöörin tunnustuspalkinnot (District Governor’s Appreciaton Award). Veli Jarmo Arvajalle on myönnetty myös erittäin hyvän klubipresidentin merkki (President’s Excellence Award). On myös mainittava, että veljille Esko Levonius, Raimo Sireeni ja Teppo Merikanto on myönnetty lohkon puheenjohtajan palkinnot (Zone Chairman Award). Päämaja luovutti vuonna 1977 veljille Esko Levonius ja Teppo Merikanto päämajan viirit.

Sight First -palkitsemiset: Esko Levonius, Pekka Pankakoski ja Raimo Sireeni sekä sihteeripalkinto Aulis Nikkolalle. Leijonaklubien kansainvälinen säätiö, Lions Club International Foundation, ilmoitti kirjeillä 25.5.1993 nimittäneensä leijonat Esko Levoniuksen, Teppo Merikannon ja Tuomo Sipilän Melvin Jones -jäseniksi sekä kirjeellä 5.5.1995 Paavo Janhusen Melvin Jones -jäseneksi.

Marraskuussa 2006 jaettiin runsaasti juhlamerkkejä: Teppo Merikanto ja Kauko Kankaanpää saivat 40-vuotismerkit, Eino Kilpiäinen ja Eero Leino 35-vuotismerkin, Tapio Mikkola 30-vuotismerkin, Raimo Sireeni 25-vuotismerkin, Veikko Kaartinen, Hannu Tuominen ja Pertti Hietala 20-vuotismerkin, Jarmo Arvaja ja Jorma Laine 10-vuotismerkin. Huhtikuussa 2008 Veli Jarmo Arvajalle luovutettiin Melvin Jones-jäsenyyden merkiksi taulu ja pinssi ja Veli Pertti Hietalalle 25-vuotismerkki. Joulukuussa 2008 palkittiin Esko Levonius Key- palkinnolla, Jaakko Pankakoski kristallimerkillä ja 10-vuotismerkillä ja Harri Frankberg Key-palkinnolla ja 10-vuotismerkillä. Maaliskuussa 2009 juhlittiin Esko Levoniuksen 40-vuotta kestänyttä leijonauraa ja myös hänen 80-vuotismerkkipäivää. Joulukuussa 2009 palkittiin veli Santeri Muhonen Membership Keyllä, sekä 15-vuotisjäsenmerkin saivat veljet Pertti Romanoff ja Juha Majasalmi.

Toimintakaudet 2010 - 2015

Klubin viime vuosia on leimannut jäsenmäärän vähentyminen. Klubin jäsenmäärä on pudonnut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kymmenellä jäsenellä. Klubin jäsenmäärä on tällä hetkellä (lokakuu 2015) 22 jäsentä. Jäsenmäärän vähentymiseen on vaikuttanut luonnollinen poistuma ja paikkakunnaltamuutot eikä tilalle ole saatu uusia sitoutuneita jäseniä paikkaamaan tätä poistumaa. Toimintakaudella 2012 - 2013 tehtiin yhdessä LC Marskin kanssa esiselvitys Lopen miesklubien yhdistymisestä ja lopputulema oli, että toistaiseksi jatketaan omina itsenäisinä miesklubeina Lopella.

Toimintakaudella 2010 - 2011 klubi otti käyttöön omat internet-sivut: www.lcloppi.fi Internet-sivuilla on perustietoa klubista, esimerkiksi jäsentiedot ja kauden toimintasuunnitelma sekä muuta ajankohtaista informaatiota klubin toiminnasta.

Klubin pääaktiviteettina on säilynyt perinteinen kinkkuarpajaiset. Loppijärven jäidenlähtöveikkauksesta luovuttiin osin epävarmojen talvisäiden takia ja sen tilalle on vakiintunut kesäkuun ensimmäisenä lauantaina tapahtuva Lopen toripäivä, jossa klubilla on ollut oma myyntipöytä arpajaisvoittoineen.

Klubipresidentit toimintakausittain

1965-1966: Jukka Lehtinen, Olavi Nuutinen ja Eino T. Uusitalo

1966-1967: Eino T. Uusitalo

1967-1968: Ahti Väistö

1968-1969: Olavi Sampo

1969-1970: Reijo Järvi

1979-1971: Ahti Nikkola

1971-1972: Arvi Oinaala

1972-1973: Onni Oksanen

1973-1974: Toivo Mikkola

1974-1975: Antti Kallionpää

1975-1976: Tuomo Sipilä

1976-1977: Teppo Merikanto

1977-1978: Esko Levonius

1978-1979: Paavo Janhunen

1979-1980: Kauko Kankaanpää

1980-1981: Eero Leino

1981-1982: Eino Kilpiäinen

1982-1983: Oiva Leppänen

1983-1984: Aulis Ehrstedt

1984-1985: Atte Vienonen

1985-1986: Heikki Ollikkala

1986-1987: Seppo Viljamaa

1987-1988: Leo Aalto

1988-1989: Raimo Rajaoja

1989-1990: Raimo Sireeni

1990-1991: Jaakko Kemppi

1991-1992: Heikki Salmi

1992-1993: Jorma Syrjälä

1993-1994: Heikki Uusitalo

1994-1995: Tapio Mikkola

1995-1996: Veikko Kaartinen

1996-1997: Pertti Hietala

1997-1998: Jaakko Pulkkinen

1998-1999: Osmo Törhönen

1999-2000: Hannu Tuominen

2000-2001: Aulis Nikkola

2001-2002: Pertti Romanoff

2002-2003: Jarmo Arvaja

2003-2004: Juha Majasalmi

2004-2005: Jarmo Silen

2005-2006: Jorma Laine

2006-2007: Harri Frankberg

2007-2008: Jaakko Pankakoski

2008-2009: Santeri Muhonen

2009-2010: Markku Kontturi

2010-2011: Tapani Könönen

2011-2012: Samppa Jaro

2012-2013: Paul Reponen

2013-2014: Tero Toivonen

2014-2015: Juha Mannoja

2015-2016: Raimo Sireeni

2016-2017: Tapio Haaranen

2017-2018: Tapio Mikkola

2018-2019: Veikko Kaartinen

2019-2020: Jari Siirola

2020-2021: Jarmo Arvaja

40-vuotishistoriikin laati marraskuussa 2005 veli Teppo Merikanto

45-vuotishistoriikin päivitti marraskuussa 2010 veli Tero Toivonen

50-vuotishistoriikin päivitti lokakuussa 2015 veli Paul Reponen