1. Johdanto Tämä raportti esittelee Espoon Bodominjärven 2025 Nordic-koeverkkokalastuksen tulokset ja kalaston rakenteen analyysin. Raportin tilaajana toimi Bodom-järven kalastusyhdistys ry.
2. Yleistä Bodominjärvi sijaitsee Espoossa Uudellamaalla. Järvi kuuluu Espoonjoen vesistöön ja edelleen Suomenlahden rannikkoalueeseen. Bodominjärvi on pinta-alaltaan noin 412 hehtaaria ja se on yksi Espoon suurimmista järvistä. Järvi on muodoltaan pitkänomainen, noin kolme kilometriä pitkä ja leveimmillään noin kilometrin levyinen. Järven keskisyvyys on noin 4,3–4,5 metriä ja suurin mitattu syvyys on noin 13–14 metriä. Valuma-alueen pinta-ala on noin 30–32 km². Bodominjärvi on luokiteltu reheväksi järveksi. Järven ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Kesäisin järvellä esiintyy ajoittain leväkukintoja. Bodominjärveä on historiallisesti käytetty raakaveden lähteenä ja järven vedenpintaa on säännöstelty. Nykyisin järvi on merkittävä virkistys-, kalastus- ja luontokohde.
3. Koekalastus Koekalastus suoritettiin neljän yön aikana 10.-13.8. ja 20.-21.8.2025. Koekalastusverkkoina käytettiin Nordic yleiskatsausverkkoja. Koeverkkokalastuksessa pyrittiin noudattamaan RKTL:N työraportin 21/2014 ”ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin” antamia ohjeita. Ohjeistuksen mukaan 39 verkkoyötä tarvitaan järven riittävään kalakannan selvittämiseen. Bodominjärven yli 10 metrin syvyinen alue on kuitenkin pieni, jonka takia todettiin, että riittävä määrä verkkoöitä kalaston selvitykseen on 30. Verkkoja laitettiin pyyntiin yhteensä 30 kappaletta, mutta koska kaksi verkkoa oli kokonaan kalattomia, käytettiin tuloksissa 28 verkon saalistietoja. Kalattomat verkot laskettiin muita syvemmälle, yli kymmenen metriä syvään veteen. Tämän takia voidaan olettaa, että järven syvimmät kohdat olivat lähes hapettomia kalastuksen aikana, sillä muuten muissa verkoissa oli kohtuu tasaisesti kaloja. Verkkojen sijainnit päätettiin jakamalla järvi ensin noin 100 x 100 metrin pyyntiruutuihin, jotka numeroitiin ja tämän jälkeen numeroilla tehtiin satunnaisarvonta. Näihin arvottuihin pyyntiruutuihin laitettiin verkot pyyntiin. Mataliin kohtiin, alle kolmen metrin syvyyteen verkko laitettiin pohjapyyntiin ja yli kolmen metrin syvyyteen laskettiin jokaiseen arvottuun kohtaan verkko pohjaan ja pintaan/väliveteen. Verkot laskettiin illalla pyyntiin ja nostettiin seuraavana aamuna, jolloin pyyntiajaksi tuli noin 11-12 tunti 1. Johdanto Tämä raportti esittelee Espoon Bodominjärven 2025 Nordic-koeverkkokalastuksen tulokset ja kalaston rakenteen analyysin. Raportin tilaajana toimi Bodom-järven kalastusyhdistys ry. 2. Yleistä Bodominjärvi sijaitsee Espoossa Uudellamaalla. Järvi kuuluu Espoonjoen vesistöön ja edelleen Suomenlahden rannikkoalueeseen. Bodominjärvi on pinta-alaltaan noin 412 hehtaaria ja se on yksi Espoon suurimmista järvistä. Järvi on muodoltaan pitkänomainen, noin kolme kilometriä pitkä ja leveimmillään noin kilometrin levyinen. Järven keskisyvyys on noin 4,3–4,5 metriä ja suurin mitattu syvyys on noin 13–14 metriä. Valuma-alueen pinta-ala on noin 30–32 km². Bodominjärvi on luokiteltu reheväksi järveksi. Järven ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Kesäisin järvellä esiintyy ajoittain leväkukintoja. Bodominjärveä on historiallisesti käytetty raakaveden lähteenä ja järven vedenpintaa on säännöstelty. Nykyisin järvi on merkittävä virkistys-, kalastus- ja luontokohde. 3. Koekalastus Koekalastus suoritettiin neljän yön aikana 10.-13.8. ja 20.-21.8.2025. Koekalastusverkkoina käytettiin Nordic yleiskatsausverkkoja. Koeverkkokalastuksessa pyrittiin noudattamaan RKTL:N työraportin 21/2014 ”ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin” antamia ohjeita. Ohjeistuksen mukaan 39 verkkoyötä tarvitaan järven riittävään kalakannan selvittämiseen. Bodominjärven yli 10 metrin syvyinen alue on kuitenkin pieni, jonka takia todettiin, että riittävä määrä verkkoöitä kalaston selvitykseen on 30. Verkkoja laitettiin pyyntiin yhteensä 30 kappaletta, mutta koska kaksi verkkoa oli kokonaan kalattomia, käytettiin tuloksissa 28 verkon saalistietoja. Kalattomat verkot laskettiin muita syvemmälle, yli kymmenen metriä syvään veteen. Tämän takia voidaan olettaa, että järven syvimmät kohdat olivat lähes hapettomia kalastuksen aikana, sillä muuten muissa verkoissa oli kohtuu tasaisesti kaloja. Verkkojen sijainnit päätettiin jakamalla järvi ensin noin 100 x 100 metrin pyyntiruutuihin, jotka numeroitiin ja tämän jälkeen numeroilla tehtiin satunnaisarvonta. Näihin arvottuihin pyyntiruutuihin laitettiin verkot pyyntiin. Mataliin kohtiin, alle kolmen metrin syvyyteen verkko laitettiin pohjapyyntiin ja yli kolmen metrin syvyyteen laskettiin jokaiseen arvottuun kohtaan verkko pohjaan ja pintaan/väliveteen. Verkot laskettiin illalla pyyntiin ja nostettiin seuraavana aamuna, jolloin pyyntiajaksi tuli noin 11-12 tunti
Sääolosuhteet olivat helteiset: ilman lämpötila oli +21 - +26°C, pintaveden lämpötila +18 - +21°C ja näkösyvyys noin 0,8-0,9 metriä. Tuuli oli heikkoa ja vallitseva tuulensuunta oli kalastuksen aikana etelästä. Nordic yleiskatsausverkot ovat pyyntikorkeudeltaan 1,5 metriä ja pituudeltaan 30 metriä pitkiä. Samaan verkkoon on liitetty 12 eri solmuvälin verkonliinaa, tiheyksiltään 5-55 millimetriä, joten yhden solmuvälin pituus verkossa on 2,5 metriä. 4. Saalis Saaliiksi saatiin yhteensä 8611 kalaa ja kymmenen eri kalalajia. Kalalajit olivat ahven, hauki, kiiski, kuha, lahna, pasuri, salakka, sorva, suutari ja särki. Saaliin kokonaispaino oli noin 111 kg ja yhden verkon laskennallinen yksikkösaalis oli 3977 g ja 308 kappaletta.
Taulukko 1. Nordic koeverkkosaaliis 2025. (g= koekalastussaaliin kokonaispaino, kpl= koeverkkosaaliin kappalemäärä, kp g= koeverkkosaaliin lajin keskipaino, kpl % koeverkkosaaliin lajin prosenttiosuus kappaleista, g %= koeverkkosaaliin lajin prosenttiosuus painosta, g/verkko =yhden verkon laskennallinen paino ja kpl/verkko= yhden verkon laskennallinen kpl määrä
ahven hauki kiiski kuha lahna pasuri salakka sorva suutari särki yht
g 12588 2317 363 15116 19521 8650 3885 432 1968 46517 111357
kpl 1037 3 67 96 421 197 556 1 2 6231 8611
kp g 12,1 772,3 5,4 157,5 46,4 43,9 7,0 432,0 984,0 7,5
g% 11.3 2,1 0,3 13,6 17,5 7,8 3,5 0,4 1,8 41,8 100
kpl% 12,0 0,0 0,8 1,1 4,9 2,3 6,5 0,0 0,0 72,4 100
g/verkko 450 83 13 540 697 309 139 15 70 1661 3977
kpl/verkko 37 0,1 2 3 15 7 20 0,04 0,1 223 308
5. Kalojen kokojakauma 5.1. Särki Särki oli sekä kappaleissa, että painossa mitattuna kalastuksen runsain laji. Särkien kokonaispaino oli yhteensä noin 46,5 kg ja keskipaino 7,5 g/kpl. Särkiä saatiin kalastuksessa yhteensä 6231 kappaletta. Kalastuksen kokonaissaaliiseen verrattuna särkien osuus painosta oli noin 42 % ja kappaleissa mitattuna noin 72 %. Laskennallisesti särkiä saatiin 223 kpl ja 1661g/verkko. Särjen pituusjakaumasta ja keskipainosta voidaan päätellä, että särkiä on runsaasti ja niiden keskikoko on pientä. Suuremmat yli 15-16 cm yksilöt puuttuvat lähes kokonaan järvestä, joka viittaa kalojen kasvua rajoittavaan kovaan ravintokilpailuun.
5. Kalojen kokojakauma 5.1. Särki Särki oli sekä kappaleissa, että painossa mitattuna kalastuksen runsain laji. Särkien kokonaispaino oli yhteensä noin 46,5 kg ja keskipaino 7,5 g/kpl. Särkiä saatiin kalastuksessa yhteensä 6231 kappaletta. Kalastuksen kokonaissaaliiseen verrattuna särkien osuus painosta oli noin 42 % ja kappaleissa mitattuna noin 72 %. Laskennallisesti särkiä saatiin 223 kpl ja 1661g/verkko. Särjen pituusjakaumasta ja keskipainosta voidaan päätellä, että särkiä on runsaasti ja niiden keskikoko on pientä. Suuremmat yli 15-16 cm yksilöt puuttuvat lähes kokonaan järvestä, joka viittaa kalojen kasvua rajoittavaan kovaan ravintokilpailuun. Kuvio 3. Särjen pituusjakauma 5.2. Ahven Ahvenia saaliissa oli 1037 kappaletta. Ahventen keskipaino oli 12,1 g. Kalastuksen kokonaissaaliiseen verrattuna ahventen osuus painosta oli noin 11 % ja kappaleissa mitattuna noin 12 %. Laskennallisesti ahvenia saatiin 37 kpl ja 450g/verkko. Suurin osa ahvenista oli alle 12 cm mittaisia. Suurten ahventen vähäinen määrä viittaa pienempien ahventen ravinnon niukkuuteen, joka rajoittaa niiden kasvua ja siksi vain harva ahven kasvaa yli 15 cm mittaan. Yli 15 cm mittaiset ahvenet käyttävät ravinnokseen pieniä kaloja ja näin ollen säätelevät järven kalakantaa.0 Ahvenen pituusjakauma 5.3. Lahna ja Pasuri Lahnoja saatiin kalastuksessa yhteensä 421 kappaletta ja ne painoivat 19,5 kg. Lahnojen keskipaino oli noin 46 g. Kalastuksen kokonaissaaliiseen verrattuna lahnojen osuus painosta oli noin 17 % ja kappaleissa mitattuna noin 5 %. Pasureita saatiin 197 kappaletta ja ne painoivat yhteensä noin 8,6 kg. Pasureiden keskipaino oli noin 44 g. Kalastuksen kokonaissaaliiseen verrattuna pasureiden osuus painosta oli noin 8 % ja kappaleissa mitattuna noin 2 %. Lahnojen ja pasureiden koko- ja pituusjakauman perusteella järvessä on kohtuu paljon isompia yli 15-20 cm mittaisia kaloja, joilla ei ole luontaisia vihollisia järvessä. Koska petokalat kuten kuha ja ahven eivät käytä suurempia lahnoja tai pasureita ravinnoksi, on vaarana, että näiden kalojen määrät tulevat lisääntymään. Lahnojen ja pasureiden määrää arvioitaessa pitää ottaa huomioon koeverkkojen rakenne, joka ei sovellu hyvin lahnojen ja pasureiden pyyntiin. Tällöin niiden osuus tulee yleensä aliarvioiduksi ja todellisuudessa lahnojen ja pasureiden osuus järven kaloista saattaa olla suurempi kuin mitä tulokset osoittavat. Kuvio 5. Lahnan ja pasurin pituusjakauma 5.4. Kuha Kuhia saatiin kalastuksessa yhteensä 96 kappaletta ja ne painoivat yhteensä noin 15 kg. Kuhien keskipaino oli noin 157 g ja laskennallisesti niitä oli 3 kappaletta verkossa. Kuhien pituusjakauman perusteella Bodominjärvessä on hyvä määrä isompia ja vanhempia kuhia, jotka kykenevät lisääntymään. Kuitenkin kalastuksen perusteella vuonna 2025 kuhien lisääntyminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla ja saaliissa oli vain yksi kesällä 2025 syntynyt poikanen (5cm). Toinen huomio kuhien pituuksia tarkasteltaessa on, että myös kesän 2024 kuhankutu on saattanut epäonnistua, sillä 13-15 cm pituiset kuhat voivat olla vanhempia, esim. vuoden 2023 poikasia.
6. Petokalojen suhde muihin kaloihin Vuoden 2025 Nordic-koeverkkokalastuksen petokalojen osuus kaikista kaloista oli noin 24 % biomassasta ja 3 % kappalemäärästä. Petokaloiksi laskettiin hauki, kaikki kuhat ja yli 15 cm mittaiset ahvenet. Järven F/C suhteeksi saatiin luku 3. Tämä tarkoittaa riittävää petokala-/saaliskalasuhdetta.
Petokalaindeksi eli F/C suhde lasketaan jakamalla saaliskalojen F (forage fishes, rehukala) paino petokalojen painolla C (carnivorous fishes, petokala). Mikäli suhde on yli 7, petokaloja on selvästi liian vähän hoitamaan pikkukalojen harvennusta riittävän tehokkaasti. Mikäli arvo on 2-7, petokalojen määrä on hyvissä olosuhteissa riittävä. Jos suhde on alle 2, voi petokaloja olla jopa liikaa. Petokalaindeksi ei kuitenkaan huomioi petokalojen ja niiden ravintokohteiden sopivuutta toisilleen. Esimerkiksi, jos petokalat ja ravintokohteet ovat järven eri osissa tai ravinto on petokaloille väärän kokoista, niin hyväkään F/C-suhde ei tuo toivottua lopputulosta eli luontaisesti tasapainoista kalakantaa.
Koekalastuksen perusteella Bodominjärvessä on sopivasti isompi kokoisia (+14cm) kuhia, mutta kuhien lisääntyminen on saattanut epäonnistua viime vuosina, sillä kalastuksissa saatiin vain muutama kappale pieniä kuhan poikasia.
Haukien määrä vaikuttaa normaalilta ja ne todennäköisesti lisääntyvät ja viihtyvät järvessä.
Ahven lisääntyy järvessä ja siellä tavataan myös suurempia +15 cm ahvenia, mutta näiden suurempien ahvenien lukumäärä on vähäinen. Tämä johtuu siitä, että ahvenen poikaset todennäköisesti kärsivät ravinnon puutteesta, koska ne kilpailevat samasta ravinnosta särkikalojen poikasten kanssa. Siksi ne eivät kovin helposti kasva suuremmiksi yli 15 cm mittaisiksi petokaloiksi.
Tuloksia arvioidessa pitää ottaa huomioon, että ahventen ja kuhien suhteellinen määrää saattaa olla todellisuudessa hiukan pienempi, kuin mitä kalastuksen tulokset osoittavat. Tämä johtuu siitä, että ahvenet ja kuhat piikkisinä kaloina jäävät verkkoihin herkemmin kiinni kuin esimerkiksi särjet.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Bodominjärvessä on kohtuullisen runsaasti petokaloja, mutta järvessä olevat petokalat eivät yksinään pysty huolehtimaan kalaston tasapainosta. Tämä johtuu siitä, että järvessä on runsaasti isompi kokoisia särkikaloja (lahnat ja pasurit), joita järven kuhat ja ahvenet eivät käytä ravinnokseen. Lisäksi kuhien lisääntyminen on ainakin osittain epäonnistunut viime vuosina.
7. Ekologinen tila Ekologinen tila-arvio tehtiin käyttäen SYKE:n virallisia referenssiarvoja runsasravinteisille järville (Rr-tyyppi).
Bodominjärven 2025 Nordic koeverkkokalastuksen mukaan järven kalaston biomassasaalis osoittaa tyydyttävää tilaa, yksikkösaaliin lukumäärä välttävää, särkikalojen biomassan osuus tyydyttävää ja indikaattorilajien esiintyminen tyydyttävää. Järvelle laskettava kalastoluokitusta kuvaava ELS4 arvo oli 0,52, joka kuvastaa kalaston tyydyttävää ekologista tilaa.
Ekologisen tilan arvioinnissa käytetyt kalayhteisömuuttujat ovat: biomassa (g/verkko), lukumäärä (kpl/verkko), rehevöitymisestä hyötyvien särkikalojen biomassaosuus ja indikaattorilajien esiintyminen. Ekologinen laatusuhde (ELS) saadaan kunkin muuttujan havaitun arvon ja kyseisen järvityypin vertailuarvon suhteesta. Muuttujien ekologisen laatusuhteen arvoista lasketaan mediaani, joka kuvaa kalaston perusteella arvioitua järven ekologista tilaa. Ekologisen tilan luokittelu tapahtuu viisiportaisella asteikolla: erinomainen (1-0,8), hyvä(0,8-0,6), tyydyttävä(0,6 0,4), välttävä(0,4-0,2) ja huono(0,2-0).
8. Yhteenveto ja johtopäätökset Vuoden 2025 Nordic-koekalastuksen perusteella Bodominjärven kalasto kuvastaa tyypillisellä tavalla eteläsuomalaisen runsasravinteisen järven rakennetta. Saalis oli kohtuullisen runsas sekä biomassan, että yksilömäärän suhteen. Kalaston rakenteessa korostuvat runsaat särkikalakannat, erityisesti särki, lahna ja pasuri. Haukien, kuhien ja ahvenien osuus on kohtalainen. Verkkokalastuksen yksikkösaaliissa mitattuna kalojen kappalemäärä ja kalojen pieni koko viittaa lajienväliseen ravintokilpailuun ja osittaiseen ravinnon puutteeseen, joka estää kaloja kasvamasta suuremmiksi. Ekologinen tila-arvio tehtiin käyttäen SYKE:n virallisia referenssiarvoja runsasravinteisille järville (Rr-tyyppi). Neljän muuttujan perusteella laskettu ELS4-arvo oli 0,52, mikä kuvastaa kalaston rakenteen tyydyttävää ekologiseen tilaan.
Bodominjärvellä havaitut sinileväkukinnot johtuvat todennäköisesti järven kohtuullisen suuresta sisäisestä kuormituksesta, jota edesauttaa särkikalojen suuri määrä, koska ne käyttävät ravinnokseen pohjaeläimiä ja vesikirppuja. Koekalastuksen aikana havaittu järven pohjan ajoittainen hapettomuus lisää myös järven sisäistä kuormitusta, koska hapettomissa olosuhteissa järven pohjasedimentissä olevat ravinteet liukenevat herkemmin veteen.
9. Hoitokalastuksen tarve Hoitokalastus on perusteltua, jos yksikkösaalis on yli 2 kg sekä yli 100 kappaletta verkkoyötä kohti, kalasto on särkikalavaltainen ja petokaloja on vähän. Bodominjärven yksikköverkkosaalis oli 3977 grammaa ja 308 kappaletta. Painossa mitattuna särkikalojen prosenttiosuus oli suuri, noin 72% ja kappaleissa mitattuna särkikaloja oli noin 86%.
Bodominjärven petokalakanta muodostuu lähes kokonaan kuhista ja ne viihtyvät järvessä hyvin, mutta lisääntyminen on saattanut epäonnistua muutamana vuotena. Siispä mikäli kuhien lisääntyminen vielä vaarantuu useampana vuotena, tulee niiden määrä järvessä huomattavasti vähenemään. Kuhat eivät lisäksi yksinään pysty kalakannan rakenteen säätelyyn, koska ne harvemmin käyttävät ravinnokseen yli 20 cm mittaisia kaloja, jolloin isompi kokoisilla särkikaloilla ei juurikaan ole järvessä vihollisia.
Hoitokalastus Bodominjärven sisäisen kuormituksen pienentämiseksi ja kalakannan rakenteen parantamiseksi on todennäköisesti toimiva menetelmä. Järvessä on paljon särkikaloja ja näiden vähentäminen todennäköisesti vahvistaa petokalakantoja. Särki, salakka ja muiden kalojen poikaset käyttävät ravinnoksi vesikirppuja, jotka säätelevät järvessä olevia leviä ja niiden määrää. Kun vesikirppukannat vähenevät merkittävästi, lisääntyvät sinileväkukinnot. Lisäksi suurikokoiset lahnat ”pöllyttävät” järven pohjaa etsiessään ravintoa ja näin ollen pohjaan sitoutuneet ravinteet liukenevat veteen ja samentavat sen näkösyvyyttä. Kun särkien ja lahnojen määrää saadaan vähennettyä, saattaa järven vesi kirkastua ja sinileväkukinnot vähentyä.
Mikäli hoitokalastukseen ryhdytään, pitää ottaa huomioon, että hoitokalastushankkeet ovat pitkän aikavälin projekteja, eivätkä järven tilan pysyvät muutokset tapahdu nopeasti. Sopivia pyyntimuotoja Bodominjärven hoitokalastukselle ovat keväinen/syksyinen rysäpyynti sekä hoitokalastusnuottaus. Lisäksi suosittelen kuhakannan vahvistamista joko poikasistutuksilla tai kuhan kutuajan pyyntirauhoituksella.