Jorma Kinnusen haamuheitto sai muistomerkin

Koiviston Kipinän historiaa ...

Lähde: KOTIKYLÄNI KOIVISTO Urpo Sparf

Koiviston Kipinän perustamista valmisteleva tilaisuus oli koululla helmikuussa 1945. Nähtävästi Lauri Lehtonen oli toiminut asian käynnistäjänä, koska hän avasi kokouksen ja toimi sen puheenjohtajana. Perustamiskokous oli seuraavassa kuussa. Keskusjärjestön valinnasta oli äänestys, jossa SVUL sai kymmenen ja TUL kahdeksan ääntä.

Hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin opettaja Ilmari Laakso ja jäseniksi Viljo Kautto, Osmo Koivu, Eila Oksa, Vilho Penttinen, Elsa Hirvinen ja Liisa Palonen. Kipinässä oli jäseniä kylän kaikilta osa-alueilta. Heitä oli ensimmäisenä vuotena 50-100, 25. toimintavuotena 100-150 ja 50. vuotena 362.

Koiviston Kipinän pitkäaikaisimmat puheenjohtajat olivat vuoteen 1997 mennessä: Heikki Salonen 24 ja Onni Flinkman kahdeksan vuotta. Sihteereinä toimivat kauemmin Erkki Lamberg 11, Risto Kumpu kahdeksan ja Reijo Korhonen kuusi vuotta. Liisa Salonen oli rahastonhoitajana 25, Ulla Tourunen 14 ja Terttu Häkkinen kahdeksan vuotta.


Kipinän toiminta lähti käyntiin 1940-luvulla hämmästyttävän ripeästi: toimielimet ja niiden henkilöt, tehtävien- ja vastuunjako, suorituspaikkavalmistelut, kilpailutoiminta, erityisesti sarja- sekä yleisurheilu- ja hiihtokilpailut, uusiin lajeihin perehtyminen, varainhankinta, toimitalon puuhaaminen, kulttuuri- ja huvitoimikunta, jäsenhankinta, yhteistyö muiden järjestöjen kanssa kuin kokouskäytännön vakiintuminen. Seuralla oli toimikuntia eri tehtäväalueita varten jo vuodesta 1946.

Jo lokakuun alussa urheiluseuran hallitus perusti kuoron, johtajana toimi Sirkka Iivonen. Eino Kolilla oli myös sekakuoro, jossa suurin osa näytelmäharrastajista oli mukana. Kipinä päätti järjestää 1946 vierailuiltamia varojen hankkimiseksi. Kun Seuratalo oli rakennettu, raha oli tarpeen, joten taloudellisesti tuottavien ohjelmallisten iltamien pito oli tärkeää. Iltamavierailuja tehtiin lähiympäristöön.

Alkuaikojen urheilukilpailut olivat viisi- tai kolmiotteluita ja maastojuoksuja. Ensimmäiset kesäjuhlat urheilukilpailuineen olivat heinäkuussa 1950, jolloin seura liittyi Suomen Poikaurheilu- ja Uimaliittoihin. Piirikunnalliset kesä- ja talvikilpailut vakiintuivat 1960- luvun loppupuolelta lukien. Myöhemmin urheilutoiminta jakautui varsinkin nuorten osalta talven sarjahiihtoihin, kevään maastojuoksuun ja kesän yleisurheilukilpailuihin.

Urheilukentän rakennustyöt alkoivat kesällä 1955. Lauri Touruselta oli ostettu sitä varten 50 aaria maata. Kenttä vihittiin syyskuussa 1961. Se oli vuosien mittaan ahkerassa käytössä sekä kesällä että talvella. Salaojitus ja yleinen kunnostus olivat vuorossa 1983, jolloin seura osti myös latukoneen.

Vuoden 1984 toiminta oli vilkasta: tyttöjen liikuntakoulu, kansanhiihto-ja harjoitteluratojen teko latukoneella, poikien lento- ja koripallo, nappuloiden kolmet sarjahiihdot, viheralueiden nappulakisat, hiihtojuhlat, jokavuotinen jääveikkaus, matka Leningradiin (nykyinen Pietari) maastojuoksukilpailut, perinteiset heinäkuun kesäkisat, junioreiden jalkapallokoulu ja lentopalloilu ulkona. Elokuussa oli peruskorjatun urheilukentän vihkiäiskisat, joihin kuului myös tunti kulttuurilautakunnan järjestämää ohjelmaa. Syksyllä oli matka Suomi-Ruotsi maaotteluun, pururadan raivaus, ruskaretki, seuran oman puvun ja merkin suunnittelu sekä pikkujoulut.

Kipinä oli Äänekosken Urheilijoiden alaosastona vuodet 1969-1979, mutta sitten se liittyi SVUL:n Keski-Suomen piiriin itsenäisenä seurana, jonka 40-vuotisjuhlat olivat heinäkuussa 1985.

Kylällä oli jatkuvasti hyviä nuoria urheilijoita. Paavo Tourunen heitti 1954 keihästä 71,25 ja sijoittui Kalevan kisoissakin kolmanneksi. Eero Tourunen voitti Keski-Suomen nuorten piirinmestaruuksia, samoin Pauli Akselin kiekonheitossa ja Tapio Hirvinen miesten keihäänheitossa sekä Juho Kuhno kymmenottelussa. Sakari Flinkman heitti miesten keihästä 66 metriä jo nuorten sarjassa, oli maakuntajoukkueessa ja sai viisi heittolajien mestaruutta Keski-Suomen piirissä. Hilkka Kumpu toi ammattikoulujen SM-voiton pituushypyssä 1969 ja seuraavana vuonna hopeaa viestihiihdossa. Hilkka oli samalla tuomassa hiihdon joukkuevoittoa Äänekoskelle. Hän sai Keski-Suomen piirin A-tyttöjen voiton keihäänheitossa 1970 ja saman lajin naisten mestaruuden 1975.

Kun Antti Kahma tuli 1970-luvulla Koiviston kentälle moukaria heittämään Eino Koli siirsi autonsa koulun päädystä turvaan, sillä pitkät kaaret rupesivat hirvittämään. Kahma oli pari kertaa Kalevan Kisoissa ja piti hallussaan piirin moukariennätystä 59.60 kaikkiaan 17 vuotta.

Marko Mustosella on useita Keski-Suomen piirin mestaruusmitaleita hiihtokilpailuista. Kipinän kolmikko Janne Kautto, Tommi Kuronen ja Marko Mustonen, hiihti 20-vuotisten 3x10 kilometrin SM-viestissä seitsemänneksi 1993.

Eino Hydén voitti armeijassa oloaikanaan 18 kilometrin hiihdon ja menestyi Viipurin maastojuoksuissa. Hän oli sodan aikana toisen armeijakunnan mestaruuden voittaneessa partiohiihtojoukkueessa. Hän oli myös keilailun suurmestari, 1969 SM-kisojen kolmas ja 1970 yli tuhannen kilpailijan joukostakin loppukilpailuissa.

Kolme urheilijaa

Yli 70 vuotta vanhan seuran menestyneimmät urheilijat ovat olleet Jorma Kinnunen, Raimo Koivu ja Pentti Rummakko. Raimo Koivu on paljasjalkainen koivistolainen.

Raimo Koivu

Raimo Koivu sai palkintosijoja koululaisten hiihdoista ja 60 metrin juoksusta, piiritason nuorten korkeushypyistä, 110 metrin aidoista ja kiekonheitosta, aikuisten korkeus- ja pituushypyistä sekä 10-ottelusta ja aitajuoksusta. Hän edusti Äänekosken Urheilijoita ja vuodesta 1957 Riihimäen Kiskoa. Maaottelu-ura alkoi 1956. Hän keskittyi vuodesta 1959 aitajuoksuun ja sai Suomi-Ruotsi maaottelusta ensimmäisen voiton 1960. Hänen paras ja viimeinen kilpailuvuotensa oli 1962, jolloin hän tuli Eesti-maaottelussa toiseksi, Ranska-ottelussa neljänneksi ja toi voiton Ruotsi-maaottelusta Suomen ennätystä sivuavalla ajallaan 14,4.

Kahdensanvuotiaana Koivistoon muuttanut Pentti Rummakko voitti viidesluokkalaisena pohjoisen Keski-Suomen koululaisten tuhannen metrin ratajuoksun, kuten seuraavana vuonnakin. Pentti edusti Äänekosken Urheilijoita ja sai 1963 nuorten kolmen kilometrin maastojuoksussa SM-kultaa ja radalla 5 000 metrin hopeaa. Hän oli samana vuonna kolmimaaottelussa Suomi-Ruotsi-Norja 3 000 metrin juoksussa toinen. Hän saavutti piiritason palkintosijoja myös hiihdossa. Vuodesta 1967 lähtien hän edusti Jyväskylän Kenttäurheilijoita ja oli urheilu-urallaan lähinnä maratoonari. Hänen parhaat saavutuksensa olivat: kolme Suomen ja kaksi Pohjoismaiden mestaruutta sekä kymmenen Suomen ennätystä. Hän oli Meksikon olympialaisissa sekä Euroopan mestaruuskilpailuissa 1969 ja 1971. Vuoden 1971 Helsingin EM-kisoissa hän oli kuudes. Pentti Rummakko osallistui kahdesti Bostonin sekä kerran Fukuokan ja Kosicen maratoneille. Bostonin maratonilla hän oli neljäs ennätysajallaan 2.14. Kesällä 1971 Pentti Rummakko vei Lappeenrannassa samassa kilpailuissa Viljo Heinon neljä Suomen ennätystä: kymmenen mailin, 20 ja 25 kilometrin sekä tunnin juoksuissa.

Koiviston urheilukentän vihkijäiskilpailut 1961.

Jorma Kinnunen kävi Koivistosta Jyväskylän ammattikoulun ja voitti ammattikoulujen suomen mestaruuden hiihdossa molempina vuosina. Kylän urheilukentän vihkiäiskilpailujen yhteydessä 1961 opettaja Eino Koli oli sanonut: "Ei tänne tule sellaista heittäjää, jolle tämä kenttä ei piisaa!" Jorma Kinnunen, joka oli hankkinut heittokuntonsa samalla kentällä, nakkasi keihäänsä kentän yli ja pitkälle Harjun Lassin kaurapeltoon. Hän heitti 18-vuotiaana miesten keihästä 62,88 ja seuraavana vuonna 77,07, mikä oli toiseksi paras tulos maailmassa. Siitä viikon päästä tuli nuorten maaotteluvoitto. Jorma heitti 1965 vain 72,5 kiloa painavana 88,14 ja oli tilastojen ykkönen maailmassa. Meksikon olympialaisissa 1968 Jorma heitti Suomen ennätyksen 88,58, mutta se ei riittänyt kuin hopeamitaliin, sillä Janis Lusis vei voiton. Kun Lusis heitti vuoden 1969 Saarijärven juhannuskisoissa 91,98, Jorma räväytti seuraavana päivänä Tampereella 92,70, mikä oli senhetkinen maailmanennätys. Hän edusti Äänekosken Urheilijoita.

Jorma Kinnusen haamuheitto sai muistomerkin

Täällä heitti Jorma Kinnunen 4.8.1963 keihästä yli maailmanennätyksen.

Lähde: Kesisuomalainen

Tulevan mestarin keihäs katkesi verryttelyheitossa, mutta korjattiin puutulpalla. Kun Kinnunen sinkautti ainoan kisaheittonsa, keihäs lensi yli kentän päädyn, jatkoi alamäkeen ja pysähtyi Tourusen kaurapeltoon. Virallista mittaa ei saatu, mutta pituudeksi arvioitiin 87 metriä. Tuolloin maailmanennätys oli 86,74.

Kipinän toiminassa ansijoituneet 1985:

Lauri Tourunen, Vilho Penttinen, Liisa Salonen, Veikko Penttinen ja Liisa Häkkinen.

Kuva: Heikki Salonen.

Raimo Koivu

Koiviston urheilukentän vihkijäiskilpailut 1961.

Jorma Kinnunen

- Aarne Vuorisen filmiarkisto.

Jorma Kinnusen haamuheitto sai muistomerkin. Täällä heitti Jorma Kinnunen 4.8.1963 keihästä yli maailmanennätyksen.

Lähde: Kesisuomalainen

Tulevan mestarin keihäs katkesi verryttelyheitossa, mutta korjattiin puutulpalla. Kun Kinnunen sinkautti ainoan kisaheittonsa, keihäs lensi yli kentän päädyn, jatkoi alamäkeen ja pysähtyi Tourusen kaurapeltoon. Virallista mittaa ei saatu, mutta pituudeksi arvioitiin 87 metriä. Tuolloin maailmanennätys oli 86,74.