Suomessa kenneltoiminta on pienimuotoista, suurin osa kasvattajista kasvattaa koiria kotona, isoja kasvattajia on vähän. Kenneltoiminta on kansainvälisessä mittakaavassa avointa ja järjestäytynyttä.

Suomen Kennelliitto valvoo kasvattajien toimintaa ja tarjoaa kuluttajille palveluna koiranet -tietokannan, josta näkyy rekisteröityjen koirien sukutaulut, kisa- ja näyttelytulokset, terveystiedot ja kasvattajatiedot. OmaKoirassa on kattava hakupalvelu sekä tilastotietoa saatavilla. Kasvattajille ja koiran omistajille on omakoira -palvelu, jossa voi mm. hoitaa pentueiden rekisteröinnit, omistajamuutokset jne sähköisesti. Kennelliitto tarjoaa koulutusta ja palveluja koiran kasvattajille, sekä myöntää viralliset kennelnimet.

Rotujärjestöt täydentävät Kennelliiton palveluita tarjoamalla mm. rotukohtaista infoa ja rodun oma pentuvälityksen.

Sukoka on kasvattajien etujärjestö, joka valvoo kasvattajien etuja.

Kenneltoiminta kiinnostaa verottajaa. Suomessa arvonlisäveron alaista tuloa on yrittäjän tulot, mikäli liikevaihto ylittää 8500 euroa vuodessa. Sen alle jäävät tulot katsotaan pienimuotoiseksi yrittämiseksi ja tulot ovat vapaat arvonlisäverosta. Verottajalle on kuitenkin ilmoitettava henkilökohtaiseen verotukseen lisäansiot, vaikka tulot vuodessa jäisivät alle 8500 euron.

Koirien perinnölliset sairaudet herättävät kiihkeitä tunteita, ei vain sairauden aiheuttaman kärsimyksen vuoksi, mutta myös siksi, että Suomen lainsäädännössä koira katsotaan kauppatavarana esineeksi. Jos myyjä myy viallisen tuotteen, hän on korvausvelvollinen. Koska koira ei elävässä elämässä ole esine, korvausvaatimus voi aiheuttaa ongelmia. Erityisen hankalaksi tilanne voi muodostua, jos koirasta aiheutuu kohtuuttoman suuret eläinlääkärikustannukset. (Katso eduskunnan kanta asiaan),