<HTML>
<Title>
Harjoitus 3
</Title>
<H1>
Rauhantekijä
</H1>
<BR>
<b>
Harva on perustanut suurlähettilään toimiston alle 30-vuotiaana, ja vielä täysin raunioituneeseen <BR> maahan. Afganistanissa neljä vuotta Suomen, EU:n ja YK:n palveluksessa työskennellyt Tanja Viikki on. <BR> Maan nykyistä turvallisuustilannetta hän seuraa huolestuneena.
</b>
<BR>
<H3>
Iltapäivällä
</H3>
Kello kolmelta iltapäivällä räjähtää. Autopommi silpoo ainakin 15 ihmistä kuoliaaksi Kabulin vilkkaalla <BR> ostoskadulla lähellä tiedotus- ja kulttuuriministeriötä. On Tanja Viikin toinen päivä Afganistanissa vuonna 2002.
<BR>
<BR>
27-vuotias jyväskyläläinen yhteiskuntatieteiden opiskelija on saanut tehtäväkseen perustaa yhteystoimiston <BR> Suomen kiertävälle suurlähettiläälle Tarja Laitiaiselle. Aikaisempaa työkokemusta hänellä oli tehtävän <BR> saadessaan vain yhdeksän kuukauden harjoittelujaksosta Pakistanin suurlähetystössä.
<BR>
<BR>
”Olin todella innoissani. Työ oli mieletön mahdollisuus ihmiselle, jolla ei vielä juurikaan ollut kokemusta
<BR>
<BR>
hän sanoo nyt, viisi vuotta myöhemmin.
<BR>
<BR>
Viikki saapui Afganistaniin, jota eri sodat olivat koetelleet jo yli parinkymmenen vuoden ajan. Sähköä oli <BR> toisinaan, aina ei. Vaatteet piti pestä nyrkkipyykkinä. Puhelimet eivät toimineet. Jopa sopivan toimiston <BR> löytäminen oli vaikeaa, koska rakennukset olivat niin huonossa kunnossa.
<BR>
<BR>
Kaikki oli kuitenkin Viikin mielestä uutta ja jännittävää, ei ollut valmiita kaavoja joihin kangistua. Ja mikä parasta, <BR> afganistanilaiset uskoivat tulevaisuuteen ja olivat valmiita tekemään töitä sen eteen.
<BR>
<H3>
Jälleenrakentamista
</H3>
Taleban-hallinnon kaaduttua vuonna 2001 jälleenrakennususko oli maassa kova. Lapset lähtivät kouluun ja <BR> savesta rakennettuja koteja korjattiin. Vuonna 2004 järjestettiin presidentinvaalit, ja maa sai perustuslain loya <BR> jirgassa, kansalliskokouksessa. Parlamentti- ja kunnallisvaalit järjestettiin vuotta myöhemmin. Sitten jokin meni <BR> vikaan.
<BR>
<BR>
”Turvallisuustilanne on heikentynyt. Sen sijaan, että tähän mennessä olisi jo otettu muutama askel eteenpäin, <BR> onkin menty taaksepäin <BR> Viikki huokaa.
<BR>
<BR>
Puolen vuoden lähetystöpestin jälkeen hän työskenteli Afganistanissa ensiksi hetken EU:n palkkalistoilla ja sen <BR> jälkeen liki kaksi ja puoli vuotta YK:ssa poliittisena neuvonantajana.
<BR>
<BR>
Pari ensimmäistä YK-vuotta kuluivat pohjoisessa Mazar-i-Sharifissa ja loppukuukaudet eteläisessä Gardezin <BR> kaupungissa. Viikin työnä oli tavata vaaliehdokkaita, afgaanivirkamiehiä ja heimopäälliköitä sekä valvoa <BR> uudistusten ja aseistariisuntaohjelman etenemistä.
<BR>
<BR>
Välillä afganistanilaisten oli vaikea kohdata aktiivinen nainen. ”Heimovanhimpien kokouksessa aisti, että he <BR> olivat shokissa, kun YK:n edustaja olin minä. Mutta kyllä kokoukset saatiin pidettyä, kun he ymmärsivät, että <BR> kukaan muu ei heitä sillä hetkellä kuuntele.”
</HTML>