Kokemuksia ja havaintoja
Sunnuntaina 18.2. järjestetään Erkinpolun laavulla "Hulinat", jossa tehdään laavulle polttopuita Erkin opastuksella. Lisäksi laavulla voi laskea pulkalla tai muulla sopivalla välineellä mäkeä. Tehdään myös tulet, joten makkaranpaistokin on mahdollista. Myös mehutarjoilu. Erkki menee laavulle klo 11 ja lopetellaan hommat klo 14.
Tervetuloa mukaan kaikki kynnellekykenevät!
Pyöräilijöiden huoltopiste Erkinpolun laavulla
Erkinpoloku Challence 2024
27.1. järjesti Kainuun Pyöräilijät Erkinpolulla pyöräilytapahtuman, jossa laskujeni mukaan pyöräili n. 15 henkilöä. Pyöräiltävät matkat olivat 5-20 kierrosta, mikä matkana tekee 17,5 -70 km. Vaihtelevassa maastossa se on aika kunnioitettava matka. Itse kävin tarkkailemassa kävellen polkua vastavirtaan, sillä näin oli helpompi havaita pyöräilijät hyvissä ajoin, jotta pystyin väistämään heitä.
Samalla sain runsaasti kiitosta, kun ohi sujahtava pyöräilijä kiitti minua hypätessäni pois tieltä.
Kyllä polulla oli muitakin liikkujia: mm. Aaro 4 v ja äitinsä vähän vanhempi.
Erkinpolun uutisia 11.6.2023
Taas on uusi kesä koittanut Erkinpolulle.
Edellisen vuoden aikana tehdyt polttopuut on poltettu eikä Erkki enää oikein jaksa yksin tehdä uusia puita siinä tahdissa, kun käyttäjät ne polttavat.
Siispä kannattaa viedä laavulle omat polttopuut, jos aikoo siellä tulia tehdä.
Kyllä Erkki vielä puita toimittaa, kun etukäteen tarpeesta Erkille ilmoittaa ja voi Erkki tulla vielä tuletkin tekemään, kunhan siitä etukäteen sovitaan.
Polun varrella on kyllä tehty myös ilkivaltaa. Parkkipaikalle saatu roskasäiliö oli völjätty Kangaspuroon. Ystävälliset kulkijat olivat sen sitten pelastaneet takaisin paikalleen, Eli vaikka ilkivallantekijöitä löytyy, löytyy myös ihania ihmisiä , jotka korjaavat näitä ilkivallan jälkiä.
Koulujen loppuminen keväällä näyttää innoittavan ilkivallan tekijöitä eli epäilykset näyttävät kohdistuvan nuorisoon. Tietenkään ei Erkki haluisi syyttää mitään erillistä ryhmää ja tietää, että nuorissa on myös hyvin asiallisia Erkinpolun tallaajia, joita Erkki kiittää ja tulee tekemään kaikkensa polun ja laavun käytettävyyden turvaamiseksi.
KAJAANI KUURNA MOBO-RASTIT
15.8,2022 Vietiin Erkinpolun ympäristöön KAJAANI/KUURNA mobiilit kiintorastit, joita pystyy kiertämään sekä perinteisesti paperikarttaa tai mobiilisti älypuhelinta käyttäen. Rastit ovat helppoja ja tarkoitettu suunnistuksen alkeisopetukseen.
29.6 2022 julkaistiin Virtuaalinen Erkinpoloku
Virtuaalinen Erkinpoloku -sivun toteuttivat kesätyöntekijät Siiri Leinonen ja Onni Haverinen Oulujärvi-Leaderin Kesätöitä nuorille -hankkeen puitteissa.
Erkki on toteutukseen hyvin tyytyväinen ja saattoi todeta, että kyllä nykyajan nuorilla on tekniikka hallussa ja näiden kesätyöntekijöiden taidoilla kyllä tulee pärjäämään elämässä.
Erkin oma atk-osaaminen alkoi reikäkorttikaudella 1969 ja on siitä tietotekniikka mennyt aimo harppauksen eteenpäin. Tältä osin Erkki voi levollisin mielin luovuttaa tehtävät uudelle sukupolvelle.
Erkki 75 v 5.4.2022
Erkinpolun laavulla vietettiin Erkin 75-vuotis synttäreitä. Paistettiin makkaraa ja syötiin piirakoita ja vaahtokarkkeja. Laulettiin ja tanssittiin senioritanssien istumatanssiversioita ja lopuksi laulettiin Nälkämaan laulu, kun mukana oli laulutaitoisia kuorolaulajia ja sitten muuten innokkaita laulajia,
Samana päivänä tuli Erkkiä vastaan myös Kätönlahden koulun oppilaita, jotka lauloivat Erkille onnittelulaulun ja lisäksi kiitoslaulun polusta. Kyllä siinä Erkin silmät kostuivat liikutuksesta.
Onnitteluja tuli aika monelta taholta kuten eläkeläisjärjestöiltä, Erkin tanssioppilailta ja Kätönlahden koululta vielä seuraavana päivänä vähän virallisemmin.
Ystävänpäivä 14.2.2022
Oli satanut uutta lunta. Lämpötila oli hieman plussan puolella ja lumi nuoskaa. Olin harjoitellut Antin autonrengastekniikkaa ja vedin omaa rengastani Ketopolulla ja sieltä palattuani vedin renkaan parkkipaikan tuntumaan. Sieltä saa itsekukin halutessaan lainata rengasta ja vedellä sitä polkua pitkin. Olisi hyvä, jos sen palauttaisi löytöpaikalle. Renkaan vetäminen on hyvää kuntoharjoittelua ja näin vanhalta Erkiltä se tuntui aika raskaalta, mutta onnistui kuitenkin, kun ei ottanut liian pitkää urakkaa. Renkaanvetäjiä on kyllä ilmaantunut muitakin ja varsinkin peruspolku on ollut hyvässä kunnossa. Oikopolkuja ja Ketopolkua on tallattu vähemmän ja niissä voi jalka ja varmaan myös pyöränrengas upota lumeen.
Tänään tuli kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun laavun tuntumassa asustellut heinähenkilö tuhottiin. Saman kohtalon koki myöhemmin uusikin paikalle tullut heinähenkilö, Rauha heidän sieluilleen.
Kaupungin yleinen polkupäivä la 9.10.2021
Polkupäivänä Kuurna-Komiahon asukasyhdistys päivystää Erkinpolun laavulla klo 9-12.
Tarjolla on n. 50 ensimmäiselle kulkijalle grillimakkaraa ja mehua!
Tervetuloa reippailemaan polulle ja tutustumaan polkuun ja asukasyhdistyksen toimintaan.
Parkkipaikalta löytyi rikotun polkupyörän jäänteet. Ne pitäisi korjata pois. Pyörä oli runneltu ihan muodottomaksi. Onkohan asialla olleet samat huligaanit kuin laavulla. Nimiäkin on ehdolla kuten alkukirjaimet T.J ja A.J . En näitä ole vielä ilmoittanut eteenpäin, mutta jos häiriköinti jatkuu, pannaan poliisit asialle.
Erkinpolun Erkki
Erkki sai apuja 16.8.2021 polun ylläpitoon, kun Heikkisen Jukka saatiin mukaan kunnostamaan rikottuja kohteita laavulla sekä kärräämään parkkia polun paikkauksiin. Kyllä Erkkiä helepottaa!
6.5.2021
Kevät on koittanut Erkinpolulle ja Polku on saanut julkisuutta Kainuun alueradiossa ja TV:ssä Pohjoi-Suomen alueuutisissa.
Vappuna 1.5 oli polun tuntumassa Kuurna-Komiahon asukasyhdistyksen vappurastit, jotka järjestettiin omatoimirasteina. Rastit oli Kuurnan liikuntapaikkoja ja nillä oli erilaisia jumppaohjeita. Koti-Kajaani julkaisi kartan ja siellä oli myös meidän ilmoitus vappurasteista. Tällä kertaa emme voineet järjestää Pyörteen makurastia Korona-pandemian takia.
Kainuun alueradio haastatteli Erkkiä 5.5 https://areena.yle.fi/audio/1-50829721 ja samalla kuvattiin Pohjois-Suomen alueuutisiin pieni juttu Erkistä. https://areena.yle.fi/1-50663868#autoplay=true .
Erkki oli myös korjannut heinähenkilön, mutta nyt se varmaan on heinämies, kun sillä on musta parta. Saa nähdä kuinka kauan se saa olla rauhassa. Ei se kovin kauaa sanut olla rauhassa, sillä jo heinäkuussa 2021 se oli hakattu hajalle. Oli jollakin vinksahtaneella ollut halu rikkoa Erkin aikaansaannoksia ja heinähenkilön pää oli hakattu kappaleiksi, Vieläköhän jaksaisi Erkki tehdä uuden heinämiehen? Samalla ilkiöt oli rikkoneet grillaustelineen, joka kyllä nyt 16.8.2021 on jo korjattu.
Kätönlahden esikoululaiset lupasivat tulla laavulle retkelle 12.5 ja Erkki lupasi tulla sytyttämään nuotion makkaran paistoa varten, Mukavaa!
Lisäksi kaupunki on aloittanut parkkipaikan laajentamisen. Hienoa ja kiitos kaikille asiaan vaikuttaneille.
17.1.2021 Rinsessan kanssa Erkinpolulla katseltiin, että "yksinäisen kiven" (lonely stone) luona oli tallattu poikkeavaa sivupolkua ja uteliaisuuttamme lähdimme katsomaan, mitä sieltä tällä kertaa löytyy. Ja löytyihän sieltä mieshenkilö, joka oli virittelemässä metsän eläinten ruokintapistettä.
Samalla opimme häneltä, että kun linnun siementen oheen laittaa leivän paloja oraville, niin silloin oravat jättävät linnunsiemenet rauhaan eivätkä sotke lintujen ruokintatelinettä.
Samalla reissulla veimme opasteet palokärjen kololle ja Erkinpolun halipuulle.
29.11.2020
Talvi on tulluit Erkinpolulle ja Kaikkea parkkia ei ole saatu vielä levitettyä polulle. Syksy on ollut sateinen ja polku on monin paikoin niin märkä, että levitetty parkki on hävinnyt liejuun.
Toisaalta ei ole ollut useimmiten Erkin lisäksi muita levittäjiä. Ja Erkilläkin on ollut paljon muutakin touhua eikä hän ole ehtinyt markkinoida parkinlevitysiltoja.
Mukana on ollut kiitettävästi Marko, Veikko ja Leo. Antti taisi suuttua niin pahasti, että häntä ei taideta enää nähdä polun kunnossapitotöissä - Harmi!
Saa nähdä, miten esi talvesta selvitään. Nyt Antti on palannut tositoimiin "tyttöjen ja autonrenkaan kanssa. Hienoa!
Tontut ovat palanneet huollettuina vietäväksi tonttumetsään. Huollosta kiitos Kajaanin eläkeläisten käsityökerholle.
Uusia siltoja on tehty pyöräilytkelpoisiksi käyttämällä rakennusaineina kuormalavoja. 15.8 on seuraavat talkoot, joissa tehdään viimeiset 2 siltaremonttia. Samalla, jos porukkaa riittää levitellään parkkia polun huonokulkuisimmille paikoille. Jalankulkijat ja koirat sillä kyllä pääsevät jo nyt, mutta tavoitteena on tehdä polusta sellainen, että läskipyörillä voi polun kiertää myös kesällä ilman suurempaa tuskaa.
Kaikkia asiasta kiinnostuneita työssä tarvitaan ja mukaan voi ottaa lapioita, kottikärryjä, peräkärryjä, mönkijöitä, traktoreita ym, mitä itse kullakin on käytetävissä.
Apua kyllä tarvitaan, sillä levitettävää parkkia on rekkakuormallinen. Ja kun sitä pitäisi levittää pitkin polokua, niin se käy aika hitasti. Jos Erkinpolokun kunto askarruttaa, niin paras tapa vaikuttaa sen kuntoon on tulla mukaan parkinlevitystalkoisiin. Erkki on kyllä pyrkinyt poistamaan luonnon tekemät häiriöt mm. avaamalla reitin kulkukelpoiseksi.
18.7. 2020
Paranneltiin liittymää Heinisuontien ja Komiahontien risteyksen kohdalta. Samalla tehtiin uusi silta Kangaspuron yli.
Viimeistelin sitten kaiteen 21.7, jotta ei pudota puroon.
Vanha silta jätettiin vielä rinnalle, kun ei purkulupaa ole saatu.
Nyt olisi tarve saada apua parkin levitykseen. SItä on tuotu rekkakuorma Erkinpolun parkkialueelle. Erkki on levittänyt 20 kottikärryllistä, mutta se ei ole tehnyt isoa lovea perkkipaikalla sijaitsevaan kasaan.
11.7.2020
Antin kanssa levitettiin parkkia Erkinpolokun vaikeimmille paikoille. Ensin Antti vei parkkia kottikärryillä ja minä yhdellä Ikean kasilla. Sitten Antti haki pari halkokassia ja levitti parkkia niillä ja minä kottikärryillä. Näin se meni tehokkaammin. Alamaastossa Timo ja ? levitti parkkia samanaikaisesti suoraan parkkipaikalta.
Ensi lauantaina 18.7 jatketaan levitystalkoita. Ensisijaisena tavoitteena on tasoitella polun vaikeimmat kohdat ja toissijaisena tavoitteena on leviittää kaikki parkit parkkipaikalta, jolloin jäljelle jää pelkkä paikka ilman parkkia.
Kaikki yhteistyökumppanit olette tervetulleita auttamaan Erkkiä , joka on jo vanhus ja Anttia, joka on kyllä oikea voimanpesä.
10.7.2020
Kävin raivaamassa Kangaspuron varresta tuulen kaataman koivun. Kaverikseni sain erään -ukon - nimittäin saukon, joka hyppeli puron ylle kaatuneilla lepän rungoilla ja sitten sukelsi uimasilleen puroon.
Olin kyllä nähnyt saukon jälkiä talvella, mutta nyt näin kaverin ihan livenä. Hienoa!
Uusia kavereita on muutenkin ollut polulla. Heinäntekoaikaan sinne oli ilmaantunut heinähattu avuksi heinätekoon. Katja arveli, että se on ilmakitaran soittaja, mutta kyllä se heinämies on, kun sillä on heinähanko täynnä heiniä.
13.6.2020
Rakennettiin uusi silta, jonka kautta pääsee Peräläntieltä Erkin polulle.
Rakennustarvikkeiksi saatiin Heliltä runkopuita ja kauipungilta kansilankkuja. Talkoolaisia oli koko joukko ja niin homma hoitui sujuvasti. Lopuksi Antti testasi sillan toimivuuden läskipyörällään.
Kesäkuussa 2020 Laavulla oli käynyt tuholaisia. Puut oli heitelty suohon, vesisankko rutattu, puita nakerrettu poikki ym, Harmi.
18.3.2020
Eläkeläisten riskiryhmä (Leo 72 v, Antero 72 v ja Erkki 72 ) kävi kaatamassa Peräläntien seudulta 2 koivua Erkinpolokun laavun polttopuiksi ja 2 kuusta Kangaspuron silta-aineksiksi ja yksi kuusi muihin tarpeisiin.
Koivu kaatuu tielle ja siinä se sitten karsittiin ja pätkittiin pienemmiksi kuljetusta varten.
Eräänä päivänä kiersin polokua ja löysin sieltä uuden kaverin, jota saatoin lähestyä koronavirusepidemiasta huolimatta. Uskoin vahvasti, että tämä kaveri ei virusta levitä.
Erkillä oli muuten parta pakkasesta kuurassa, mutta kaveri ei ollut siitä moksiskaan.
8.3.2020
Polulla tuli vastaan vähän ylipainoinen ja hyvin karvainen koira, joka tuli tuttavallisesti luokseni rapsuteltavaksi. Koiran omistaja kertoi, että koira oli nukkunut hyvin, mutta kuuli, kun auto ajoi pihaan ja heti tiesi, että nyt päästään Erkinpolulle.
Siinä sitä sitten nautiskeltiin toistemme seurasta ja jatkoimme sitten matkaa eteenpäin.
22.2.2020
Käytiin Antero Kyllösen kanssa sopimassa parin kuusen ja yhden koivun kaatamisesta Peräläntien varresta. Tarkoitus on tehdä uusi silta Kangaspuron yli siten, että Peräläntieltä pääsee suoraan Erkinpolulle . Kuuset käytetään sillan rakentamiseen ja koivusta tehdään polttopuita laavulle.
Kävelin uuden liitymäpolun linjausta Erkinpolulle ja totesin, että silta olisi ollut tarpeen, sillä puroa ylittäessäni putosin puroon. Tuli samalla kertaa sekä uintireissu että mutakylpy. Onneksi vettä oli vain vyötäröön asti.
Noustuani purosta ja päästyäni Erkinpolulle lähdin nopeasti kohti kotia, sillä kaikkihan tietävät, että kylmä kangistaa....
Kotimatkalla näin ensimmäisen kerran hevosia Erkinpolulla oikein kaksin kappalein. No ne oli tosin keppihevosia, joilla kaksi tyttöstä ratsasteli. Kotona sitten suoraan kylppäriin housun ja sukkien ja kenkien pesulle. Että sellainen reissu.
Laavun avajaiset oli 11.9.2019 ja paikalla oli mukavasti asiasta kiinnostuneita ja olihan siellä myös haitari soittajineen.
22.7.2019,
Hirsikehikko on valmiina ja seuraavaksi tehdään katto. Hyvältä näyttää - eikö.
26.6.2019
Laavun rakentaminen on edennyt. Tein ensin lattian pohjaksi ja tänään asennettiin ensimmäinen hirsikerros. Mukana oli lisäkseni Kaija Leinonen, Veikko Torro, Antero Kyllönen ja Sini Pekkala.
Talkoita jatketaan tiistaina 2.7. klo 10.
21.4.2019
Ely-keskukselta tullut myönteinen päätös laavun rakentamisen rahoituksesta. Niinpä kävin paikalla merkitsemässä rakentamiseen sopivia mäntyjä. Byrogratia on kuitenkin vielä tiukkaa ja kuulemma pitää hankkia laavulle vakuutus siltä varalta, että se tuhoutuu ennen kuin laavulle on tullut 5 vuotta ikää. Eli jos joku polttaa laavun sitä ennen ja meillä ei ole vakuutusta, niin meidän pitää maksaa saatu aavustus takaisin. Sellaista se on byrogratia. Ehkä olis kannattanut rakentaa laavu ihan omin voimin ja omin varoin, niin ei olisi ollut moisia huolia.
Mitähän tuo vakuutus sitten maksaa, riittääkö saatu avustus kattamaan laavun vakuutusmaksut viideksi vuodeksi. Että silleen.
17.3.2019
Heikkisen Jorma oli löytänyt kuusen juurelta liito-oravan papanoita ja niinpä siellä polun varrella asustaa oheinen . Polku oli erinomaisen hyvässä kunnossa. Autonrengas- Antikainen oli ollut taas asialla. Kiitos!
20.2..2019
Erkinpoloku oli esillä Ylen uutisissa. Osoitteessa https://yle.fi/uutiset/3-10651734 ja siinä kerrottiin, kuinka Antti Antikainen pitää polkua kunnossa. Hienoa! Täytyy kuitenkin korostaa, että muitakin ansioituneita polun ylläpitäjiä, joista mainittakoon Hannikaisen Seppo, joka polkee polkua lumikengillä. Ja niitä jalkapelissä polkijoita on mm. Naapurin Leo ja koiransa Pörri sekä tietysti myös rinsessa. Itse olen viime aikoina aika laiskasti polokua tallannut. Joka tapauksessa Kiitos kaikille polun käyttäjille - myös hännän heiluttajille.
Erkki
26.1.2019
Laavun rakentamisen avustushakemus on hyvässä mallissa. Sitä on puollettu ja näyttää siltä, että viimeinen hyväksyntä Oulujärvi-Leaderissä saadaan lähiaikoina.
Meille oli kotiin eksynyt Joulutomppeli. Oikea paikka sille olisi Erkinpolokun tonttumetsä, mutta eihän se ollut sinne osannut. Sellainen tomppeli se on. Erkin piti viedä se oikeaan Paikkaan eli Erkinpolun tonttumetsään,
12.10.2018
Nyt meillä on menossa avustushakemus uuden laavun tekemistä varten. Saa nähdä kuinka hakemukselle käy. Jos hyvin käy, voimme aloittaa ooikean laavun rakentamisen ensi keväällä. Kaupungin metsästä saamme ottaa rakennuspuut, mutta muilta osin rakennusmateriaalit pitää ostaa. Ja talkoolaisia tarvitaan muitakin kuin Erkki ja Kaija, jotka keväällä yrittivät aloittaa uuden laavun rakennustyöt.
Laavun tekotalkoot
Talven 2017-2018 lumikuorma on rommauttanut Erkin polun laavun.
Nyt on saatu kaupungilta lupa tehdä uusi ja entistä ehompi laavu.
Sitä varten kokoonnutaan 9.6.2018 klo 10:00 Heinisuontien parkkipaikalle
ja otetaan sopivia työkaluja mukaan laavun pystyttämistä varten.
(sahoja, kirveitä yms. )
Tapahtunutta
Kevään 2013 uudet ylioppilaat ovat kadonneet. Ehkä he ovat lähteneet opiskelemaan toisille paikkakunnille, kun ei heistä näy jälkeäkaan. No Erkki toivottaa heille onnea opinnoissaan, jos näin on käynyt.
Myös muita menetyksiä on koettu.
Mutta on saatu myös uusia hienoja esittelykohteita. Ketopolokun alkuun on saatu uusi riemukaari.
27.12.2016 Tilannekatsaus
Lumisesta alkutalvesta huolimatta polku on ollut hyvässä kunnossa: Kiitokset kuuluvat Jormalle ja Sepolle sekä muille polun käyttäjille.
Itse
pääsin polulle vasta eläkeläiskiireiden tauottua vähän ennen joulua. Kiertelin polkuja ihastellen maisemia, kunnes pääsin sen polun haaraan, joka vie tonttumetsään. No siinä oli sutjakka hieman vanhempi naishenkilö ripustamassa jotakin puun oksiin. En häntä tuntenut, mutta lämpimät tunteeni häntä kohteen heräsivät ja kumma kyllä, hän ei pahastunut siitä, että menin halaamaan häntä. Juteltiin ja hän kertoi muuttaneensa lähialueelle noin vuosi sitten ja ihastuneensa Erkinpolun tonttumetssään. Sinne hän oli viemässsä joulukuusenkoristepalloja. Ja lisäksi hän kertoi, että kun hänelle tulee vieraita, niin hän vie heidät katsoamaan Erkinpolun tonttumetsää. Itkuhan siinä meinasi tulla, mutta sitten mentiin yhdessä tonttumetsään, jonne hän laittoi kaikille tontuille uusia koristepalloja. Rakastin tuota naisihmistä ihan vilpittömästi niin kuin rakastan kaikkia ihania ihmisiä, jotka ovat kilttejä luonnolle.
Sitten jouluaattona kävimme viemässä rinsessani kanssa hautakynttilät tonttumetsään, jotta tontut kokisivat joulun siinäkin suhteessa. Ja kun ne olivat palaneet loppuun veimme uudet kynttilät Tapaninpäivän iltana.
Tässä Erkinpolokun tontut toivottaa Hyvää Joulua kaikille polun käyttäjille. Samalla Erkki toivoo, että sopu löytyy polulle, vaikka polun käyttäjät sattuisivat kävelemään pienen pätkän hiihtolatua.
Harras toive olisi, että kaupunki leventäisi latupohjaa niin, että siinä voisivat kävellä koululaiset kouluun ja Erkin polun kävelijät aina Heinisuontien alikulkutunnelille asti. Siitä saakka latu voisi olla pyhitetty hiihtäjille.
Erkki on myös pannut merkille, että kukaan ei ole kaatunut tai loukannut itseään kävelijän kengänjälkiin. Sen sijaan Erkki tietää, että yksi ihminen on katkaissut jalkansa laskiessaan Heinisuontien alikulkutunneliin ja törmattyään siltä esiintuleviin kiviin. Samoin on tiedossa ainakin kaksi henkilöä, jotka ovat loukanneet vakavasti olkapäänsä kaaduttuaan tunnelissa olevaan kivikkoon.
Erkin ehdotus on, että valaistu reitti on kaikkien käytettävissä Erkinpolun parkkipaikalle asti ja toki hiihtäminenkin on sallittu omaalla vastuulla sinne saakka. Siitä eteenpäin latu saa olla varattu hiihtäjille. Ja koiratkin ovat lämpimästi tervetulleita Erkinpolulle kuten pyöräilijät ja kaikki muutkin.
Sopuisaa Joulun jälkeistä elämää kaikille!
Erkki
29.9.2016 Retki Erkinpolokulle
Polun varteen lepopaikalle oli ilmestynyt laavu -ehkä hieman hatara, mutta komia.Ja tulentekopaikkaakin oli paranneltu ja oli kai makkaratkin käristetty, kun paikalla oli hiiliä jäljellä.
Tuli epäilys, että tonttumetsän tontut ovat olleet asialla.
Ei tähän ole saatu myöskään "liiterirahaa", jollaisen avulla laavuja on muualle saatu rakennettua. Mutta ajatelkaa, miten ihanan laavun ovat aktiiviset kansalaiset saaneet rakennettua.
Kaikkea ei voi rahassa mitata!
Eikä tarvinnut Erkin tyhjin käsin retkeltä palata, kun retken saaliina oli "Hatullinen" kanttarelleja ja suppilovahveroita.
Ensin piti vain miettiä, missä saan nuo sienet kuljetettua kotiin, mutta hätä keinot keksii. Eli tässä tapauksessa hatun.
11.6.2016 Metsän laulajaiset
Kaikki eivät päässeet tonttumetsään asti, kun rullatuolia ei voitu sinne viedä, mutta niinpä kajautimme laulun " Maan korvessa kulkevi lapsosen tie"valaistulla pururadalla, jonne rullatuolillakin pääsi.
Tässä ollaan tonttumetsän simeksessä laulamassa kitaransoiton tahdittamana.
Tässä palaillaan tonttumetsästä ja joukkoon on liittynyt rullatuolilla
kulkeneet laulun ystävät.
Rullatuolissa istuva mies asuu Heinimäen päällä olevassa talossa, joka
on vain sadan metrin päässä tonttumetsän laululavasta.
Saimme jälkikäteen luvan oikaista ko. talon pihan kautta tonttumetsään, mutta
tehdään se sitten seuraavalla kerralla.
8.6.2012
Ensi lauantaina 11.6.2016 järjestetään Erkinpolokun tonttumetsässä laulajaiset.
Sitä silmällä pitäen kävin tänään katsastamassa paikan. Se oli ihan OK.
Saa nähdä saadaanko paikalle laulajia. Soittaja on kyllä kitaroineen luvassa.
Osaisimpa minäkin soittaa.
Erkin polokun parkkipaikalta on tonttumetsään 1,4 km. Se on ihan käveltävissä oleva matka.
Paikalle voi mennä joko Erkinpolokua tai pururataa pitkin. Matka on suunnilleen sama.
Heinimäestä olisi erään talon pihan läpi tonttumetsään vain 100 m.
Pitäisi kai pyytää talolta lupa, jos sen pihan läpi paikalle mennään.
Ja pysäköinti on myös ongelma, kun yksityistien varrella ollaan.
Voitaisiin varmaan tukea kaupungin osallistumisesta yksityistien ylläpitoon.
Jorma ja Seppo olivat kävelleet Ketopolokun kasvuston maahan lumikengillä (kuva).
Aika hyvä idea. Nyt ei housun lahkeet kastu Ketopolokullakaan.
31.1.2016
Sunnuntain 31.1.2016 lumikenkäretkelle osallistui 17 henkilöä.
Ohjaajina oli Erkin lisäksi Kilpeläisen Kirsi Kajaanin Ladusta ja toinen Kättö-ukko, Jorma Heikkinen.
Porukka jakaantui kahtia ja nopeammat kiersivät Jorman johdolla reitin vauhdikkaasti.
Toinen porukka, jossa oli Kirsi ja Erkki, tuli nautiskellen perässä ja piipahti myös pienellä sivuretkellä tonttumetsään,
jossa päivysti Erkin polokun tontut. Paikalla paloi myös kynttilälyhdyssä kynttilä, jonka taustoista ei Erkillä
ollut tarkempaa tietoa. Paikka oli kyllä mukava.
Lunta ei polulla ollut kovinkaan paljon. Lumikenkiä ei olisi oikeasti tarvittu, mutta kun lumikenkäretkellä oltiin, niin lumikengillä käveltiin.
Erkki kiittää mukana olleita nautinnollisesta retkestä ja toivottaa kaikki tervetulleiksi uudelleen polulle.
29.1.2016
Erkinpolokulla järjestetään lumikenkäretki Sunnuntaina 31.1.2016.
Erkki on siellä mukana opastamassa ja kertomassa polun erikoisuuksista.
Toivottavasti ilma suosii ja kävijöitä tulee paljon paikalle.
8.11.2015
Nyt tulee käytyä harvakseltaan Erkinpolokua kiertämässä, kun on rojektia rojektin päälle.
Viime käynnillä huomasin, että Kättöukot olivat parannelleet Ketopolun risteyksessä olevaa siltaa.
Entinen silta on uuden sillan alla. Kyllä nyt kelpaa tallaajien polokua kulkea.
Ja oli sinne tehty ihan uusikin silta, joten huonompijalkainenkin pääsee ojan yli.
Kiitosta vaan tekijöille.
31.1.2015
Käytiin tänään Kättöukkojen (Jorma, Seppo ja minä) kanssa Kainuun Liikunnan Urheilugaalassa vastaanottamassa tunnustus
Erkinpolokun eteen tehdystä työstä.
Erkinpoloku palkittiin vuoden 2014 Kajaanin liikuntatekona. Ihanaa! Ja Kiitos valitsijoille. Meidän mielestämme valinta osui oikeaan.
Saimme tällaisen sertifikaatin
Voisiko parempaa kuvitella: Kiitos vielä valitsijoille!
8.1.2015
Vuoden vaihteessa saatiin uudet opastaulut, jotka vietiin maastoon entisten laminoitujen karttojen tilalla.
Uudet opaskartat on painettu säänkestävälle materiaalille, joille on annettu lupaus kestää ainakin 10 vuotta.
Ajantasalla pysyminen lienee kulumista suurempi ongelma, sillä uusia kättöukkojen polokuja syntyy sinne tänne.
Myös muiden tekemiä liittymäpolkuja syntyy. Näin meillä on tiuha polkuverkosto ja olemmekin harkinneet koko
Heinimäen metsän nimeämistä "polokupuistoksi". Polut parantavat metsän kulkukelpoisuutta ja tarjoaa näin
myös suunnistajille entistä helpompikulkuista maastoa. Toki vastapainona polkualueen ulkopuolelle on päässyt syntymään
lähes läpipääsemätöntä viidakkoa, mutta sinne emme oikein voi polokuja raivata, kun ne alueet eivät ole kaupungin maita.
6.12.2014
Rinsessan kanssa polulla. Itsenäisyyspäivän kunniaksi siellä oli useita muitakin ihmisiä ja paljon koiria, jotka kirmailivat innoissaan lumessa.
Samalla huomasimme, että Erkinpolokun tontut olivat palanneet polun varteen. Viime joulunahan ne tarkkailivat polun varrella ohikulkijoita.
Nyt ne olivat kokoontuneet yhteen tonttumetssään, joka sijaitsee 3 kilometrin oikopolun varrella.
Käykääpä tervehtimässä tonttuja. Ne varmaan ilahtuisivat Sinut nähdessään.
25.11.2014
Lopultakin saimme aikaan suunnitelmissa olleen sillan Kangaspuron yli. Samalla tehtiin silta myös parkkipaikalta ojan yli. Nyt ei tarvitse häiritä hiihtäjiä, kun mennään parkkipaikalta polulle.
Suurimmat kiitokset sillasta ansaitsee Heikkisen Jorma, joka sai kaupungilta lupauksen hakea siltaan tarvittavat lankut Vimpelin puutavaravarastolta. Piiraisen Pekka ja minä oltiin sitten kyllä mukana lankkujen kuljetuksessa ja sillan pystytyksessä. Toinen silta saatiin sitten parkkipaikan ojan yli samoilla tavarahankinnoilla.
Kättöukkojen tietotoimiston mukaan silta tulee niin kauaksi hiihtoladusta, etteivät vihaisetkaan hiihtäjät ulotu sauvoilla tökkimään polulla kulkijoita;-)
Kangaspuron silta Parkkipaikan silta
22.11.2014
Tänään piti mennä tanssimaan Salsaa, mutta kun jalkani ovat jo tässä iässä sen verran kankeat, että ne eivät oikein tunteneet Salasarytmejä omikseen, niin menimmekin sen sijaan Erkin polokua katselemaan.
Löytyipä polun varrelta uuttakin ihmeteltävää, kun rinsessan silmään sattui puu, jolla oli selvästi sydän. Se oli melkein maan rajassa.
Puuta ei ainakaan pelottanut, kun pelätessä sydän pomppaa tunnetusti kurkkuun ja tällä kuusella se oli siellä melkein maan rajassa.
Vanhoista kohteista pisti silmään Ketopolun heinäpää, jolla oli uusi talvinen ilme. Alla Heinäpää nyt ja vieressä samainen kaveri viime kesänä.
Sama heinäpää 7.12.2014, jolloin se oli saanut uuden valkolakin. Vielä on kuitenkin pää pinnalla.
9.11.2014
Talvi on tullut Erkin polokulle. Lunta on sellaiset 25 senttiä. Itse en ole ehtinyt pitkään aikaan polulla talsia, mutta onneksi muut kättöukot ovat siellä jaksaneet käppäillä. Seppo on varmaan tampannut polun pohjia lumikengillä. Niitä jälkiä oli helppo kulkea, kun viimein tänään kävimme rinsessan kanssa polokua katsastamassa. Tämä oli sellainen isän päivänä toteutettu juttu, jossa kehotettiin viemään vanhus ulos. Näinhän se minun rinsessanikin sitten teki.
Ensiksi kävimme tapaamassa fröken Grankvistiä, joka oli entiseen tapaansa hankkinut uuden talviturkin. Näytti myös siltä, että hän oli hieman laihtunut, mutta se saattoi johtua siitä, että muisti ei oikein enää pelaa.
Sitten ihailimme luonnon tekemää taideteosta.
Ja tässä rinsessa alittaa kaarisiltaa.
Ja kuten kuvista näkyy, meillä on oikeasti lunta.
6.8.2014
Kiertelin Erkinpolun maisemia varmistellessani Iltarastien rastipisteitä. Oli tehty jonkin verran harvennushakkuita ihan äskettäin ja ne hidastavat maastoa joissakin paikoissa. Ja suurempia puita oli Helena kaadellut sieltä täältä. Ikävintä oli, kun se Helena oli katkaissut ja kaatanut osan toteemipaalukoivusta, jonka rungossa oli koloja ja kääpiä vähän joka puolella.
Nyt siitä oli jäljellä enää oheisen kuvan mukainen tyviosa ja yläosaa näkyy etualalla maassa. Näin ikä ja ulkoiset tekijät tekevät tehtävänsä.
29.7.2014
Erkinpoloku kesällä 2014
Pikapuoliin eli elokuun 19. pnä järjestetään Heinimäen maastossa iltarastit. Toimin tässä tapahtumassa ratamestarina ja ajattelin hyödyntää suunnistajien joukkoa uusien ja vanhojen polku-urien avaamiseen sijoittamalla rasteja siten, että paras reitinvalinta on Erkinpolku. Sillälailla saadaan ainakin Ketopolun reitti kuntoon.
Kesän aikana maasto näyttää erilaiselta ja niistä tässä muutama kuva malliksi.
Vehreä haapa humisee
Erkin polokun vihreätukkainen heinäpää
Tämä ei ole vierivä kivi, kun on kerran sammaloitunut
4.5.2014
Erkin polokun kommentteja pitkästä aikaa.
Heikkisen Jorma & kumppanit olivat merkinneet pari uutta reittivaihtoehtoa. Näin maastoon muodostuu lisää polkuja ja valinnan varaa lenkille löytyy. Pian voi kai aluetta ruveta kutsumaan Erkin puistoksi, kun polkuja on niin paljon. Oli myös uusia pyörän jälkiä, joten maastopyöräilijät jatkavat myös kesäkelillä. Nyt oli ihan vähän jäätä joissakin varjoisissa kohdissa ja reitti oli hyvä kulkea. Nuotiopaikkaakin oli paranneltu ja siinä oli pidetty tulta. Pitäisi saada varmaan jokin vesiastia, josta saisi sammutusveden, jos nuotiota poltetaan kesäaikana.
Polun varrella havaitsin ilokseni myös uuden linnunpöntön. Saa nähdä millaisia asukkaita sinne saadaan.
Muuten luonto ei ollut vielä ihan kesäinen, sillä muurahaispesissä ei näkynyt vielä liikettä. Säiden pitää vielä vähän lämmetä, mutta puiden silmut ovat jo siinä mallissa, että siinä on lupaus tulevasta kesästä.
Näyttää myös siltä, että mitä enmmän maastossa tehdään töitä, niin sitä enemmän löytyy hommia, jooita siellä pitäisi tehdä. Mutta edetään hissukseen.
18.2.2014
Polkua on ajeltu myös maastopyörillä ja talvella se onkin siihen varmaan parempi kuin kesällä, koska lumi on peittänyt puun juuret ja kiven kolot. Ja annan myös heille lupauksen ajaa polulla ihan vapaasti. Kaikki lihasvoimalla toimivat kulkuvälineet ovat polulle siis tervetulleita.
Kulkiessani Erkinpolokua, huomasin surukseni, että polun varteen tehty lumikarhu oli kaatunut ja kärsinyt muutenkin melkoisesti. Nostin sen kuitenkin pystyyn ja yritin saada siihen sen alkuperäistä muotoa, mutta ei minun taitoni oikein riittänyt.
Polun opastaulut pitää päivittää, kunhan saamme suuniteltua, mihin uudet polunhaarat tehdään. Lisäksi nykyisistä tauluista puuttuu uusi hiihtoladun lenkki.
11.2.2014Ilma oli pilvinen ja lämpötila plussan puolella. Sää oli kuin lupaus tulevasta keväästä ja kesästä. Polulla oli kulkenut lumimies lumikengillä ja se oli kiertänyt lähes kaikki polun osat oikopolkuineen. Oma arvaukseni on, että lumimiehen etunimi on Seppo, joka on päässyt noin vuosi sitten eläkkeelle ja on näin liittynyt Kättöukkojen kaartiin. Näin lumikenkien jäliltä polkua on hyvä kulkea, kun se on leventynyt niin, että siihen mahtuu kunnolla astumaan.
Lumikengillä kulkeminen ei taas ole niin helppoa, kun kengät ei oikein mahdu rinnakkain kulkemaan polulla. On askellettava pitkiä askelia, jotta kengät asettuvat hieman limittäin.
Joku oli tehnyt hienon lumikarhun opastamaan polulla kulkijoita. On todella hienoa, että ollaan valmiita osallistumaan polun kehittämiseen ja hauskojen yksityiskohtien rakenteluun. Siitä lämmin kiitos.
7.2.2014
Pääsin pitkästä aikaa kiertämään polokua, joka oli viime viikonloppuna sataneesta lumesta huolimatta ihan hyvässä kunnossa. Polokua oli tallailtu ja nytkin minut ohitti nuori mies koiransa kanssa. Koira vähän arasteli minua eikä meinannut uskaltaa minua ohittaa. Mutta kun väistyin polulta kunnolla syrjään, niin sitten se kipaisi ohitseni isäntänsä perään. Joku oli myös polulla hiihtänyt ja joku toinen vetänyt pulkkaa. Sitä ei vain pystynyt näkemään, kuka tai mitä siinä pulkassa oli ollut kyydissä. No polulle ovat kaikki tervetulleita eli kaikki mukaan vaan. Ja ollaan suvaitsevaisia toisiamme kohtaan ja moikataan, kun tavataan.
Jänisten ruokintapaikalla oli jonkin verran rouskutettu kaatamiani haapoja, mutta ei ollut tehty niin perusteellista työtä kuin polun ja uuden hiihtoladun risteyksessä, jossa kaadetusta puusta oli syöty kuori ihan tarkkaan. Näkyy olevan jäniksilläkin omat suosikkiherkkunsa.
Polun varrella oleva pöllön pönttö, muistutti minua Nissisen Kyöstille antamastani lupauksesta huolehtia Kyöstin tekemistä linnunpöntöistä. Täytyy ottaa seuraavalla kerralla pylväskengät mukaan ja puhdistaa se pönttö risuista ja naavasta, jotka suorastaan pursuavat lentoaukosta ulos.
Tällaista työtä puput olivat tehneet, kun sattui olemaan tarjolla sopivaa herkkua.
21.1.2014
Kävin lomailemassa Lehmirannassa Salossa viikon verran ja siellä tanssin ja muun liikunnan lomassa löysin polun, joka viettää nimipäiväänsä Erkin polokun kanssa samana päivänä eli 18.5. Tuon polun nimi oli Eeron polku. Siinä yhteydessä tuli annettua lupaus, että sitä pitää käydä tutkimassa tarkemmin uudestaan joskus myöhemmin - ehkäpä joskus kesäaikaan tai viimeistään sitten ensi talvena vuoden kuluttua.
Erkin polokun tekemisen jälkeen uudet polut ovat alkaneet viehättää aivan uudella tavalla, kun niitä voi vertailla omaan polkuun.
16.12.2013
Holmin perhe kävi noutamassa palkintonsa Erkin polokun tonttubongauskisassa.
Kuvassa Esa, Aliina, Kasperi, Viljami ja Ilari Holmi.
Lapsilla on oikeaoppisesti heijastimet jotka peilautuvat valokuvasta.
Kunpa kaikki lapset (ja aikuiset) olisivat yhtä hyvin varustettuina kulkiessaan liikenteessä.
Lisää valoa tuli palkintoina saaduista otsa- ja taskulampuista, joiden avulla voi kulkea talvihämärissä.
Onnea vaan kovasti ja kiitokset mukanaolosta.
Osa Erkin polokun tontuista on päässyt kuvaan mukaan.
15.12.2013
Hain Erkin polokun tontut huollettavaksi, jotta ne voivat osallistua 18.12 Pyörteen joulutapahtumaan ja sitten palata joulun pyhien ajaksi polun tallaajien iloksi polun varteen.
Tonttubongauskisaan tuli sopivasti vastauksia ja oikeat vastukset löytyivät Riina, Esa, Aliina, Viljami, Ilari ja Kasperi Holmilta.
Siis tontut ja päivämäärät olivat Tipsu tiedustelija 9.11, Napsu 20.11, Jörö 21.11, Rupsu 22.11, Lystikäs 23.11 Hupsu 24.11 Tupsu 25.11, Vilkas 26.11, Hopsu 27.11, Erkki 28.11 ja Höpsy 29.11.
Koska kaikki tontut imestyivät paikoilleen aina illan pimetessä, niin ne olivat oikeasti nähtävissä vasta seuraavana päivänä eli jos vasatuksena oli seuraavat päivät, ne katsotaan oikeiksi vastauksiksi.
Seija-myrsky oli katkonut oksia ja muutaman puunrungon polun tuntumasta. Polkua oli tallattu myös lumikengillä, mikä on ihan kiva juttu.
Tämän "pihtakuusen" vieressä ollut kuivunut kuusen runko on kaatunut Seija-myrskyn kourissa
29.11.2013
Nyt ovat kaikki 11 tonttua asettuneet Erkin polokun varteen tarkkailemaan ohikulkijoita. Pääosin kaikki on sujunut hienosti. Yksi takaisku sattui, kun joku oli poistanut yhden tontun Heinimäentien lähistöltä. Luultavasti se oli tehty ajattelemattomuudessa. Nyt siellä on uusi tonttu, joka on ainakin toistaiseksi saanut olla rauhassa. Lisäksi jotakin oli Erkin poloku närästänyt niin paljon, että oli tukkinut polun kantamalla kuusen oksia polulle uuden hiihtoladun risteykseen. Kuitenkin näyttää siltä, että polulla on paljon ystäviä, jotka ovat polua tallanneet niin, että Erkille on tullut siitä hyvä mieli.
26.11.2013
Nyt neiti Grankvist (=kuusenoksa) vasemmalla on taas pukeutunut syyspukuunsa ja sopii kysyä on puku uusi vai onko se sama, joka sillä oli viime syksynä.
Eli viime syksyn puku on oikealla olevassa kuvassa, joten ei muuta kuin vertailemaan.
Ei se kyllä ihan samalta näytä, joten puku lienee ihan uusi.
25.11.2013
Tänään kiertäessäni polkua näin jo seitsemän tonttua polun varrella. Ne kurkkivat kulkijoita eivätkä ole edes kovin piilossa. Kuitenkin tontut näkee parhaiten, kun kiertää polun suunniteltuun kiertosuuntaan eli myötäpäivään. Toisinpäin en ole itse nyt polokua kiertänyt, mutta luulen, että joissakin paikoissa pitää silloin vilkuilla taaksepäin tontut nähdäkseen. Lisäksi kuulin, että tontut aikovat pysyä pääpolun varrella eikä niiden löytämiseksi tarvitse kierrellä kaikkia oikopolkuja eikä myöskään Ketopolokua. Kalakaverini koira tykkää kuulemma kuitenkin eniten Ketopolokusta, kun se saa siellä juoksennella vapaasti. Siellä ei ole näet purupolun ylityksiä, kuten varsinaisella Erkinpolokulla, jonne on tullut uusia ylityksiä pururadan jatkamisen takia.
Vielä on luvassa neljä uutta tonttua. Koti-Kajaanissa 20.11.2013 julkaistiin kilpailu siitä, että kuka saa kerättyä eniten tonttupisteitä. Pisteen saa aina siitä, kun saa selville tontun nimen ja toisen pisteen siitä, jos tietää minä päivänä kukin tonttu on polun varrelle ilmestynyt. Tiedustelijatontun nimi on siis TIPSU ja se on ilmestynyt polun varteen 9.11.2013. Ja jos kaikkien tonttujen nimet selviää ja pystyy vielä kertomaan niiden ilmestymispäivät, niin voi saada kasaan 22 tonttupistettä. Tontut muodostavat eräänlaisen pikkujoulukalenterin. Vastaukset voi lähettää sähköpostiin erkkikem(at)gmail.com, jossa (at) korvataan @ -merkillä. Tai vastaukset voi myös postittaa tai toimittaa Erkin postilaatikkoon osoitteeseen Erkki Kemppainen, Ketotie 15, 87250, Kajaani. Eniten pisteitä kerännyt palkitaan yllätyspalkinnolla. Vastaukseen on lisättävä vastaustietojen lisäksi omat yhteystiedot. Vastaukset on oltava perillä viimeistään 15.12.2013.
9.11.2013
Nyt varmistui, että tontut liikkuvat erkinpolokulla. Heti polun alkuosuudella Kangaspuron varrella näin, kuinka tonttu kurkki kuusen taimien välistä polulla kulkijoita.
Lähiaikona niitä saattaa ilmaantua lisää. Ohessa kuva viimeksi nähdystä tontusta, jonka nimi on TIPSU. Seuraa myös 16.11. ilmestyvää Koti-Kajaania.
Juttu olikin Koti-Kajaanissa vasta seuraavassa lehdessä 20.11.
Tontut tuntuvat tykkäävän kuusen taimista ja liikkuvat mielellään niiden seassa.
Kun seuraavan kerran kierrät polkua katso tarkkaan ympärillesi ja saatat nähdä lisää tonttuja.
Kaikilla tontuilla on eri nimet ja niiden ulkomuoto saattaa vaihdella.
Tällä hetkellä polku on melko märkä ja liukaskin, mutta pian varmaan ilma jäähtyy ja maa jäätyy ja silloin polkua on taas mukava kävellä tai ajaa maastopyörillä niinkuin viime lauantaina 9.11. kaksi reipasta nuorta miestä tuli pyörillä vastaan ja kertoi, että ei pyöräillessä tehnyt missään tiukkaa.
27.10.2013
Rinsessan kanssa polokua kiertämässä. Oli vähän kostea keli ja piti kulkea varoen, jotta ei liukastu. Matkalla ilmeni mukava yllätys, kun joku oli merkannut Ketopolokua samanlaisilla nauhoilla, mitä minä olin aikoinani merkannut. Merkkejä oli nyt vaan tiheämmässä ja polokua oli tallattu niin, että se erottui hyvin heinikosta ja sitä oli hyvä kulkea.
Oliskohan avuliaat tontut olleet näin joulun lähestyessä asialla. Itse olin jo tullut siihen tulokseen, että en taida jaksaa pitää sitä Ketopoloku osuutta kunnossa, mutta nytpä se kuitenkin on kulkukelpoinen. Kiitos niille ihanille ystäville, jotka ovat olleet asialla. ;-)
Jotenkin minusta tuntuu, että tonttuja alkaa liikkua lähiaikoina Erkinpolokun tuntumassa ???
10.9.2013
Tänään kierrettiin Erkinpolokua yhdessä yhdeksän ihanan naishenkilön ja yhden ihanan koiran kanssa. Miehiä poloku ei naytä isommin kiinnostavan. Sää suosi retkeämme ja niinpä saimme kokea polun herkkuja loistavassa syysillassa.
Samalla näimme, miten kaupunki on rakentanut meille uutta latupohjaa ensi talveksi. Sama latupohja toimii myös meidän uutena purupolun pohjana. Sinne on ajettu soraa ja latupohjaa voi ajaa vaikka autolla.
Oli meille rakennettu myös pysäköintialue, mutta se olis kyllä voitu pienillä viilauksilla tehdä aika paljon isommaksikin. Nyt pysäköintiin mahtuu muutama auto ja alueen suurimman alan vie keskelle aluetta tehty oja. Miksi??? No kyllähän alue on hyvin tehty, että kiitos siitä joka tapauksessa.
Vielä meillä riittä haasteita rakentaa silta Kangaspuron yli ja laavu tai ainakin levähdyspaikka istuimineen sähkölinjan varteen.
9.4.2013
Ehti kulua muutama viikko siitä, kun viimeksi kävin polkua tallaamassa. Nyt polku oli erittäin hyvässä kunnossa kaikki oikaisut ja lisälenkit mukaanluettuna. Olipa polulle tullut uusia liittymiä mm. Heinisuon tieltä suoraan puron ylitse sekä Happolan taloilta. Suurin yllätys oli polku, joka tuli lonely stonen kupeesta. Enpä malttanut olla katsomatta, mistä se polku tuli. Aikani seurattuani tulin pellolle, josta avautui näköala Autotalo Laakkoseen. Polku haarautui ja taisi mennä sitten vanhan viitostien varressa oleviin taloihin. Tämän polun varrelta löytyi myös lintujen ruokintapaikka ja erinäköisiä pesäpönttöjä ja koloja. Näistä on kuvia mm. Asuntoja haettavana osiossa. Lähdin sitten palailemaan Erkin polulle, mutta tältä liittymäpolulta haartau vielä uusi polku, jota oli kävelty nähtävästi vain lumikengillä. Polku oli kuitenkin niin vankka, että sitä saattoi seurata jalkaisin. Se lähti sitten kohti rautatietä. Kuljin sitä jonkin matkaa ja se meni läheltä Erkinpolun tuntumassa olevaa lähdettä, jonka kohdalta sain parikymmentä metriä lumessa kahlattuani palata Erkin polulle.
Askarruttamaan jäi, minne se uusi polku oikein vei. Täytyy varmaan lähipäivinä käydä asia selvittämässä. Taisi olla joidenkin lintuharrastajien polkuja polun varressa olevien pesäkolojen, pönttöjen ja ruokintapaikan perusteella arvioiden.
Jänikset olivat nakertaneet kuoren aiemmin kaatamastani haavasta. Niinpä kaadoin uuden rungon, kun kevät näkyy vielä viipyvän. Sen saattoi myös todeta siitä, että pajunkissat olivat vasta vähän alulla. Normaalisti ne ovat tähän aikaan vuodesta täydessä terässä.
Valaistu latu oli ajettu vähän aikaisemmin, mutta siitä näki, että latukoneen jälkeen ennen minua oli ainakin jo kahden ihmisen jäljet polulla eli polkua käytetään ahkerasti.
19.3.2013
Tänä vuonna olen ehtinyt polkua tallata melko harvoin, mutta ilokseni olen todennut, että muita polun tallaajia on löytynyt ja että se näkyy pysyvän auki, vaikka en sitä
päivittäin ehdi tallailemaan. Eläkeläisen kiireet ovat vieneet aikaani ja kun vielä olen yrittänyt olla rinsessani tanssipartneri, niin aika kuluu ihan siivillä. Tänä talvena Kajaanin Latu on ottanut Erkin polokun yhdeksi lumikenkäilyreitiksi ja varmaan sitäkin kautta polku on saanut uusia ystäviä. Myös entinen Kajaanin lyseon aikainen luokkatovererini ja samalla kadulla asuva naapurini Seppo Hannikainen on polkua tallannut ja antanut siitä hyviä kommentteja.
8.12.2012
Itsenäisyyspäivänä käytiin rinsessan kanssa Erkinpolokulla. Tulipa siellä vastaan taas yksi nuorehkoa naista ulkoiluttava koira, joka tuli tekemään tuttavuutta
kanssani. Molemmat tuntuivat myös tykkäävän polusta. Ja rinsessani ja minä tykkäsimme vastavuoroisesti näistä molemmista.
Pyöteen joulumyyjäisissä tapamani Seija oli koristellut lupauksensa mukaisesti polun varrella olevan kuusen joulukoristeilla. Ihanaa - ja KIITOS.
Kalakaverini Leo oli käynyt myös polulla ja kertoi, että joku häirikkö oli kasannut ja taitellut risuja polulle. Leo oli heitellyt ne syrjään.
Näin poloku on todettu yhteiseksi ja kaikki ihanat ihmiset pitävät polusta huolta.
Jäniksen ruokintapaikalla joku oli rouskuttanut kaadetun haavan kuorta.
Arvoitus: "Oliko rouskuttaja 1) Orava, 2) Jänis, 3) Haaparousku" ??
Oikean vastauksen löytää Erkin polokulta tunnistamalla rouskuttajan jäljet.
25.11.2012
Eilen pidettiin Kuurnan asukastoimikunnan joulumyyjäisiä Pyörteen tilalla ja siellä tuli Seijaksi esittäytynyt nuorehko nainen luokseni ja sanoi tulleensa tutustumaan Erkin polokun Erkkiin. Hänen miehensä oli minut siellä pongannut ja kertonut, että minä olen "se Erkki". Niinpä sain taas tosi upeaa palautetta polusta. Seija käy polulla usein koiransa kanssa. Hän kyseli mikä on tilanne esittämämme laavun suhteen. Valitettavasti piti todeta, että kaupunki ei ole innostunut asiasta, kun Vimpelinkin laavua on yritetty polttaa ja eihän laavua tietenkään poltettavaksi haluta rakentaa. Niinpä jää nähtäväksi, mitä siihen suunnitellun laavun paikalle saamme aikaiseksi.
No lähdin todella iloisella mielellä Pyörteeltä kotia kohti ja vähän ennen kotia tuli pururadalta päin entinen koulukaverini Hannikaisen Seppo, joka sanoi tulleensa Erkin polokulta. Ja Seppokin kehui polokua ja sanoi, että se on tosi hieno idea.
Tämän jälkeen jalkani tuskin koskettivat maata. Niin iloiseksi päivän kommentit olivat minut tehneet.
2.10.2012
Yes!
Tulinpa iloiseksi, kun näin Keräsen Siljan kommentit Erkin polusta . Niinpä on ihan pakko kirjata tämän hetken kuulumiset.
Kesä meni kaikessa muussa tohinassa. Paljon aikaa kului Kainuun rastiviikko-hommissa. Sen jälkeen on kuljettu tanssileireillä, katsottu lastenlasten perään ja yritetty avustaa omia lapsia
rakennusremonttihommissa.
Erkin polokukin sai olla oman onnensa nojassa. Toki sinne saatiin uudet opasteet ja parkkialueeltakin saatiin risut pois, vaikka tasoitushommat on edelleen tekemättä.
Ketopoloku pääsi kasvamaan umpeen, mutta sinnekin kävin viemässä uuden viitoituksen, kun entinen oli päässyt peittymään heiniin ja pusikoihin.
Kätönlahden koululaiset ovat kiertäneet polokua aktiivisesti. (Kiitos Virva). Niinpä varsinaisen polun reittiä ei enää tarvitse haeskella - niin paljon sitä on tallattu. Myös Kuurnan asukastoimikunta ja Kajaanin eläkeläiset - koiraihmisistä puhumattakaan - ovat polun löytäneet.
Myös Heikkisen Jorma on kavereineen korjaillut ojien ylityssiltoja, kun sateinen kesä meinasi viedä vanhat kevytrakenteiset sillat mennessään.
Laavua ei vielä ole saatu aikaan ja tiedot muualtakin poltetuista laavuista ei oikein innostanut viemään hanketta voimaperäisemmin eteenpäin. Kuitenkin tarkoitus on saada ainakin nuotiopaikka ja sen ympärille joitakin istumiseen sopivia puunrunkoja vaikkapa viimetalven Hannu-myrskyn kaatamista puista.
12.7.2012
Onpa aikaa kulunut siitä, kun viimeksi näitä sivuja päivitin. Syynä siihen on Kainuun rastiviikko, jonka eteen tuli tehtyä töitä oikein urakalla. Nyt on kuitenkin aika palata arkeen.
Kajaanin kaupungin paiantuskeskus on tehnyt meille opastekarttoja polokua varten ja Heikkisen Jorma on jo ilmoittautunut kaveriksi asettamaan opasteet paikoilleen. Hienoa yhteistyötä.
14.6.2012
Erkin poloku on saanut uuden lisälenkin, jonka nimesimme Ketopolokuksi. Se kulkee vanhoilla peltoalueilla ja siellä voi nähdä ketokukkia ja eläimiä - varsinkin lintuja ja perhosia. Luomuvihannesten käyttäjät löytävät maastosta nokkosia, horsmaa ym. syötäväksi kelpaavaa kasvia. Niin ja sitten Jorma Heikkisen kanssa tyhjennettiin polun lähistöltä löytynyt pöllön pönttö sammalista ja muista roskista. Nyt kelpaa uusien asukkaiden tulla katsastamaan vapaata asuntoa.
Viikko sitten käytiin kiertämässä polokua Kajaanin eläkeläisten kanssa. Sade vaan pääsi yllättämään kesken kaiken ja jouduimme oikaisemaan reitin puolivälistä. Onneksi oli tehty näitä oikomismahdollisuuksia. Aki Räisänen kommentoi polkua ja retkeä mukavasti Facebookissa. Kiitos siitä ja kiitos kaikille mukana olleille.
Sittenhän raivasimmme Kuurna-Komiaho asukasyhdistyksen tapahtumana parkkipaikan Heinisuontien varteen. Kunhan saamme risut ja oksat pois alueelta, pääsee polokulle suoraan Heinisuontieltä eikä tarvitse kulkea sinne purupolkua pitkin. Suuret kiitokset kaikille parkkipaikan talkoihin osallistuneille.
15.5.2012
Aamulla mentiin Jorma Heikkisen kanssa katsomaan erkin polokun jatkoreittiä, joka nimettiin Ketopoluksi. Polku on lisälenkki vanhoilla vesottuneilla peltoalueilla. Saatiin aikaan noin kilometrin pituinen lisäosa. Valillä kiipesin pylväskengillä puuhun ja tyhjensin pöllön pöntön sammalista ja risuista, jotka ilmeisesti orava oli sinne haalinut. Jorma ehdotteli vielä lisäpolkua maaston risukkoisimpaan osaan, mutta se jätettiin vielä ideointiasteelle.
11.5.2012
Viime keskiviikkona rakennettiin Jorma Heikkisen kanssa uusi silta. Alunperin suunniteltiin kahta siltaa ojien risteykseen, mutta reittiä hieman kierrättämällä selvittiiinkin yhdellä sillalla. Maa oli vielä niin routainen, että ei saatu upotettua tukitolppia maahan, vaan ne täytyy käydä upottamassa sitten, kun routa on sulanut. Lumi on hävinnyt polulta täysin.
Menomatkalla kohtasimme siilin, joka lämmitteli kohmeista kroppaansa auringonpaisteessa. Ihmeteltiin vähän, että miten se niin kauas metsään oli joutunut.
Kävin edellisenä päivänä tarkistamassa suunnistuskarttaa ja samalla löysin uuden Nissisen Kyöstin laittaman linnunpöntön metsästä. Pönttö kaipaisi varmaan puhdistusta, kun sisältä suunnilleen pursui heinää ja muuta pesämateriaalia kulkuaukosta ulos. En kuitenkaan voinut nyt tehdä mitään, kun ei ollut pylväskengät mukana ja toisaalta pesintäkausikin on alkanut, joten annoin sen olla rauhassa. Täytyy perehtyä pönttöjen huoltoon tarkemmin.
2.5.2012
Heikkisen Jorma kävi eilen kertomassa, että Erkinpolokun viimeisen ojanylityspaikan kohdalla on niin paljon vettä, että siitä on vaikea päästä yli. Kun kävin tänään katsomassa paikkaa, niin totesin, että vesi on laskenut eikä ojan ylittämisessä ole mitään vaikeuksia. Samalla kiertelin Sports Trackerin kanssa yhden ojan ja korjasin sen sijaintia hieman. Myös joitakin käyräkorjauksia tein suunnistuskarttaan. Oli satanut myös räntää niin, että maa oli valkoinen. Päivän mittaan uusi lumi oli hävinnyt.
Huomenna on polulle tulossa Kajaanin ladun johtokunta tutustumiskäynnille Toivottavasti Kajaanin latu ottaa polun yhdeksi käyntikohteekseen. Mainostin polkua myös Kajaanin ammattikorkeakoululla, missä vierailimme eläkeläisryhmämme kanssa tutustumassa amk:n senioripalveluihin.
22.4.2012
No nyt on yksi lupaus lunastettu. Jokin aika sitten lupasin Kyösti Nissiselle käydä nostamassa puusta pudonnut linnunpönttö takaisin puuhun. Kyöstihän oli antanut minulle pylväskenkänsä, kun ei itse enää pysty niitä käyttämään.
Niinpä pakkasin reppuun pylväskengät, vasaran ja nauloja ja ei kun menoksi kohti pönttöä.
Kun tarkemmin katsoin, niin totesin, että se pönttö oli vielä kiinni puussa ja se puu oli kaatunut. Irrotin pöntön puusta, panin pylväskengät jalkaan, otin pöntön käteen ja kiinnitin turvavyön viereisen puun ympärille ja kiipeäminen alkoi. Kun olin päässyt noin metrin korkeudelle kengät lipesi ja rymähdin maahan. Onneksi en ollut korkeammalla. Tässä selvisi, että pylväskengillä kiipeäminen on taitolaji.
Toinen yritys onnistui ja sain vietyä pöntön noin kolmen metrin korkeuteen ja naulattua sen puuhun kiinni. Naulausta oli Kyöstikin käyttänyt, joten en ottanut sen vuoksi puun puolesta tunnontuskia.
Paluumatkalla paikallistin kännykkäni Sports tracker -ohjelman avulla metsäkuvion rajan Heinimäen suunnistuskarttaa varten, kun en ollut oikein varma, miten hyvin se oli alunperin kartalle sijoitettu. Oli se sittenkin aika hyvin kartassa paikallaan, mutta sainpa samalla yhden uuden kiven ja pari muurahaispesää paikannettua, joten ei ihan turha reissu siltäkään osin.
Samalla reissulla kuulin linnun kujerrusta, jonka kotona olin tunnistavinani internetin liikakäytössä turtuneilla aivoillani (Ruotsissa asia on tieteellisesti tutkittu ja todistettu) teeren soidinääniksi. Tunnistus perustui internetistä löytyvään lintujen äänisivustoon.
16.4.2012
On ehtinyt kulua aikaa siitä, kun viimeksi päivitin näitä sivuja. Pari päivää sitten kävin rinsessani kanssa katsomassa, miltä poloku nyt näyttää. Kahdeksan lämpöastetta oli tehnyt tehtävänsä ja lumeen upposi polvia myöten siellä, missä lunta oli enempi satanut eli lähinnä aukeilla paikoilla. Tiheässä kuusikossa lunta ei ollut juuri lainkaan ja siellä oli nytkin mukava vaeltaa. Pian on lumi kuitenkin sulanut ja polku toimii jälleen. Kajaanin ladun johtokunta on suunnitellut kiertävänsä polun 3.5. Toivottavasti silloin lumi ei enää haittaa. Märkäähän siellä saattaa vieläkin olla, joten kumisaapasvarustus on suotava.
Kaupunki on suunnitellut valaistun ladun/purupolun jatkamista ja sitä varten kiersimme ajattelemani jatkoreitin viime tiistaina. Kun oltiin päästy suunnitelmani puoleen väliin, kaupungin miehet totesivat, että rahat eivät riitä pitempään vaihtoehtoon. Hyvä näinkin. Saadaanhan nyt melkein kilometri lisää valaistua latua. Erkinpolokua pitää parissa kohtaa hieman siirtää valaistun ladun alta, mutta se käy varsin helposti, kun siihen ei tarvitse valaistusta eikä sen kummempaa pohjustusta. Kuurnalaisina olemme hyvin tyytyväisiä kaupungin virkamiesten toimintaan kaupunginosamme ulkoilumahdollisuuksien parantamiseksi. Osoitamme kiitokset erityisesti Hukkasen Joukolle ja Kauppisen Jarille muita asianosaisia unohtamatta.
Kuurna-Komiaho asukasoimikunta tulee järjestämään asian tiimoilta talkoita, joissa kaikki halukkaat voivat osallistua kaupunginosamme liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen.
Ihmisten antama palute mm. erkinpolokusta on ollut hyvin kannustavaa ja siitä iloitsen suunnattomasti. Niinpä eläkeukkona olen valmis antamaan oman panokseni edelleen Kuurnan ja samalla koko Kajaanin ulkoiluympäristön kehittämiseksi.
Laitanpa tähän vielä kuvan suunnitellusta valaistun ladun jatkosta. Eli uusi lenkki on merkitty karttaan vihreällä viivalla.
23.3.2012
Erkinpolokua kiertäessäni tapasin Matti Karhun 80 v, jonka kanssa muisteltiin menneitä tapahtumia 1960-luvulta. Minä menin silloin ollessani Kajaanin maalaiskunnalla kesätöissä ylösottajana usein Matin kyydissä Lehtovaaraan soramontulle. Matilla oli silloin sininen Sisu-merkkinen kuorma-auto. Silloin jäi mieleen, että Matti ei ollut kovin puhelias mies ja kun minäkään en mikään suupaltti ollut, niin keskustelut jäivät aika vähiin. Nyt meillä oli kuitenkin paljon sanottavaa ja muisteltavaa. Siinä meidän muistellessa menneitä saapui paikalle Jorma Heikkinen, joka on ollut aktiivisesti mukana erkinpolokun kehittämisessä. Aikaa kului varmaan puolisen tuntia menneitä muistellessa. Tulipa mieleen, että kannattaisi järjestää Kättö-ukkojen muisteloilta, johon pitäisi kutsua minun, Jorman ja Matin lisäksi ainakin Sakari Virtanen ja Kyösti Nissinen. Syntyisi varmaan paljon tarinaa, joka kannattaisi taltioida tuleville sukupolville - etenkin kun on käytettävissä uutta tekniikkaa mm. äänitysten käsittelyssä. Uutta tekniikkaa kokeilin myös jäljittäessäni kulkemani reitin erkinpolulla ja purupolulla saadakseni niiden sijainnit tarkemmin Heinimäen suunnistuskartalle.
20.3.2012
Luojalla näyttää olleen pieniä ongelmia luodessaan metsiä Heinimäelle, kun on pitänyt merkata muutamiin puihin kumpi pää tulee alaspäin eli maahan ja
kumpi pää ylöspäin. Näin voisi ainakin päätellä oheisesta kuvasta. Vai oliskohan sillä ollut joku aloitteleva apulainen, joka on tarvinnut neuvoja.
13.3.2012
Polulla jälleen. Tapasin pyyn, joka ensin säikähti ja lensi n. 50 metriä etempänä olevaan koivuun. Kävelin varovasti eteenpäin ja sain sen näkyviini.
Seurasin mutaman minuutin ajan, kun se naposteli koivun urpuja. Sitten kävelin varovasti melkein sen puun alta, jossa se oli einehtimässä.
Se jatkoi syöntiään ja minä jatkoin matkaani emmekä häirinneet toisiamme sen enempää. Ei se siis kovin arka ollut tai sitten se ei minua huomannut.
Jatkossa löytyi puusta pudonnut oravan pesä. Oli kyllä melkoinen tuuli ja kun aurinko sulatteli kuusen oksalla olevia lumimöykkyjä, niin se pesä oli tullut lumimöykyn mukana alas.
Läheisestä kaksihaaraisesta puusta löytyi kyllä oravien kerrostalo eli kolme oravanpesää oli päällekkäin aina noin metrin päässä toisistaan. Ilmeisesti oraville
ei ollut syntynyt asuntopulaa pesän putoamisesta huolimatta.
Tarkkailin myös kuusen latvoja ja totesin, että puissa ei ollut juuri lainkaan käpyjä, joten Nissisen Kyöstin kommentti siitä, että oravat syövät huonoina käpyvuosina
nälkäänsä kuusen silmuja, pitää varmaan paikkansa.
11.3.2012
Kierrettiin rinsessan kanssa Erkinpoloku ja paluumatkalla tavattiin hiihtolenkiltä Kyösti Nissinen, joka on laittanut linnunpönttöjä Heinimäen puihin.
Kertoi laittaneensa metsään kymmenkunta pönttöä noin 15 vuotta sitten, mutta ei enää jaksa metsässä kulkea ja pyysi, että minä hoitaisin pönttöjä jatkossa.
Hän lupasi minulle ilmaiseksi myös pylväskengät ja turvavyön, jotta voin kiipeillä puihin. Lupasin hoitaa homman, mutta en ole vielä käynyt kenkiä hakemassa.
Kyösti Nissinen kertoi myös selityksen niille ihmettelemilleni (17.2) katkotuille kuusen vuosikasvaimille ja paljasti, että kyllä ne oravan tekosia ovat. Oravat syövät näet
huonoina käpyvuosina kuusen silmuja ja samalla katkovat ne vuosikasvaimet. Tarkemmin katsottuna viime vuosi on huono käpyvuosi ja Nissisen selitys tuntuu
uskottavalta.
10.3.2012
Fröken Granqvist esittelee uutta takkimuotiaan erkinpolokulla.
1. Syystakki. 2. Talvitakki
3. Kevättakki 4. Kesätakki
3.3.2012
Kuljin kaikki polunhaarat kävellen. Matkaa kertyy lähes 8 km, kun joutuu osan poluista kävelemään kahteen kertaan. Tällä kertaa näkyi kevään tulo selvästi, sillä polun reunalla tekivät kunniaa kevään uudet valkolakkiset ylioppilaat, joiden kuvat on alla. Poloku oli hyvässä kunnossa ja sitä voi kulkea lumikengillä tai kumikengillä tai kyllä muutkin jalkineet käyvät.
Kevään uudet ylioppilaat.
28.2.2012
Tein jälleen lumikenkäkävelyn. Nyt piti kävellä reippaasti, sillä piti joutua KRV-tulospalvelupalaveriin. Luontohavainnot jäi vauhdin takia vähiin. Kuitenkin oli tullut taas paljon lisää niitä kuusen vuosikasvaimia puiden juurille. Kyllä tekijän täytyy olla joku lintu, kun ei puun juurilla ollut mitään muita jälkiä. Sitäpaitsi joku isompi lintu lähti erään kuusen latvasta. En ehtinyt sitä kuitenkaan tunnistaa. Kävelin kaikki polun haarat läpi ja osan kahteen kertaan. Tapasin polulla myös koiran, jolla oli omistaja hihnassa. Mukavaa.
26.2.2012
Ei uutta erkinpolokulta, paitsi että kiersin polun ja sen oikaisuhaarat lumikengillä. Nyt oli jo helpompi kulkea, kun polku oli leveämpi eikä enää niin luminen ja pehmyt kuin viime kerralla. Orastavan kevään saattoi havaita, kun aurinko paistoi ja tiaiset laulelivat matkan varrella ja muutenkin oli paljon jäniksen, oravan ja kärpän jälkiä lumessa. Yksi pyy oli mennyt kieppiin polun varrelle suksisauvan tekemään koloon, josta se lähti lentoon vasta kun olin parin metrin päässä. Turha kai sitä on kaivaa kuoppia, kun niitä on polun varrella valmiina. Kohtasin polulla yhden koiraa ulkoiluttavan naishenkilön ja toiset vastaavat jäljet oli polun loppupäässä sähkölinjan takana. Siellä oli taas katkottu paljon kuusen vuosikasvaimia, mutta mitään jälkiä en puun juurella havainnut, joten ilmiö pysyy yhä mysteerinä. Mutta lumikenkäretki aurinkoisessa pikkupakkasessa oli taas melkoinen nautinto.
24.2.2012
Terveisiä erkinpolokulta. Lunta oli taas satanut paljon edellisen käynnin jälkeen. Siltä varalta meninkin polokulle lumikengillä. Nyt sain levennettyä polokua niin, että sinne voi kutsua muitakin lumikenkäilijöitä. Polulta löytyi yhdet kengänjäljet ja yhdet tassunjäljet. Kiitänkin näin sekä häntä, että sitä, jotka polokua olivat avanneet. Sen jalanjälki ei kyllä ole kovin iso, mutta kun jalkoja on tuplasti se määrä, mitä esimerkiksi erkillä, niin kyllä se poloku silläkin tamppaantuu.
Jos ihmettelette sitä, miksi kirjoitan erkin pienellä alkukirjaimella, niin kerron seuraavaa: Muoto erkki on kieliopillisesti passiivinen eli vastaa ruotsin- ja saksankielen man -passiivia. Eli tarkoittaa suunnillen sitä että kuka tahansa. Siis esimerkiksi senhän osaa erkkikin, tarkoittaa, että kuka tahansa osaa sen. Tai vastaavasti erkinpololu tarkoittaa, että se on kenen tahansa eli kaikkien yhteinen poloku. No se tästä kieliopista.
Oli melko vaikea kävellä lumikengillä kapeaa uraa, mutta pienen harjoittelun jälkeen löytyi oikea tekniikka. Piti vain astua riittävän pitkiä askeleita, niin kenkien ei tarvinnut sopia rinnakkain, vaan kengän kapeampi takaosa mahtui toisen kengän etuosan rinnalle, kun ei yrittänyt sovittaa kengän leveintä osaa toisen kengän leveimmän osan rinnalle. Yksinkertaista, eikö totta.
Eläimistä voi todeta, että oravat olivat nyt olleet koko joukolla liikkeellä, sillä niiden jälkiä näkyi todella paljon. Näkyi myös jäniksen jälkiä ja kyseessä oli siis metsäjänis eikä rusakko, sillä pehmeässä lumessa näkyi ihan selvästi metsäjäniksen "lumikenkäjälki". Katso vaikka, miten metsäjänis pysyy pehmeän hangen päällä. Polun alkuosan peltoalueella oli iloitellut ilmeisesti kärppä. Jäljet olivat samantapaiset kuin lumikolla, mutta loikan pituus oli noin puoli metriä ja jälkikin hieman isompi.
18.2.2012
Pehmeä lumi vaikeutti edelleen kulkemista eikä polulla minun jälkieni lisäksi näkynyt muuta kuin lumimiehen jälkiä ja nekin oli suurimmaksi osaksi polun ulkopuolella. Minua ei kyllä haittaisi, vaikka se lumimies niillä lumikengillään kulkisi polkua pitkin. Siinähän se polku tamppautuisi ja vähän levenisikin. Nyt se on aika kapea, joten ilman sauvoja pitää olla tasapaino hallinnassa, jotta ei välillä horjahtaisi polun sivuun.
Eläinhavainnot jäivät pariin harakkaan ja talitiaisiin, joita oli sekä taajama-alueella että metsässä, jossa tiaiset tulivat uteliaana katsomaan, että kuka pöljä täällä hangessa oikein taapertaa.
Eläinten jälkiä oli kyllä tällä kertaa enemmän. Näin kolmet oravan jäljet, kolmet hiiren (tai jonkun hiiren kokoisen eläimen) jäljet ja neljät jäniksen jäljet. Jäniksen jäljet olivat siitä metkat, että pehmeästä lumesta huolimatta jänis ei ollut juurikaan uponnut lumeen. Varpaat olivat selvästi harallaan ja olivat muodostaneet "lumikengät", jotka kannattivat jänistä hangella.
Lisäksi en varmuudella tunnistanut ao. kuvassa (vähän heikosti) näkyviä jälkiä, jotka johtivat yläosassa näkyvään koloon. Jälkien väli oli noin 20 cm.
Metsässä näkyi lumen puille aiheuttama kuorma. Useat puut olivat lumen painosta taipuneet ja osa vanhoista puista oli kallistunut ja nitisi ja natisi niin, että tuntui siltä, että ne voivat kaatua millä hetkellä hyvänsä. Haapojen runkojen päälle oli muodostunut jäinen pinnoite, joka kiilteli valossa. Ihmettelin, mistä se mahtaa johtua. Onko rungoissa niin paljon lämpöä, että niihin takertunut lumi sulaa ja sitten jäätyy pinnoitteeksi. Ja onko haapa ainoa puulaji, jolle näin tapahtuu. Vai tapahtuuko sitä muillekin, mutta vain haavan sileässä rungossa tämä ilmiö näkyy.
Lumessa tallaaminen oli kyllä aika raskasta ja polvi antoi taas vähän merkkejä vaivoista, jotka taas venyttelyllä jäivät taka-alalle. Myöhemmin rasitus näyttäytyi jalkakramppina, jonka sain hoitumaan syömällä suolaa ja juomalla vettä sekä venyttelemällä.
Koti-Kajaanissa kerrottiin, että kaupungin pitäisi tehdä reitti, jossa pääsisi jalkaisin talviseen metsään. No meillähän tällainen reitti on, mutta talviset kulkijat ovat aika vähissä. Eikö se tieto leviä vai onko puheet talvireitin tarpeesta pelkkiä puheita ja totuus taas jotakin aivan muuta. Ehkä meidän pitää saada polku niin leveäksi, että sitä voidaan pitää auki moottorikelkalla. Silloin polun luonnonmukaisuus kyllä kärsii, mutta täytyy tunnustaa, että en usko, että jaksan sitä useamman talven ajan yksin pitää sitä tallaamalla auki. Vai pitäisikö siitä tehdä lumikenkäreitti. Ehkä ensi talvena tilanne paranee, jos saamme toteutettua pysäköintipaikan Heinisuontien ja pururadan risteykseen. Silloinhan ei tarvitsisi häiritä hiihtäjiä, kun pääsisi pysäköinnistä suoraan polulle. Pysäköintipaikka palvelisi myös hiihtäjiä, jolloin ladun parhaille osille pääsisi suoraan ilman, että pitää hiihtää samaa uraa Kätönlahden koululta ja takaisin.
Jos joku tätä sattuu lukemaan, niin voisi toki kommentoida laittamalla viestiä osoitteeseen erkkikem(at)gmail.com tai kommentoimalla Facebookissa.
17.2.2012
Kävin kiertämässä polun ja totesin, että olipa taas tupruttanut lunta. Avonaisilla paikoilla sitä oli melkein polviin saakka, mutta tiheässä kuusikossa vain muutama sentti.
Eläinmaailma oli melko hiljainen, mutta jotakin kyllä näkyi:
1. Purupolun tuntumassa harakka naureskeli menolleni.
2. Heinimäen puhelinmaston tuntumassa lähti pyy kiepistä - ihan polun vierestä ja sain mennä ihan parin metrin päähän ennekuin se pyrähti lentoon.
3. Heinimäen talojen takana olevan oikaisupolun varrella näkyi oravan jäljet.
4. Heinimäen haavikossa näkyi jäniksen jäljet. Jänis oli syönyt kesällä polulta kaatamani haavan latvaoksia. Nostin haapaa siten, että sen latva oli paremmin tavoitettavissa, kun se oli miltei peittynyt lumeen.
5. Heinimäen romukasanotkon luona olevassa kuusessa oli joukko tiaisia, jotka arvelin kuusitiaisiksi.
6. Loppumatkan suolla oli joku otus katkonut kuusen oksista viimeisiä vuosikasvaimia niin, että koko niitä oli varmaan satoja. Epäilin oravaa, mutta oravan jälkiä ei näkynyt. Sen sijaan oli jonkun muun eläimen juoksujäljet, mutta sen osaa sanoa, minkä jäljet ne olivat. Eläimen koko oli varmaan aika lähellä oravaa.
7. Kotia lähestyessäni näin sitten tavallisia talitiaisia.
Reitin varrella tutkailin taas kerran pöllön pönttöä ja vasta nyt huomasin, että sen pohjaan oli merkitty vuosiluku 1997. Eli onhan se sinnä ollut jo 15 vuotta. Aiemminhan minulle oli jo selvinnyt, että niitä pönttöjä oli laitellut sinne Kyösti Nissinen, jonka tapasin erkinpolun kuvasuunnistuspäivänä vuodenvaihteessa.
Olin pitänyt taukoa polun kiertämisessä, kun polveni oli kipeytynyt. Ja olihan vieläkin hieman kipeä, mutta parempi kuin pari päivää sitten, jolloin löysin kirjahyllystäni Suuren kivunhoitokirjan, jossa kerrottiin, että polvikivut johtuvat usein kireiden lihasten aiheuttamasta tulehdustilasta ja tähän tarjottiin lääkkeeksi venyttelyä. Niinpä venyttelin niin, että selkäkin kipeytyi, mutta polvessa kipu helpotti.
Saa nähdä auttaako se venyttely enemmänkin, mutta olo tuntuu lupaavalta.
Metsästä pururadalle palatessani tuli hiihtämällä pururataa pitkin paikallinen urheilumies, joka joskus aiemmin oli minulle huomauttanut erkinpolokulle mennessäni, että se purupolku on hiihtolatu.
No minun piti tietysti kysyä häneltä, että saanko minä tulla pätkän purupolkua pitkin, että pääsen kotiin. Vastaus oli, että eiköhän tuo kestä. Niinpä tällä kertaa sain tulla ihan luvalla purupolulle.
Ensi kesänähän meillä on tarkoitus tehdä talvipolku purupolun viereen, jotta emme häiritse hiihtäjiä.
Tällaiset oli jäljet väli noin 20 cm, joten oravalle ne ei kuuluneet.
Toinen asia sitten, että oliko nämä jäljet ja katkotut oksat saman elukan tekosia.