Historia

Perustaminen ja alkutaival

Kuoron perustaja, kanttori Jaakko Miettinen muutti kesällä 1984 kantto-riksi Nurmijärvelle ja kutsui lähes ensi-töikseen joukon kuorolaulusta kiinnos-tuneita nurmijärveläisiä vanhan seura-kuntatalon yläkertaan keskustelemaan uuden kuoron perustamisesta. Keskus-telun tuloksena pidettiin ensimmäinen kuoron harjoitus 7.8.84 ja 5.4.1985 esi-tettiin Jukka Kankaisen Luukas-passio Nurmijärven kirkossa. Muitakin esiinty-misiä oli, mm. kun Oy Alko Ab luovutti Rajamäen kirkon Nurmijärven seura-kunnalle, oli Nurmijärven kamarikuoro paikalla.

Virallinen perustava kokous pidettiin 1.2.1987, josta laskettuna kuluva vuosi 2016 on kuoron 30. toimintavuosi. Kuoro perustettiin Nurmijärven kamarikuoron nimellä. Vuonna 1992 kuoro rekisteröitiin nimellä Nurmijärven Kamarikuoro Cantica.

Tapahtumia alkumatkan varrelta

Ensimmäinen ulkomaanmatka tehtiin 17-18.10.1987 Ruotsiin Väddöhön, Nurmijärven seurakunnan kummiseurakuntaan, musiikkipäiville. Matkakohteen valinta oli helppo ja luonnollinen koska suhteet Väddöhön olivat hyvät, suorastaan läheiset. Niitä olivat erityisesti olleet luomassa Nurmijärven seurakunnan emeritusrovasti Åke Launiala ja hänen Kirsti-rouvansa, jotka pyydettiin kuoron vieraiksi matkalle.

Alkukesällä, 10.6.1989 Nurmijärven kamarikuoro lähti toiselle ulkomaanmatkalle Saksaan, Frankfurtin lähelle. Puheenjohtaja Martti Halmeella ja matkanjohtajana toimineella Heikki Laurellilla oli vankka saksalaisen kulttuurin tuntemus, liekö sen ansiota, että matkasta tuli erittäin tapahtumarikas ja antoisa. Asuttiin Hübingenin lomakylässä, harjoiteltiin, käytiin nähtävyyksiä katsomassa jopa viinimaistajaisissa ja tietenkin esiinnyttiin; Limburgissa, Bad Emsissä ja Singhofenissa, yhteensä 4 konsertissa ja 4 pienimuotoisemmassa tilaisuudessa. Kuorojen toiminta noudattelee käytännössä enemmän tai vähemmän vuoristorataa muistuttavaa uraa. Siinä on upeita, taivaita tavoittelevia kohtia, jolloin kuorolaiset kokevat unohtumattomia elämyksiä sitten saatetaan yllättävästi romahtaa lähtötasolle, olemassaolon rajan tuntumaan. Tällaiseen tilanteeseen joutui Nurmijärven kamarikuorokin heti Saksan matkan jälkeisenä syksynä, jolloin Jaakko Miettinen ilmoitti yllättäen eroavansa kuoron taiteellisen johtajan tehtävästä. Kuoron toiminta kuitenkin jatkui. Apuun pyydettiin Nurmijärven Musiikkiopiston rehtori Urpo Rauhala. Hänen johdollaan harjoitettiin ja esitettiin mm. Kai-Erik Gustafsonin lauluja. Vuosi 1991 laulettiin Hämeenlinnan musiikkiopiston silloisen rehtorin Jorma Savolaisen johdolla. Ohjelmistoon kuului mm. Friikoolin messu Nurmijärven pelimannien säestyksellä esitettynä. Vuoden 1992 alusta syksyyn 1993 Jaakko Miettinen jatkoi kuoron taiteellisena johtajana.

Jaakko Miettisen lopetettua syksyllä 1993 kuoro oli jälleen ilman johtajaa. Seurasi kausi, jolloin vain keräännyttiin vanhaan tapaan laulamaan yhdessä laulamisen ilosta ilman johtajaa ja merkittäviä tavoitteita. Näin jatkettiin syksyyn 1994, kunnes 4.10.94 pidetyn syykokouksen pöytäkirjamerkintä enteili uuden taiteellisen johtajan valintaa. ” Päätettiin pyytää Arja Virtasta neuvottelemaan asiasta mahdollisesti 5.11.1994 pidettävälle kuoroleirille”. Arja Virtanen valittiin uudeksi taiteelliseksi johtajaksi ja kuoro lähti jälleen keräämään uutta ilmaa siipiensä alle.

1994 alkaen

Krakovalaisen mieskuoron vieraili Nurmijärvellä 1993. Vierailun taustalla olivat vaikuttamassa suhteet, joita kuorossa bassoa laulaneella Lauri Airikkalalla ja hänen krakovalaissyntyisellä vaimollaan, Annalla oli Puolaan, erityisesti Krakovaan. Mieskuoron vierailun jälkeen alettiin valmistautua vastavierailuun, Puolan matkaan, joka toteutui 25.5. - 6.7.1995. Matka oli monin tavoin todella antoisa. Pidettiin mm. kolme konserttia. Kolmas konsertti järjestettiin ex tempore pienessä maalaiskylässä, ja ihmeeksemme yleisöä oli paikalla enemmän kuin Koti-Suomessa normaalisti. Kuorolaisten asuinolosuhteet olivat perin vaatimattomat, mutta se ei haitannut, sillä Krakova ympäristöineen pursui historiaa ja maailmanluokan nähtävyyksiä kuten Auswitsch ja Suolakaivokset. Ruotsi-Suomen muinaisen kuninkaan Sigismundin asuinlinnakin löytyi Krakovasta. Teimme myös retken Zakopanen maisemiin ja nousimme vuoristomajalle missä upean vuoristomaiseman herkistämin mielin lauloimme ”Mä oksalla ylimmällä...”.

Seuraava ulkomaanmatka tapahtui sitten vasta neljän vuoden kuluttua mutta toimintakertomukset osoittavat, että kuoro oli hyvässä työvireessä järjestäen vuosittain useita esiintymisiä ja konsertteja.

8-15.6.1999 tehtiin matka via Balticaa pitkin Baltian ja Puolan halki Berliinin. Tiina Anttila, toimintakertomuksen kirjoittaja, kuvaa matkaa lyhyesti ja tyhjentävästi. ”Cantican matka Baltian kautta Berliiniin. Matkalla esiintyminen Raplassa paikallisessa seurakuntasalissa. Berliinissä esiintyminen kansanmusiikin ulkoilmatapahtumassa Köpenickissä (Müggensee). Yhteiskonsertti sikäläisen kuoron (Berliner Lehrerchor) kanssa Nazareth-Kirchessä (Berlin Wedding). Illanvietto kaupunginosapormestarin vastaanotolla. Matka taittui mukavasti linja-autolla.” Tosiasiassa matkan taittaminen linja-autolla oli ajoittain hyvinkin rasittavaa, sillä päivittäiset matkustusrupeamat kestivät jopa 15 tuntia. Matkan pituutta kuvaa hyvin se, että Puolan alueella jouduttiin yöpymään mennen tullen kaksi kertaa. Mutta kiinnostavaa nähtävää lipui koko ajan auton ikkunan takana ohitse, nimittäin virolaiset, latvialaiset, liettualaiset ja puolalaiset maisemat ja perillä olivat odottamassa Berliinin nähtävyydet.

3-6.8.2000 oli vuorossa matka Viroon, Raplan Märjamaalle. Toimintakertomus kuvaa matkaa seuraavasti. ”Kuoromatka Raplaan ja Märjamaalle. Kuoro matkusti laivalla Tallinaan, josta bussilla Märjamaalle. 4.8. yhteinen konsertti Kivi-Vigalan kirkossa .” Tältä matkalta on jäänyt erityisesti mieleen hauska keskinäinen illanvietto majapaikan tiloissa, joista valtava virolaistyylinen uuni valtasi merkittävän osan. Itse konserttiin liittyi kommellus, joka jälkikäteen muisteltuna tuntuu pelkästään hauskalta. Olimme jo hyvässä menossa bussilla majapaikasta konserttipaikkaan eli Kivi-Vigalan kirkkoon, kun kaksi miespuolista laulajaa havaitsivat esiintymisasun housujensa puuttuvan. Ei auttanut muu kuin bussi ympäri ja housuja hakemaan. Saavuimme konserttipaikalle varttitunnin myöhästyneenä. Runsas konserttiyleisö oli ehkä ihmeissään mutta edelleen paikalla ja anteeksipyyntöjen jälkeen pääsimme aloittamaan konsertin, joka onnistui kohtuullisen hyvin. Se on todettavissa Cantica-Mix cd-levyltä, jolle Arto Virtanen on tallentanut konsertteja ajalta 1999 - 2002.

Välivuoden jälkeen kuoro lähti toiselle Ruotsin matkalleen Tukholmaan. Toimintakertomus kuvaa matkaa seuraavasti: ”1.8. - 5.8. Cantican kuoromatka Tukholmaan. Konsertti Tukholman suomalaisessa kirkossa pe 2.8., esiintyminen suomalaisessa vanhainkodissa la 3.8., avustaminen jumalanpalveluksessa Tukholman suomalaisessa. kirkossa su 4.8.”

Matka Riikaan 1-3.8.2003: Matka noudatteli jo tutuksi tullutta muotoa. Laivalla Tallinaan, mistä matka jatkui bussilla Riikaan. Matkalla nautittiin lounas tienvarren viihtyisässä Lepanina hotellissa. Jotkut kävivät uimassakin, vaikka matala ranta edellytti satojen metrien kahlaamista. Illansuussa tehtiin bussilla 2-tuntinen kaupunkikierros, jonka aikana perehdyttiin suomalaisperäisen oppaan opastuksella Latvian ja Riikan koskettavaan historiaan. Kierros päättyi vanhaan kaupunkiin, joka saneerattuna ja korjattuna on todellinen nähtävyys. Seuraavana päivänä pidettiin harjoitus klo 9.00 ja konsertti klo 17.00 pyhän Johanneksen kirkossa. Illalla tutustuttiin valtaisassa Lido-centerissä hyvään ruokaan ja juomaan latvialaiseen tapaan. Seuraavaa ulkomaanmatkaa on suunniteltu jo pitkään.

Prahaan matkattiin 5-11.6.2006. Kuoro piti oman konsertin "St Martin-muurissa" kirkossa sekä avusti saksalaisen seurakunnan jumalanpalveluksessa. illan pimennyttyä kuoron pienryhmät esittivät suomalaisia kansalauluja Kaarlensillalla.

Konserttimatka 3-8.6.2008 suuntautui Saksaan, kuoro konsertoi 4.6 Leipzigissa St.Laurentiuksen kirkossa , 5.6 Störmthalin kirkossa ja 6.6 Dresdenissä Landgasthof Wettiner Hofissa

Kevään 2010 aikana koottiin ohjelmisto Veronan kuorofestivaalia varten. Osallistumme Festival Corale Verona Garda Estate festivaaliin 8.-12.7.2010 mallisella sekä kirkollisella ohjeolmistolla. Festivaalin jälkeen kuoro kutsuttiin kevääksi 2011 festivaaleille Ranskaan.

2013 kesäkuussa matkustettiin omatoimisesti Baijerin alueella. Paikallisten yhteistyötahojen kanssa järjestettiin kirkkokonsertit Shongaussa ja Bad Waldseessa Saksassa sekä Bregenzissä Itävallassa.

2015 Cantica esiintyi kansainvälisessä Alta Pusteria –kuorofestivaalissa Pohjois-Italian Dolomiiteilla. Kuoro lauloi (ja myös patikoi) vuorilla ja piti Suomen lippua korkealla kuorokulkueessa yhdessä nurmijärveläisten Laulujoutsenten sekä kirkkonummelaisen nuorisokuoron Merituulen kanssa.

Kesällä 2017 Kuoro osallistui Kansainväliselle kuorofestivaaleille Toscanassa; Festivaalin päätapahtuma järjestettiin Montecatini Temessa. Kuoron laulua kuultiin myös Firenzessä.

Kuorovierailuja ja kotimaan matkoja

Kuten edellä jo tuli ilmi, tapahtui kesällä 1993 merkittävä kuorovierailu, kun Krakovan mieskuoro aveceineen tuli vierailulle. Vierailijakuoro majoitettiin Märkiön leirikeskukseen. Leirikeskus sijaitsee kaukana korvessa, joten kamarikuorolaisten oli kuskattava vieraat autoillaan päivittäin eripuolille Nurmijärveä ja Helsinkiä. Aikaa ja bensaa kului silloin todella paljon.

Vuosi 2001 oli kahden vierailevan kuoron vuosi. 21.4 oli Berliner Lehrechorin kanssa ensin yhteiskonsertti Nurmijärven kirkossa ja seuraavana päivänä yhteisesiintyminen Helsingin saksalaisessa kirkossa. Marraskuussa 24.11. piti Cantican ja kunnan vieraaksi saapunut korkeatasoinen Cantus-kuoro Raplasta konsertin Rajamäen kirkossa.Kotimaanmatkoja on tehty selvästi vähemmän kuin ulkomaanmatkoja. Vaasan kuorofestivaaleilla käytiin vuosina 2004 ja 2005 ja Kotkan kirkossa konsertoitiin 20.11.2004. 28.-30.8.2009 kuoro esiintyi Merikarvialla venetsialaisissa (Rannikkoseudun kesän päättäjäijuhla)

Kuoron puheenjohtajat

Kuoron ensimmäinen puheenjohtaja, perttulalainen Martti Halme oli työurallaan rutinoitunut organi-saattori. Hänen johdollaan kuoro järjestäytyi 1987 ja otti kotoisten esiintymisien ja konserttien lisäksi ohjelmaansa myös mm. ulkomaanmatkat. Puheenjohtajina ovat toimineet myös: Ritva Viitala-Aaltio 1990 – 1993, Lauri Airikkala 1994, Jouni Rantakare 1995, Arto Virtanen 1996 – 2004, Marja Syrjä-mäki 2005 – 2006, Tiina Nordgren 2007 – 2008, Marja Syrjämäki 2009 – 2011, Arto Virtanen 2012, Liisa Saarinen 2013 ja Marja Syrjämäki 2014 –

Kuoron ohjelmisto

Kuoron ohjelmistoa voidaan yhteenvetona kuvailla sanoilla: erilaista, pääosin kotimaisten, vanhem-pien ja nuorempien säveltäjien kuoromusiikkia, hengellistä ja myös kevyempää. Joitakin hiukan suurempiakin teoksia on mahtunut joukkoon: esim. Jukka Kankaisen Luukas-passio, Harri Bergströmin kantaatti Suomen synty, Friikoolin messu ja jousikvartetin kanssa esitetty Buxtehuden In dulci jubilo. Arja Virtasen aikana on ohjelmistoon otettu kansanlauluja, mm. kansanlaulusikermiä kuten Mull´ on heila ihana. Cantica on edelleen esittänyt myös suomalaisia kuoroklassikoita, niin hengellisiä kuin maallisia, viihdemusiikkia unohtamatta. Konserttiohjelmat ovat tilanteen mukaan olleet joko hengel-lisiä tai kevyempää musiikkia. Vuosina 2001 ja 2002 oli kuorolaisten pääjoukko mukana kansalais-opisto Jukolan teatteriproduktiossa taustakuorona. Kyseessä oli Charles Dickensin Saiturin joulu.

Cantican 20-vuotisjuhlakonsertissa 2006 esitettiin näytelmän muotoon sovitettu kansanlaulukokonaisuus Lauantaki-ilta. Laulunäytelmää esitettiin vuoden aikana yhteensä neljä kertaa. Lauluja maailman meriltä sai ensiesityksensä Klaukkalassa 6.5.2007. Merihenkisen laulunäytelmän ohjasivat Lea Hirvasniemi-Haverinen ja Liisa Pirttilehto ja sitä esitettiin saman vuoden syksyllä Klaukkalan yläasteella ja Cafe Hugossa, 2009 vappukonsertissa Nurmijärven kirkonkylän Ahjolassa, venetsia-laisissa Merikarvialla ja yleislääkäripäivien illallisella Helsingissä sekä vielä 2010 Käpylän työväen-talolla.

Joulukuussa 2007 pidettiin Klaukkalan kirkolla Sibelius-konsertti yhdessä Tuire Grönthalin ja hänen lauluoppilaidensa kanssa. Konsertin juonsi Sibelius-tutkija Jukka Tiilikainen. Joulukuussa 2008 Can-tica avusti Nurmijärven seurakunnan 450-vuotisjuhlan yhteydessä televisioidussa jumalanpalveluk-sessa Rajamäen kirkossa.

Harry Bergströmin monipuolista tuotantoa esittelevä konsertti järjestettiin huhtikuussa 2010 yhteis-työssä Lions Club Klaukkalan kanssa. Konsertissa esiintyi Cantican lisäksi säveltäjälegendan nyt jo edesmennyt käly Pirjo Bergström yhdessä tyttärensä ja tyttärenlastensa kanssa, pianisti Ritva Vii-tala-Aaltio ja sellisti Elina Viitanen. Alkusyksystä nauhoitettiin Rajamäen kirkossa Cantican tois-taiseksi ainoa CD-levy Iivarin joulu.

Vuonna 2012 Canticalla oli ilo ja kunnia osallistua säveltäjä Jukka Kankaisen 80-vuotisjuhlan merkeissä järjestettyyn sävelhartauteen Klauk-kalan kirkossa. Saman vuoden syksyllä jär-jestettiin Chydenius-teemakonsertti, jossa Liisa Pirttilehto esitteli juontajana säveltä-jän tuotantoa. Konsertti uusittiin vappuna 2013.

Nurmijärveläisten säveltäjien tuotantoa esitettiin teemakonsertissa keväällä 2014. Konsertissa kuultiin teoksia säveltäjiltä, jotka ovat syntyneet Nurmijärvellä, kuten R. Raala, tai asuneet ja vaikuttaneet paikka-kunnalla elämänsä viimeisessä vaiheessa, kuten Harry Bergström ja Aimo Mustonen. Osa konsertin säveltäjistä on tehnyt seudulla pitkän elä-mäntyön, Nukarin koulun monivuotisen johtajaopettajan Harri Nemlanderin ja pidetyn kirkkoherran Kosti Kankaisen tavoin. Tuotteliaan kirkkomusiikin säveltäjän Jukka Kankaisen teokset ovat Canticalle yhä edelleen mieluista laulettavaa. Musiikin monitoimimiehet Urpo Rauhala ja Henrik Lamberg luovuttivat sävellyksiään kuoron laulettavaksi, samoin Esa Pethman, yksi tunnetuimmista suomalaisista jazz-muusikoista, joka asui Rajamäellä neljän vuoden ajan. Konsertissa esitettiin myös elokuvasäveltäjänä tunnetun Panu Aaltion Canticalle säveltämä tilausteos Kehtolaulu.

Nykyinen kuoro

Arja Virtanen on johtanut Cantica-kuoroa vuodesta 1994. Kuoron toimintatavat ovat tänä aikana edelleen vakiintuneet, ohjelmisto on monipuolistunut ja kuoron sointi on parantunut. 2 vuoden ajan kuoro on toiminut yhteistyössä kansalaisopisto Jukolan kanssa yhtenä opiston opintopiirinä. Vuonna 2005 kuoro sai oman logonsa. Erilaisia esiintymistilaisuuksia on ollut tasaiseen tahtiin konserteista lentokentän itsenäisyyspäivä- ja joulukeikkeihin. Myös matkoja on tehty ahkerasti, kuten edellä on käynyt ilmi. Kun kuorolaisten sitoutuminenkin on, työelämän lisääntyneistä vaatimuksista huolimatta, säilynyt tyydyttävällä tasolla, voivat Canticalaiset luottavaisin mielin suhtautua harrastukseensa, jonka on sanottu hyvän lääkkeen tavoin vaikuttavan elämän laatuun. Vuonna 1998 Canticalaiset olivat yhdessä muiden paikkakunnan kuorojen kanssa perustamassa Nurmijärven Amadeuskuoroa jonka toiminnassa keskityttin suurempien orkesterisäestyksellisten teosten esittämiseen. SittemminAmadeuskuoro on jatkanut omana kuoronaan.

Jouluksi 2010 kuoro tallensi ensimmäinen levynsä. Joululevyn teemaksi valittiin Iivarin Joulu. Tilan isäntä, kuoron tenori Matti Kuusela on ollut aktiviisesti kuoron toiminnassa mukana ja useasti iivarin tuvassa on iltaa istuttu ja harjoituksiakin pidetty, sauna-iltoja unohtamatta. Levyn painos oli 500 kpl, levyt kävivät hyvin kaupaksi.

Kuoron aiemmat johtajat

Kuoroen toiminta noudattelee käytännössä enemmän tai vähemmän vuoristorataa muistuttavaa uraa. Siinä on upeita, taivaita tavoittelevia kohtia, jolloin kuorolaiset kokevat unohtumattomia elämyksiä sitten saatetaan yllättävästi romahtaa lähtötasolle, olemassaolon rajan tuntumaan. Tällaiseen tilanteeseen joutui Nurmijärven kamarikuorokin heti Saksan matkan jälkeisenä syksynä, jolloin Jaakko Miettinen ilmoitti yllättäen eroavansa kuoron taiteellisen johtajan tehtävästä. Kuoron toiminta kuitenkin jatkui. Apuun pyydettiin Nurmijärven Musiikkiopiston rehtori Urpo Rauhala. Hänen johdollaan harjoitettiin ja esitettiin mm. Kai-Erik Gustafssjonin lauluja. Vuosi 1991 laulettiin Hämeenlinnan musiikkiopiston sil-loisen rehtorin Jorma Savolaisen johdolla. Ohjelmistoon kuului mm. Friikoolin messu Nurmijärven pelimannien säestyksellä esitettynä. Vuoden 1992 alusta syksyyn 1993 Jaakko Miettinen jatkoi kuoron taiteellisena johtajana. Jaakko Miettisen lopetettua syksyllä 1993 kuoro oli jälleen ilman johtajaa. Seurasi kausi, jolloin vain keräännyttiin van-haan tapaan laulamaan yhdessä laulamisen ilosta ilman johtajaa ja merkittäviä tavoitteita. Näin jatkettiin syksyyn 1994, kunnes 4.10.94 pidetyn syykokouksen pöytäkirjamerkintä enteili uuden taiteellisen johtajan valintaa. ” Päätettiin pyytää Arja Virtasta neuvottelemaan asiasta mahdollisesti 5.11.1994 pidettävälle kuoroleirille”. Arja Virtanen valittiin uudeksi taiteelliseksi johtajaksi ja kuoro lähti jälleen keräämään uutta ilmaa siipiensä alle.

Arja Virtanen-Haapasalmi ja Cantica

Arja on musiikin monipuolinen ammattilainen. Hän on opiskellut kuoronjohtoa Klemetti-opistossa ja johtanut Cantica-kuoroa jo 22 vuoden ajan. Arjan johtajakaudella kuoron on kehittänyt sointiaan ja laajentanut ohjelmistoaan, järjestänyt erilaisia teemakonsertteja sekä tehnyt useita ulkomaan- ja kotimaan matkoja. Arja johtaa useita kuoroja sekä opettaa pianon ja viulun soittoa. Arja on esiintynyt paitsi kuorojen edessä, myös yksinlaulajana sekä lauluyhtye Ainoan jäsenenä.

Canticaan kuuluu tällä hetkellä 24 laulajaa. Ohjelmisto ulottuu kansanlauluista ja kevyemmästä mu-siikista kirkkomusiikkiin ja kuorokirjallisuuden klassikoihin. Kuoro harjoittelee vuoroviikoin Nurmijärven kirkonkylässä ja Klaukkalassa sekä esiintyy ahkerasti. Konsertteja ja pienempiä esiintymistilaisuuksia toteutetaan yli 20 / vuosi, sekä yksin että yhteistyössä muiden nurmijärveläisten musiikkiyhdistysten kanssa. Kuoron toimintaa tukevat säännöllisesti Nurmijärven opisto (aiemmin Kansalais-opisto Jukola), Nurmijärven seurakunta sekä Nurmijärven kunta

Kuoron esiintymisasut

Kuorolaisten esiintymisasut ovat vaihtuneet moneen kertaan 20 vuoden kuluessa. Ensimmäiselle ulkomaanmatkalle Ruotsiin sonnustautuivat naiset uusiin kuoropukuihin. Miehillä oli kuten niin usein vielä myöhemminkin esiintymisasuna tummapuku, johon sitten myöhemmin on vaihdeltu erilaisia solmioita. Mutta kevyempiäkin asuja on miehillä ollut; liivejä ja erilaisia paitoja mustien housujen kanssa. Puolan matkalle 1995 hankittiin naisille uudet puvut, hempeitä vaaleita värejä. Myös kansallispukuja ovat kuoron naiset kaivaneet kätköistään. Erityisesti Berliinin matkalla ne herättivät ansaittua huomiota

Kuoroyhteistyötä, kotimaan matkoja ja koulutusta

Kuten edellä jo tuli ilmi, Krakovan mieskuoro aveceineen tuli vierailulle kesällä 1993. Vieraat majoitettiin Märkiön leirikeskukseen. Vuosi 2001 oli kahden vierailevan kuoron vuosi. 21.4 oli Berliner Lehrechorin kanssa ensin yhteiskonsertti Nurmijärven kirkossa ja seuraavana päivänä yhteisesiin-tyminen Helsingin saksalaisessa kirkossa. Marraskuussa 24.11. Cantican ja kunnan vieraaksi saa-punut korkeatasoinen Cantus-kuoro Raplasta pitivät konsertin Rajamäen kirkossa.

Kotimaassa Cantica on vieraillut Vaasan kuorofestivaaleilla vuosina 2004, 2005 ja 2014. 2004 kon-sertoitiin myös Kotkan kirkossa. Yhteinen joulukonsertti Nurmijärven puhallinorkesterin kanssa pi-dettiin 2006 Nurmijärven ja Klaukkalan kirkoissa. Elokuussa 2009 vietettiin venetsialaisia ja konser-toitiin Merikarvialla Proosit-kuoron vieraana. Lokakuussa 2011 tehtiin yhteistyötä tamperelaisen

Picantus -kuoron kanssa. Kirkkokonsertit järjestettiin samalla ohjelmistolla sekä Nurmijärvellä Rajamäen, että Tampereella Finlaysonin kirkoissa. 2012 pidettiin yhteinen joulukonsertti Nurmijärvellä Lahden Bach-kuoron kanssa. 2014 yhteistyökumppanina oli kansantanssiryhmä Pörriäiset. Jouluna 2015 toteutettiin konsertit Tuusulassa Paijalan kappelissa sekä Klaukkalan kirkossa yhdessä Viihdekuoro Essujen kanssa. CANTICA 30 VUOTTA! -juhlavuoden 2016 tapahtumiin kuului keväinen konserttimatka Jyväskylään.

Maaliskuussa 2007 pidettiin Tallinnassa kuoroleiri, jonka yhteydessä saatiin äänenmuodostusoh-jausta laulupedagogi Anu Aimlalta. Äänenmuodostus- ja esiintymiskoulutusta Canticalle ovat anta-neet myös Henrik Lamberg, Soila Sariola sekä Marjukka ja Ilmo Riihimäki. Harjoitusleirejä ja -päiviä on pidetty kotipaikkakunnalla Nummenpään metsästysmajalla, Nummenpään ja Lukkarin kouluilla sekä Sääksin leirikeskuksessa. Leireilty on myös 2007 Pajulahden urheiluopistolla, 2008 Koljonhelmassa, Heinolassa ja 2012 Evitskogissa Kirkkonummella (yhdessä Lahden Bach-kuoron kanssa).

Vuosijuhlat

Cantican 20. lauluvuoden merkeissä järjestettiin 1.4.2006 juhlakonsertti Klaukkalan kirkon monitoimisalissa. jo edellä mainitun Lauantaki-ilta laulunäytelmän lisäksi laulettiin perinteistä kuoromusiikkia vuosien varrelta. Konserttiin oli kutsuttu mukaan suuri joukko entisiä laulajia, jotka kokoontuivat konsertin lopuksi yhten laulamaan kuoron perustajan Jaakko Miettisen johdolla.

CANTICA 30 VUOTTA! -juhlavuoden konserttisarjan yhteydessä konsertoitiin Nurmijärven kaikissa kol-messa päätaajamassa: 30.4.2016 pidettiin vappu-konsertti Kirkonkylän seurantalo Ahjolassa, juhlakon-sertti 1.10. Klaukkalan kirkolla ja joulun juhlakonsertti 15.12. Rajamäen kirkossa. Juhlakonsertissa esiintyvinä vieraina olivat aiemmista johtajista Urpo Rauhala, joka johti Canticalle 20-vuotislah-jaksi omistamansa sävellyksen tuskaton ikävyys sekä toisen teoksensa hidas valssi. Sibeliuksen rakastava-sarassa solisteina lauloivat Tuire Grönthal ja Aleksi Matikainen.

Alta voit ladata 30 vuotisen historian virallisen kuvilla höystetyn lehtisen.